Pyhä-Häkin kansallispuisto

Saarijärvellä sijaitseva Pyhä-Häkin kansallispuisto perustettiin vuonna 1956. Sen pinta-ala on 13 neliökilometriä. Pyhä-Häkin kansallispuiston metsät ovat eteläisen Suomen hienointa aarniometsää, vanhoja kilpikaarnaisia mäntyjä, kelopuita ja lahopuuta, joka ylläpitää pieneliöstöä vielä pitkään senkin jälkeen, kun puu on muutoin kuollut. 

Puiston metsät ovat saaneet nykyisen ilmeensä metsäpalojen ja luonnonvoimien, kuten myrskyjen vaikutuksesta. Vanhojen mäntyjen ja kelopuiden keski-ikä on noin 250 vuotta ja kaikkein vanhimpien puiden ikä on jopa 500 vuotta.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Kansallispuiston pinta-ala jakaantuu likimain tasan metsäalueiden ja soiden kesken. Pyhä-Häkin reitit ovat pääosin helppokulkuisia ja vaihtelevia, mutta ne eivät ole esteettömiä. Suuria korkeuseroja ei ole. Puisto soveltuu hyvin vaikka koko perheen päiväretken kohteeksi. Pyhä-Häkin kansallispuistoon esimerkiksi läheisen Saarijärven kaupungin taajamasta vain noin 25 kilometriä ja Jyväskylästä n. 85 kilometriä. Puistoon ei ole julkisia yhteyksiä.

Alueella 1500-luvulla läheisen Pyhäjärven rannalla asuneen Mauno Häkkisen omistaman tilan nimeksi tuli Pyhä-Häkkilä ja valtion maille perustetun kruununpuiston nimeksi Pyhä-Häkki. Kansallispuisto kantaa ylpeänä tuota nimeä edelleen.

Vuonna 1912 kruununpuistosta erotettiin säästömetsä, mikä tarkoitti, että metsä säästetään kaikelta käsittelyltä ja maan ja metsän käytöltä. Puisto sai luonnonpuiston statuksen, mutta kansallispuistoksi julistamista alue sai odottaa sotien jälkeiseen aikaan.

Puistossa on neljä eri reittiä: Riihinevan polku (1,4 km), Mastomäen polku (3,2 km), Kotamäen polku (6,5 km; osin samaa reittiä Mastomäen polun kanssa) sekä pisin Tulijärven polku (17 km), joista jokainen lähtee puiston opastuspisteeltä. Puiston läpi johtaa myös Keski-Suomen maakuntaura, jolle pääsee puiston ulkopuolelta eri kohdista. Tietoja maakuntaurasta Saarijärvellä: https://www.visitsaarijarvi.fi/nae-ja-koe/keski-suomen-maakuntaura/. Katso tarkemmat reittikuvaukset Reitit-osiosta.

Mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa Pyhä-Häkistä löytyy runsaasti. Sen vanhojen metsien kätköistä löytyy esimerkiksi jo kelottunut Vanha Iso puu (kasvu alkoi 1518) sekä Uusi Iso puu, jolla silläkin on ikää jo kunnioitettavat, lähemmäs 400 vuotta. Lisäksi esimerkiksi Mastomäessä voi aistia historian, sillä sieltä saatiin 1700-luvulla suoria ja pitkiä puita laivojen mastoiksi, siitä johtuu nimikin.

Poika-ahossa sijaitsee entinen kruununmetsätorppa, joka on itsessään hieno kulttuuriperintökohde mutta myös kansallispuiston vuokratupa. https://www.luontoon.fi/poika-ahovuokratupa. Varaustilanteen voi tarkistaa ja varauksia tehdä Metsähallituksen Eräluvat-kaupasta osoitteesta https://verkkokauppa.eraluvat.fi/fi/tuvat/vuokratuvat/lansi-suomi/pyha-hakin-kansallispuisto/poika-aho-vuokratupa-p-2436.html

Tuvan osoite on Majajärventie 362, 43170 Häkkilä. Tuvalle ei ole julkisia yhteyksiä. Auto on jätettävä läheiselle pysäköintipaikalle; pihaan ei saa pysäköidä.

Koska Poika-aho on kansallispuiston nähtävyys ja retkeilyreitti kulkee pihan läpi, alueella voi olla muita retkeilijöitä.

Nähtävyydet Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Ikihongat

Ehdottomasti suosituimpiin nähtävyyksiin kuuluvat Pyhä-Häkissä sen ikihongat, eli Vanha Iso puu ja Uusi Iso puu. Vaikka puiston vanhimpien puiden keski-ikä onkin jo 200 vuoden paremmalla puolella, pistävät nuo Isot puut ainakin tuplasti paremmaksi. Muutkin erittäin vanhat männyt ovat kiehtovia, koska ansaitakseen hienon kilpikaarnapuvun, on puiden oltava vähintään 150–200-vuotiaita.

Vanhan Ison puun ikä on jo yli 500 vuotta, sen pituus on 26 metriä, läpimitta rinnankorkeudelta 89 senttiä ja ympärysmitta 288 senttiä, joten sitä saa ihan huolella halata useampikin ihminen kerralla! Uuden Ison puun vm. 1641 strategiset mitat ovat vastaavasti n. 24,5 metriä pituutta ja ympärysmittaakin n. 220 cm. Ja tämä puu on vielä elossa!

