Tammisaaren saariston kansallispuisto

Tammisaaren saariston kansallispuisto sijaitsee Tammisaaren ulkosaaristossa läntisellä Uudellamaalla. Sinne on vesiteitse n. 18 km (10 merimailia) Tammisaaren keskustasta. Turusta Tammisaaren satamaan on noin 120 km ja Helsingistä 100 km. Tammisaaren saariston kansallispuisto perustettiin vuonna 1989 ja sen pinta-ala on 55 neliökilometriä.

Puiston tunnetuin saari lienee Jussarö eli Jussaari, jossa on aiemmin ollut luonnonsuojelualue. Se perustettiin saarelle vuonna 1956 ja liitettiin osaksi kansallispuistoa myöhempinä vuosina. Jussarössä ovat toimineet sekä majakka että luotsiasema sekä malmikaivos vuosien 1959–1967 välisenä aikana. Lisäksi Jussaaressa on ollut sotilaallista toimintaa 1940-luvulta vuoteen 2005 saakka, jolloin Puolustusvoimat luovutti vielä hallussaan olleet alueet saaresta Metsähallitukselle. Sitä ennen saaren länsipuolisko oli jo yhdistetty kansallispuistoon vuonna 1989. Saaressa myös toiminut merivartioasema lopetettiin vuonna 2011.

Puiston suurin saari on sitä vastoin Älgö, jolla on aivan oma sisäjärvensäkin, nimeltään Storträsket. Älgössä sijaitsee Rödjanin entinen kalastajatila ja luontotupa. Kalastaja Magnus Nylund rakennutti tilan sodan jälkeen 1940-luvulla ja se oli asuttu 1960-luvulle saakka. Sen jälkeen tila jäi kesämökkikäyttöön. Nykyisin luontotuvassa on näyttely, joka kertoo haahkoista ja paikan historiasta.

Kansallispuiston alueella on myös lukuisia muita saaria, joista Fladalandet on yksi suosituimmista retkikohteista. Fladalandet on metsäinen ja kallioinen saari, jossa on aikoinaan laiduntanut lampaita. Saarella on retkisatama, kuivakäymälä sekä telttailu- ja tulentekopaikka. Karuun luontoon pääsee tutustumaan useita risteileviä kävelypolkuja pitkin.

Modermaganin pikkusaarella on myös kiva poiketa. Saaren maasto on melko epätasaista ja sateen jälkeen kalliot voivat olla liukkaita. Saaren kaakkoiskulman kallioilta avautuu upea näkymä saarten ylitse ulkomerelle. Modermaganille ja Fladalandetiin pääset vain omalla veneellä, tilauskyydillä tai meloen. Melojalle voikin olla elämys kierrellä eri kokoisten saarten muodostamassa labyrintissä kaikessa rauhassa tunnelmoiden ja saaristoluontoa ihastellen.

Tammisaaren saariston kansallispuistossa voit tietenkin veneillä ja meloa, mutta myös patikoida luontopoluilla ja saarissa merkitsemättömien polkujen ulkopuolellakin huomioiden mahdolliset rajoitukset ja suosien selkeitä kulkuväyliä ja herkkää saaristoluontoa kunnioittaen. Lisäksi voit etsiä geokätköjä, kalastaa, tarkkailla lintuja, marjastaa ja sienestää, retkiluistella ja hiihtää talvisin omia reittejäsi jää- ja lumitilanteen salliessa sekä myös sukeltaa.

Kansallispuiston toiseksi suurin saari Jussarö on hyvin metsäinen saari, jonka länsiosassa on erittäin arvokasta vanhaa metsää. Saaren länsiosassa liikkuminen onkin sallittua vain merkityllä luontopolulla. Jussarön itäpuolella sen sijaan korostuvat vanhan kaivostoiminnan jäljet. Jussaröön matkaavaa saattavat kiinnostaa saaresta löytyvät vanhat ja hylätyt rakennukset, joihin sisälle meno on turvallisuussyistä kielletty. Ulkoapäin niitä voi kuitenkin tutkailla ja kuvata turvallisesti.

