Sipoonkorven kansallispuisto
Sipoonkorven kansallispuisto on perustettu vuonna 2011, ja sen pinta-ala on 24 neliökilometriä. Kansallispuisto sijaitsee Sipoon, Vantaan ja Helsingin kuntien alueella, noin 20 kilometrin päässä Helsingin keskustasta, joten se on helppo kohde vaikka ensimmäiseksi (tai toiseksi kansallispuistoksi), jos ei ole vielä kansallispuistoissa käynyt. Vastaavasti esimerkiksi Jyväskylästä Sipoonkorpeen on matkaa noin 270 km, Hämeenlinnasta noin 100 km ja Lahdesta hieman yli 90 km.
Info
Puisto on yksi Suomen suosituimmista kansallispuistoista juuri keskeisen sijaintinsa vuoksi: siellä oli esimerkiksi vuonna 2020 yli 200 000 kävijää. Sipoonkorven kansallispuiston 10-vuotispäiviä juhlittiin syyskuussa 2021, ja myös uusi pysäköintipaikka avattiin, mikä onkin tarpeen, sillä monet Sipoonkorven pysäköintipaikoista ovatkin usein ruuhkaisia. Linja-autolla kuitenkin pääsee kansallispuistoon niin hyvin, että oma auto ei ole juuri tarpeen.
Sipoonkorven kansallispuiston alueen tarina alkaa jo 1300-luvulta, jolloin Sipoon suurin kylä Hindsby – joka on myös yksi Sipoon vanhimmista kylistä – sai vakituisen asutuksensa. Byabäckenin purolaaksossa sijaitsevan Hindsbyn vanhimpien asukkaiden arvellaan tulleen Hämeestä, ja moni muutti alueelle myös Ruotsista. Hindsbyn metsä ja Byabäckenin purolaakson maat siirtyivät vuonna 1996 Metsähallituksen hallintaan, mutta alueella harjoitetaan edelleen laiduntamista ja maanviljelyä. Metsähallituksen hallinnassa olevat pellot ovat vuokralla.
Sipoonkorvessa voit patikoida ja vaeltaa, kalastaa, tarkkailla lintuja, etsiä geokätköjä, marjastaa ja sienestää, kiipeillä, pyöräillä ja ratsastaa, uida ja hiihtää hoidetuilla reiteillä talvella. Kansallispuiston alueella näet niin erämaisia alueita kuin perinnemaisemia, ja puistossa saatat tavata lähes kaikki eteläsuomalaiset metsänisäkkäät ja -linnut. Jääkauden jäljet näkvät Sipoonkorvessa erityisen hyvin. Esimerkiksi hiidenkirnuja alueella on paljon, ja vaihtelevat maastonmuodot painanteineen, kallioineen ja jyrkänteineen tarjoavat monipuolisen elinympäristön myös monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille.
Vaihtelevat korpimaiset alueet,suot ja koskemattomana säilynyt erämaaluonto sekä vehreät kulttuurimaisemat vievät kulkijan aikamatkalle menneisyyteen. Lintujen ystävät ilahtuvat monipuolisesta linnustosta, ja voipa alueella nähdä ja kuulla myös Suomen suurimman pöllölinnun, huuhkajan. Kallioiset, kuusivaltaiset vanhat metsät ovatkin huuhkajalle ihanteellinen elinympäristö, sillä niissä on myös runsaasti jyrsijöitä, jäniksiä ja metsälintuja.
Sipoonkorven kansallispuiston pysäköintialueet sijaitsevat osoitteissa Knutersintie 667, Helsinki; Länsitie 237, Sipoo; Länsitie 152, Sipoo; Knutersintie 421, Sipoo; Tasakalliontie 1, Vantaa sekä Kuusijärven ulkoilukeskuksen pysäköintialue osoitteessa Kuusijärventie 3, Vantaa. Varsinkin suosituimpina aikoina pysäköintialueet voivat olla hyvinkin ruuhkaisia, joten sopivalla etäisyydellä asuvien kannattaa ehdottomasti hyödyntää bussikyytejä tai seudun pyöräreittejä.