Paloaukea

Kotajärven polulla tarkkasilmäinen kulkija huomaa yhtäkkiä saapuneensa paikkaan, jossa metsä näyttää aivan erilaiselta kuin hetki sitten. Ollaan saavuttu niin sanotulle Paloaukealle, jossa näkyvät puistossa aikojen saatossa olleiden metsäpalojen jäljet (toistaiseksi kaikkiaan 44 kpl). Alueella riehui voimakkaita metsäpaloja 1800-luvun puolessa välissä, joista jäljellä on kaunis, tasalaatuinen ja avara männikkö.

Varsinkin vanhemmissa männyissä, jotka ovat jääneet henkiin metsäpaloista, voi nähdä ns. palokoroja, joissa puu on metsäpalon jälkeen jatkanut kasvuaan palaneen osan ympärille. Palokoron sijanti saattaa kertoa myös, mistä suunnasta metsäpalo on tullut, eli koro on jäänyt tavallaan palon tulosuunnan vastapuolelle puun runkoon.

Poika-ahon torppa

Suosittu nähtävyys on myös Poika-ahon torppa vuodelta 1854. Kruunun omistamaa torppaa ryhtyi hallinnoimaan August Viktor Häkkinen, jonka tehtävänä oli mm. huolehtia alueen rakennuksista ja viljelyksistä sekä pitää vahtia, ettei tulipaloja olisi päässyt metsässä vahingossa syttymään, vaikka luonnollisesti luonnonvoimille ei yksi mies olisi mitään mahtanutkaan.

Myöhemmin Poika-ahoa on pidetty myös metsäkämppänä, ja paikka siirtyi Metsähallitukselle vuonna 1977. Tilan päärakennus remontoitiin vuokratuvaksi vuosituhannen vaihteessa, jolloin se sai uuden tulisijan, lattiat, katot, ovet ja ikkunat.

Itse asiassa koko Pyhä-Häkin kansallispuisto on nähtävyys sinänsä, koska sen kaltaisia aarnimetsiä ei eteläisessä Suomessa liiemmälti ole. Puiston rauhallisuus ja kiireetön liikkuminen antaa mahdollisuuden nähdä ja kuulla luonto luonnollisimmillaan.

Saapuminen Pyhä-Häkin kansallispuistoon

Jo matka Pyhä-Häkkiin rauhallista maaseututietä saa tuntemaan, että nyt ollaan menossa jonkin ikiaikaisen äärelle. Autolla saapuva löytää tiensä Pyhä-Häkin pysäköintialueelle, jonka osoite on Viitasaarentie 2119, Saarijärvi (tienro 6510). Kansallispuiston sisäänkäynnillä on Pysäköintipaikalla on tilaa noin 40–50 autolle. Talvisin pysäköintialueen koko on hieman pienempi.

Vaellusreitit

Kansallispuistossa on kolme lyhyempää patikkareittiä ja yksi pidempi vaellusreitti. Reittien lähtöpaikkana on kansallispuiston opastuspiste, josta löytyy myös kuivakäymälä ja kaivo.

Puiston polut ovat hyväkuntoisia ja helppokulkuisia, mutta ne eivät sovellu pyörätuolilla liikkumiseen. Suo-osuudet kuljetaan pitkospuita pitkin, ja reiteillä on myös joitakin pieniä siltoja.

Lisäksi puiston halki johtava Keski-Suomen maakuntaura tarjoaa lisämatkaa ja -haastetta retkeilijälle. Maakuntauran kokonaispituus on ollut parhaimmillaan jopa 400 kilometriä, mutta monia osia siitä ei ole ylläpidetty pitkiin aikoihin. Saarijärven ja Kannonkosken väliltä ura kuitenkin löytyy, siitä tarkempia tietoja https://www.visitsaarijarvi.fi/nae-ja-koe/keski-suomen-maakuntaura/

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen minkä jaksat kantaa puistoon, jaksat kantaa sieltä myös pois. Voit kompostoida maatuvat jätteet käymäläjätteen seassa tai kompostorissa, ja nuotion voit sytyttää pienellä määrällä paperia tai pahvia. Ethän jätä jälkeesi myöskään käyttämättömiä retkieväitä edes kaupan pakkauksissa, ja jos löydät maastosta muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, kun keräät ne pois ja viet sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan paluumatkasi varrella.

Muut liikuntamahdollisuudet Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Puistossa voit patikoida lyhyemmin tai vaeltaa pitkällä reitillä, etsiä geokätköjä, hiihtää, lumikenkäillä, marjastaa ja sienestää sekä myös pyöräillä jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla tai merkityillä reiteillä. Lisäksi voit uida vaikkapa Kotajärvessä, jonka tulipaikan viereisellä rannalla on laituri. Puisto on maastopuisto, joten siellä ei ole melonta- tai veneilyreittejä.

Sää Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Pyhä-Häkin kansallispuistossa

Pyhä-Häkin kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan ja hiihtäen sekä pyöräillä jokamiehenoikeudella selkeästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja sieniä
  • leiriytyä tilapäisesti. Suositeltu leiriytymispaikka on Tulijärven laavu.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko on sallittu vain Kotajärven keittokatoksessa ja tulentekopaikalla. ​Metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana tulenteko on sallittu erityistä varovaisuutta noudattaen ainoastaan keittokatoksen muuratussa hormillisessa tulisijassa. Tarpeen vaatiessa tulentekoa voidaan rajoittaa tai se voidaan kokonaan kieltää paikkakohtaisesti. Tarkista voimassa olevat varoitukset : ilmatieteenlaitos.fi.
  • Ratsastus on sallittu vain tieurilla, ei maastossa.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kiellettyä

  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen kaikkina aikoina
  • kalastaminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen, tappaminen, häiritseminen tai eläinten pesien hävittäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/pyhahakki-js.pdf