Jussarön alue on jännittävä myös siinä suhteessa, että sen erittäin magneettinen kallioperä on saanut kautta aikain kompassit näyttämään mitä sattuu ja varmasti myös laivat ajautumaan pois kurssilta ja pahimmassa tapauksessa karahtamaan karille. Siksikin merivalvonta ja luotsitoiminta on ollut tärkeässä asemassa alueella. Majakkaa Jussarössä ei enää kuitenkaan ole, vaan se sijaitsee Sundharunin saarella noin neljä kilometriä etelään Jussaarelta. Saaren länsiosa on vanhaa metsää, pieniä soita ja jyrkkämuotoisia kallioita. Metsäisyys johtuu siitä, että valtio kielsi aikoinaan saaren asukkaita hakkaamasta metsää, koska majakkaa edeltävänä aikana saaren korkea metsäinen profiili helpotti sen tunnistamista mereltä käsin. Valtio pakkolunasti saaren vuonna 1868 suojellakseen sen metsää.

Nähtävyydet Tammisaaren saariston kansallispuistossa

Kansallispuiston monipuolinen luonto. Tammisaaren saariston kansallispuiston merkittävin nähtävyys on kiistatta sen luonto. Puiston alueen lukemattomat pienet luodot ovat monenlaisten merilintujen, kuten koskeloiden, merimetsojen, tukkasotkien ja monen eri lokkilajin pesimäpaikkoja. Haahka on myös erittäin yleinen, mistä syystä se onkin löytänyt tiensä myös puiston tunnukseen. Lintubongarit ovat onnessaan keväisin ja syksyisin, kun tuhannet muuttolinnut ylittävät puiston vedet, saaret ja luodot. Liikkuminen on kielletty merivyöhykkeen luodoilla ja saarilla sekä niitä ympäröivillä vesialueilla (200 m rannasta) koko kevään ja kesän ajan pesimärauhan takaamiseksi. Lintujen lisäksi puiston alueella voi nähdä esimerkiksi hirviä, valkohäntäpeuroja, mäyriä ja jäniksiä, ja ehkä hyvällä tuurilla jopa harmaahylkeitä tai itämerennorpan.

Jussarön kaivossaari

Jussarön alueelta ja merenpohjasta löydettiin jo 1700-luvulla rautamalmia, jonka magneettisuus on sekoittanut kompasseja varmasti jo sitäkin ennen. Tästä on ollut aikoinaan merkittävää haittaa merenkululle, varsinkin ennen majakoiden aikaa ja luotsitoimintaa. Jussarössä on vierasvenesatama, rantasauna, kahvila-ravintola, luontopolku, tulentekopaikka, keittokatos, kuivakäymälä ja näkötorni. Paikalle voi tulla omalla veneellä tai tilausvenekyydillä sekä meloen.

Jussarössä on toiminut kaivoksia kahteen eri otteeseen: ensin malmivaroja alettiin hyödyntää vuosina 1834–1861 ja toistamiseen 1954–1967, kun Vuoksenniska Oy:llä oli saaressa kaivostoimintaa. Kaivostoiminnan loputtua kaikki tuotanto- ja asuinrakennukset sekä kuljetus- ja satamalaitteet jäivät käyttämättöminä rapistumaan, ja nykyään paikkaa voi syystä kutsua aavekaupungiksi – tai vähintään -kyläksi. Rakennuksiin ja alueelta myös löytyviin kaivoskuiluihin meno on kielletty, mutta niistä kyllä huokuu riittävästi menneiden aikojen tunnelmaa ja mystiikkaa, vaikka niitä katselisi vain ulkoa. Jussarö on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja suojelukohde.

Rödjanin kalastajatila ja luontotupa

Rödjan sijaitsee Tammisaaren saaristossa Älgön saaressa. Rödjanilla on retkisatama, jonka syvyys on 1–2 metriä. Retkisatamassa on laituri ja 6 poijua. Kiinnittyminen maksaa 10 euroa veneeltä. Rödjanista länteen 200 metrin päässä on vapaasti käytettävissä olevia kiinnityssilmukoita.

Rödjan on entisen melonnan maailmanmestarin ja olympiamitalisti Thorvald Strömbergin lapsuudenkoti, mutta nykyään talo toimii luontotupana, johon voi tulla tutustumaan sopimuksen mukaan. Tuvassa kerrotaan mm. 16-päinen Nylundin perheen elämästä saaressa ja kalastuksen vaativasta ammatista. Rantavajassa näytteillä on vanhoja kalastusvälineitä sekä kajakki, jolla Thorvald Strömberg voitti MM-kultaa Kööpenhaminassa vuonna 1950.