Nähtävyydet Sipoonkorven kansallispuistossa
Joillekin saattaa olla yllätys, että Suomen metsäisin metsä löytyy aivan pääkaupunkimme kupeesta, Sipoonkorven kansallispuistosta. Tähän tulokseen päästiin vuonna 2016, kun mm. Suomen Luonnonvarakeskuksen LUKE:n avulla selvitettiin metsävaratiedoista, missä on eniten puuta runkokuutioina mitattuna hehtaarin (100 x 100 m) mittausalalla. Mittaustapa palvelee lähinnä metsäteollisuuden tarpeita, mutta se kertoo konkreettisesti, missä puita todellakin on eniten. Vaikka Sipoossa yleensä on hakattu paljon metsiä, juuri Sipoonkorven alueella tilanne on toinen, eli sieltä löytyy edelleen käsittelemättömiä metsäalueita, joiden “metsäisyys” on havaittu muuta maata paremmaksi. Kannattaa käydä katsomassa, onko Sipoonkorvessa todellakin Suomen metsäisin tunnelma!
Saapuminen Sipoonkorven kansallispuistoon
Sipoonkorpi on yksi harvoista kansallispuistoista, joihin on vakituinen bussiyhteys neljä kertaa päivässä torstaista sunnuntaihin. Autolla paikalle pääsee toki myös: valinnaisia pysäköintialueita puiston vieraille on useita.
Erityisesti Sipoonkorpeen saapuville kannattaa mainita, että pysäköintialueet ovat kärsineet vuoden aikana automurroista. Ongelma on tiedostettu ja sille pyritään tekemään jotakin, mutta paras suoja omalle autolle ja omaisuudelle olisikin tulla paikalle bussilla, jos se vain on mahdollista. Jos autoa kuitenkin tarvitset, älä jätä mitään arvokasta omaisuutta autoon äläkä ainakaan näkyville. Myös pysäköintipaikkojen ruuhkaisuutta kannattaa seurata, ja valita vähemmän ruuhkainen vaihtoehto. Tässä voi auttaa Parkkihaukka-palvelu, josta näkee reaaliajassa niin Sipoonkorven kuin Nuuksionkin kansallispuiston pysäköintialueiden tilanteen.
Vaellusreitit
Bakunkärrin kierros
Bakunkärrin kierros on 2 km pitkä rengasreitti. Reitti on merkitty sinisillä reittimerkeillä, ja se alkaa Bakunkärrin pysäköintialueelta osoitteesta Knutersintie 421, Sipoo. Paikalle pääsee myös Knutersin portin pysäköintialueelta osoitteesta Knutersintie 667, Helsinki josta on viitoitettu rengaspolku keittokatokselle ja takaisin. Kesäkuussa valmistui uusi taukopaikka keittokatoksineen Bakunkärrträsketin kalliolle.
Knutersin kierros
Knutersin kierros on 3,8 km pitkä rengasreitti. Se alkaa Knutersin portin pysäköintialueelta osoitteesta Knutersintie 667, Helsinki. Reitti kiertää Bakunkärrin uudelle keittokatokselle ja takaisin. Reitti on merkitty oransseilla merkeillä. Kansallispuiston parkkipaikat ovat usein ruuhkaisia, joten kannattaa tarkistaa, onko uudella Knutersintie 667:n parkkipaikalla paremmin tilaa; se on mitoitettu 160 autolle.
Storträskin reitti
Storträskin reitti on 1 km suuntaansa. Se on vaativa esteetön reitti, jota pääsee pyörätuolilla ainakin avustettuna sekä myös lastenvaunujen kanssa. Storträskin reitti vie retkeilijän kauniin metsäjärven äärelle, jossa voi nauttia maisemista ja eväistä reitin varrella olevilla kahdella tulipaikalla, jotka sijaitsevat järven pohjoispuolella ja eteläpuolella. Pohjoispuolen tulipaikka on esteetön. Polun leveys parkkipaikalta pohjoisen puolen tulipaikalle on keskimäärin 1,8 metriä. Reitin varrella on myös kaiteita ja polun reunassa on paikoin puureunus, joka ehkäisee ajautumista pois polulta ja helpottaa esimerkiksi näkörajoitteisten polulla pysymistä.
Reittikuvauksessa huomautetaan, että reitin sorastuksesta huolimatta se voi olla vetinen ja pehmeä märkinä aikoina ja että voimakkaiden sateiden aikana sadevesi saattaa tehdä uomia reitille, mikä saattaa vaikuttaa pyörätuolilla kulkemiseen. Kannattaa tarkistaa puiston Ajankohtaista-osan ja Facebook-sivujen tiedotteet, onko tällä reitillä pyörätuolilla liikkumista haittaavia kulkuesteitä. Storträskin reitin reittimerkintänä ovat oranssit puiset vinoneliöt. Reitin lähtöpiste on Tasakallion pysäköintialue: Tasakalliontie 1, Sipoo. Myös pysäköintialueiden käyttötilanne on hyvä tarkistaa ennen retkelle lähtöä.
Byabäckenin luontopolku
Byabäckenin luontopolku on yhteen suuntaan 1,4 km pitkä tai rengasreittinä 2,1 km. Se on helppokulkuinen, mutta ei esteetön. Byabäckenin luontopolku johtaa Byabäckenin rehevien metsien läpi ja päättyy Länsitielle laidunmaisemiin. Tietä pitkin pysäköintialueelle on noin 700 metrin matka. Ihastele vapaasti suomalaista maalaismaisemaa, mutta älä liiku pelloilla ja viljelyksillä vaan käytä tietä ja olemassa olevia polkuja. Jos reitillä tulee vastaan poikittain polulla olevia, päistään kiinnitettyjä pylväitä, ne on tarkoitettu ehkäisemään maa-aineksen valumista ja samalla toimimaan eräänlaisina maastoportaina. Byabäckenin reittimerkintänä ovat oranssit vinoneliöt. Reitille voi lähteä osoitteesta Länsitie 237, Sipoo.
Kalkinpolttajanpolku
Kalkinpolttajanpolku on korkeuserojensa vuoksi vaativa 4,8 km mittainen rengasreitti. Se kiertää maalaismaisemissa ja metsissä Vantaan Sotungin kylän tuntumassa. Kalkkiruukin alue on vanhoja Håkansbölen kartanon maita. Alueella on harjoitettu niin maataloutta kuin kalkin louhintaa ja polttoa. Polun varrella on jyrkimmissä kohdissa portaita ja Kalkkiruukilla on laavu ja tulipaikka. Reitillä noustaan myös korkealle Högbergetille, avokalliolle, josta voi nähdä niin Sotungin pellot kuin Vuosaaren telakan nosturit. Kalkinpolttajan polku on merkitty vihreä-valkoisin vinoneliöin. Reitille lähdetään Kalkkiuunintie 12:n parkkipaikalta.
Sää Sipoonkorven kansallispuistossa
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.
Säännöt Sipoonkorven kansallispuistossa
Sipoonkorvessa saat
- liikkua jalan, hiihtäen, soutaen, meloen, ratsain tai pyörällä. Käytä pyöräillessäsi ja ratsastaessasi selkeästi erottuvia polkuja tai teitä ja mahdollisuuksien mukaan tarkoitukseen merkittyjä reittejä. Huomioi muut ulkoilijat ja alueella liikkujat sekä käytä hevosella liikkuessasi mieluiten muita selkeitä reittejä kuin merkittyjä luontopolkuja.
- poimia marjoja ja ruokasieniä
- onkia ja pilkkiä Byabäcken-, Ritobäcken- ja Hälsängsbäcken-jokia sekä Storträskiä lukuun ottamatta. Voit viehekalastaa yhdellä vavalla Byabäcken-, Ritobäcken- ja Hälsängsbäcken-jokia sekä Storträskiä lukuun ottamatta. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eraluvat.fi). Luvat voi ostaa erälupien verkkokaupasta (eraluvat.fi).
Storträskiin on istutettu kirjolohia, joiden kalastusta varten voit ostaa kalastusluvan Cafe Kuusijärveltä (cafekuusijarvi.fi). Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
Puiston rajoitukset
- avotulen teko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla.
- Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
Puistossa on kielletty
- avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulen sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti.
- laiduntavien ja villieläinten ruokkiminen ja häiritseminen
- viljelysten tallaaminen
- lemmikkieläinten vapaana pitäminen
- puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
- maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
- selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
- moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
- roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen
Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin. Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.
VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)