Tilan pihapiirissä ja ympäristössä olevat palvelurakenteet ovat vapaasti käytettävissä. Pihapiiristä lähtee noin 2 km pitkä luontopolku, jonka varrella on näkötorni. Luontotuvan pihassa on kuivakäymälä, keittokatos ja koiratarha. Älgön saarella voi uida meressä ja Storträsket-nimisessä sisäjärvessä. Rödjanilla on myös tulentekopaikka ja telttailualue.

Saapuminen Tammisaaren saariston kansallispuistoon

Kansallispuistoon yhteydet Tammisaaren satamasta hoituvat joko omalla veneellä tai tilauskyydillä. Myös meloen puiston alueen saarille pääsee, mutta silloin pitää jo osata meloa merellä. Vaihtoehtona on saapua autolla Särlandetin venesatamaan Sommarössä ja ottaa tilausvenekyyti sieltä.

Vaellusreitit

Tutustu aina saarille johtaviin veneväyliin ja oikeaoppiseen lähestymiseen, sillä alueella on matalikkoja ja karikkoja, jotka ovat petollisia tottumattomalle veneilijälle. Muista myös, että kaikenkokoiset alukset eivät välttämättä mahdu kaikille ankkuripaikoille ja huomioi muut vesilläliikkujat.

Tammisaaren saaristossa melojalle on paljon nähtävää ja koettavaa. Melontamahdollisuuksista ja -reiteistä osaavat kertoa ja palveluita tarjota alueen yhteistyöyrittäjät.

Älgön luontopolku

Älgön luontopolku on 2 km mittainen rengasreitti, joka alkaa Rödjanin kalastajatilalta. Polun alkuosa on kohtalaisen jyrkkä, eikä polku ole esteetön. Polun varrella pääset näkötorniin, näet sodanaikaisen korsun jäänteet sekä Storträsket-järven. Reittimerkintänä ovat valkoiset merkit. Voit ehkä nähdä myös saaren eläimiä: hirven – onhan saaren nimi suomeksi Hirvisaari – tai valkohäntäpeuran, ketun, mäyrän tai yläilmoissa liitelevän kalasääsken eli sääksen. Älgön satamanumero on 483.

Modermaganin luontopolku

Modermaganin luontopolku on 1,5 km mittainen rengasreitti, jolla ei ole varsinaista aloituskohtaa, vaan polulle voi poiketa mistä kohtaa tahansa. Polun varrella on ulkosaaristosta kertovia opastauluja. Maasto on melko epätasaista, ja sateen jälkeen kalliot ovat liukkaita. Polun varressa on entisöity sirpalesuoja ja korsu, eli sota-ajan muistoja on myös tällä saarella. Modermaganin erikoisuus on saaressa oleva lampi, joka on kesäisin pullollaan lumpeita. Modermaganin satamanumero on 477.

Jussarön polku

Jussarön polku on noin 4,7 km:n pituinen, mutta siitä voi kulkea myös lyhyemmän matkan, eli noin 3 km mittaisen osan. Itse asiassa Retkikartta.fi-palvelu näyttää, että Jussaaressa on jopa 3 eri polkua, eli Gula Stigen (Keltainen polku), Röda Stigen (Punainen polku) ja Gröna Stigen (Vihreä polku), mutta Vihreä polku on jatkossa ylläpidettävä polku, vaikka maastossa vielä voi näkyä muunkin värisiä reittimerkkejä. Luontopoluille on opastus Jussarön kahvilan vierestä, ja matkan varrella on useita luontotauluja. Jussarön satamanumero on 445.

Säännöt Tammisaaren saariston kansallispuistossa

Tammisaaren saariston kansallispuistossa saat

telttailla tilapäisesti ja tehdä tulet siihen osoitetuilla paikoilla Fladalandetissa, Modermaganissa ja Älgön Rödjanissa. Retkikeittimen käyttö on sallittu muuallakin. Risukeittimet ja kertakäyttögrillit rinnastetaan avotuleen.
poimia marjoja ja ruokasieniä
kalastaa liikkumisrajoitukset huomioiden: jokamiehenoikeudella voit onkia, pilkkiä ja pyytää silakkaa litkalla. Jos olet 18–64-vuotias ja kalastat vieheellä, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla, esim. uistelussa tai siian kelaongissa, tarvitset Tammisaaren saariston kansallispuistossa lisäksi Metsähallituksen Merialueen vapaluvan nro 7412 (eräluvat.fi). Luvat voit ostaa erälupien verkkokaupasta (eräluvat.fi).

Verkko- ja muuhun pyydyskalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun (eraluvat.fi) lisäksi Tammisaaren saariston kansallispuiston pyydysluvan nro 6017 (eräluvat.fi). Luvat voit ostaa myös palvelunumerosta 020 69 2424.

Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi (kalastusrajoitus.fi).

maastopyöräillä jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla. Jos käytät tilausliikennettä, tarkista, voitko ottaa pyöräsi mukaan.
liikkua vesillä ja rantautua saariin sekä liikkua saarilla jalan tai hiihtäen tai muutoin jokamiehenoikeudella seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Huomioi seuraavat liikkumisrajoitukset:

1.1.-31.12. maihinnousu arvokkaan maaluonnon ja lajiston turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Lågskär-Mellanlandet, Hjortronskär-Äggolskär ja kansallispuistoon kuuluva Jussarön länsiosalla. Jussarön merkittyä luontopolkua pitkin liikkuminen on kuitenkin sallittua.
1.4.-31.7. maihinnousu pesimälinnuston ja kasvillisuuden turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Gaddarna, Äggharukobbarna-Äggharun sekä näiden länsipuolella olevat luodot, Mossklobben, Skyffelskär, Vitharun ja Drängharun.
Maa- ja vesialueilla liikkuminen on kielletty seuraavilla alueilla: 1.1.-31.12. Älgön Verkviken ja Älgön Verkfladan sekä 1.4.-31.7. Älgön Storträsket. Älgön Storträsketin eteläisessä lahdenpohjukassa on uiminen sallittu.

Puiston muut rajoitukset

avotulen teko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla
vesilintujen metsästys on sallittua vain paikallisille asukkaille luvanvaraisesti ajalla 10.9.-30.11. tietyille kansallispuiston eteläosissa sijaitseville luodoille Äggharunin länsipuolella.
Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Avotuleksi katsotaan risukeittimet ja kertakäyttögrillit.
maa-ainesten ottaminen taikka maa- tai kallioperän vahingoittaminen
luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen sekä niiden pesien hävittäminen, samoin selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen
puiden, pensaiden ja muiden kasvien tai niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
koirien ja muiden kotieläinten pitäminen irrallaan
luonnon roskaaminen, muita ihmisiä häiritsevä toiminta, rakennelmien, muinaismuistojen tai raunioiden vahingoittaminen
muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa alueen luonnontilaa tai vaikuttaa epäedullisesti sen kasvillisuuden tai eläimistön säilymiseen
1.1.-31.12. maihinnousu arvokkaan maaluonnon ja lajiston turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Lågskär-Mellanlandet, Hjortronskär-Äggolskär ja kansallispuistoon kuuluva Jussarön länsiosa. Jussarön merkittyä luontopolkua pitkin liikkuminen on kuitenkin sallittua.
1.4.-31.7. maihinnousu pesimälinnuston ja kasvillisuuden turvaamiseksi on kielletty seuraavilla saarilla: Gaddarna, Äggharukobbarna-Äggharun sekä näiden länsipuolella olevat luodot, Mossklobben, Skyffelskär, Vitharun ja Drängharun
Maa- ja vesialueilla liikkuminen on kielletty seuraavilla alueilla: 1.1.-31.12. Älgön Verkviken ja Älgön Verkfladan sekä 1.4.-31.7. Älgön Storträsket. Älgön Storträsketin eteläisessä lahdenpohjukassa on uiminen sallittu.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Lähimmät jätehuoltopaikat ovat Baggöllä, Sommarölla ja Prediumissa.

VASTUULLINEN RETKEILY

Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tammisaaren saariston kansallispuiston järjestyssääntö (tarkista huolellisesti myös rajoitusalueita koskevat kartat):
https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/Tammisaari-jarjestyssaanto-2013.pdf