Riisitunturin kansallispuisto

Vuonna 1982 perustettu Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee pohjoisessa Posion kunnassa, vain noin 20 km päässä Posion keskustasta. Puiston pinta-ala on 76 neliökilometriä. Riisitunturin alueella on paljon vaarakuusikoita, ja luonnontilaiset metsäalueet sisältävät mm. paljon lahopuuta. Alueelle ominaisesti seudulla on myös paljon aapasoiden alatyyppiä, rinnesoita, joiden syntymekanismia ja biologiaa on selvitetty pitkään. Seudulla on myös runsaasti jäänteitä niin esihistorialliselta kuin historialliseltakin ajalta. Riisitunturin erämaat ovat olleet tärkeitä paikkoja niin metsästyksen, kalastuksen kuin muiden luonnon antimien keruun kannalta. Riisitunturin kansallispuisto on perustettu Koillismaan laajimman yhtenäisen erämaakokonaisuuden säilyttämiseksi. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat olennaisesti myös alueen lukuisat suot.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Nimitys taiga sopii kuin nakutettu Riisitunturin kansallispuiston alueelle. Nimi tulee alun perin venäjänkielen sanasta, joka tarkoitti aikoinaan lähinnä siperialaista, vaikeakulkuista ja soistunutta havupuumetsää. Riisitunturissa taigametsän kätköissä elelevät esimerkiksi niin karhut, ahmat kuin ilveksetkin, joita ei välttämättä retkillään koskaan kohtaa, mutta sen sijaan ehkä Suomen “instagrammatuimman” linnun, kuukkelin, voi nähdä aivan läheltä – se nimittäin saattaa istahtaa läheiselle oksalle, kannolle tai uteliaana luonteena vaikka sormen päälle.

Alueella on asustanut ihmisiä jo ammoisista ajoista alkaen. Kaikkein vanhimmista alueen asuttajista on jäljellä melko vähän merkkejä, kuten pyyntikuoppia, kvartsinottopaikka jne. Alueelta löytyy lisäksi lukuisia kämppien ja niittylatojen tms. jäänteitä. Eränkäynti oli pääelinkeino pitkään, mutta sen korvasi 1600-luvulta alkaen mm. karjatalous, mikä sai aikaan alueelle pysyvämpää asutusta. Suot ja puronvarret hyödynnettiin pitkälle heinän vuoksi.

Riisitunturin ehkä parasta antia sen maisemien lisäksi ovat mahtavat tykkylumen peittämät puut lumisina talvina. Niistä löytyykin toinen toistaan upeampia kuvia, mutta mikään ei voita niiden näkemistä ja kokemista itse paikan päällä. Riisitunturilla on hienot mahdollisuudet nähdä myös tähtitaivas ja revontulet todella selkeästi, koska Posion alueella on vähän keinovalosta tulevaa valosaastetta.

Riisitunturin kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa, hiihtää ja lumikenkäillä, maastopyöräillä talvella, katsella ja kuvata maisemia, lintuja, tähtitaivasta, revontulia, tykkylumipuita jne. Voit myös poimia marjoja ja sieniä sekä käydä vaikka koiravaljakkoajelulla, jollaisia tarjoavat alueen yrittäjät.

Riisitunturi valittiin Vuoden retkikohteeksi 2010.

Nähtävyydet Riisitunturin kansallispuistossa

Riisitunturin kansallispuiston luonto ja tunturimaisemat itsessään ovat jo monelle nähtävyys sinänsä, mutta jos alueelta pitäisi poimia tiettyjä kohteita ylitse muiden, sellaisiakin löytyy.

Jos Riisitunturin kansallispuiston kohdenähtävyyksiä ei valtavasti olekaan, esiin voi helposti nostaa kansallispuiston luonnon ja sen eläimet. Esimerkiksi puiston tunnuslintu, hiiripöllö, on hyvinä jyrsijävuosina tuttu näky puiston kävijöille. Monet pöllöistä ovat aktiivisia hämärän ja pimeän aikaan, mutta hiiripöllö näyttäytyy hyvällä tuurilla päivälläkin. Ja jonkin tietyn tärppikohteen bongaamisen sijasta Riisitunturilla voi keskittyä sen sijaan rauhoittumiseen ja seurata vaikka valon ja varjojen vuorottelua laajojen metsäalueiden ja tuntureiden yllä.

Pimeällä Riisitunturissa on maagista, etenkin tykkylumen aikana. Juuri hämärän rajamailla koittaa se kuuluisa sininen hetki, jolloin maisema todellakin muuttuu kauttaaltaan sinisävyiseksi ja tunnetun suklaamerkin mainosmusiikki saattaa nousta mieleen. Jos lähdet tunturiin kameran kanssa, ota mukaan jalusta ja reilusti kärsivällisyyttä (sekä lämmintä vaatetta ja juotavaa), sillä hämärän ja pimeän aikana valotusajat ovat pitkiä.

Saapuminen Riisitunturin kansallispuistoon

Riisitunturin kansallispuistoon on esimerkiksi Kuusamosta matkaa n. 60 km ja Rukalta hieman reilu puolet siitä. Lähin lentoasema on Kuusamossa ja lähin rautatieasema Kemijärvellä, josta puistoon on vielä noin 100 km. Junalla ja lentokoneella voi tulle myös Rovaniemelle, josta puistoon on matkaa n. 150 km. Keskemmältä Suomea – esimerkiksi Jyväskylästä – Riisitunturin kansallispuistoon on keskimäärin 600 km ajoreitistä riippuen.Autoilijoille vaihtoehtoisia pysäköintialueita kansallispuistoon pääsemiseksi on 2: Riisitunturin lähtöpaikka, Riisitunturintie 30 (Lähin tieosoite, joka löytyy esim. Googlella on Patoniementie 180, Posio) Toinen pysäköintipaikka on Kirintövaarassa osoitteessa Kiririnteentie 1, 97900 Posio.

Vaellusreitit

Kun kerran ollaan tunturissa, kansallispuistossa on hyvä retkeillä sekä kesällä että talvella (ja miksei myös keväällä ja syksylläkin). Kesä- ja talvireitien tarjonta on laaja, ja lyhimmät kesäreitit ovat mukavia ensikertalaisen ja perheen pienimpienkin patikoida.

Hiihtoreittejä Riisitunturin kansallispuistossa ja sen lähialueilla Posion kunnassa on useita. Katso niistä tarkempia reitti- ja latutietoja tästä.

Sää Riisitunturin kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Riisitunturin kansallispuistossa

Riisitunturin kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan ja hiihtäen
  • poimia marjoja ja ruokasieniä
  • onkia ja pilkkiä. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

Puiston rajoitukset

  • Kansallispuistossa on kaksi eri vyöhykettä, joilla on voimassa erilaiset säännöt. Vyöhykejako näkyy puiston sivujen kartassa.
  • Avotulen teko on sallittu puisto retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä sallittu vain sille tarkoitetuilla paikoilla. Syrjävyöhykkeellä tulen voi tehdä käyttämällä risuja, kuivia oksia ja pieniä juurakoita. Muuta puuta ei saa ottaa.
  • Leiriytyminen on sallittu puiston retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeillä vain huolletuilla taukopaikoilla, kuten tuvilla, laavuilla ja merkityillä tulentekopaikoilla. päivä- ja autiotuvilla, laavuilla ja tulentekopaikoilla. Syrjävyöhykkeellä voit valita leiriytymispaikkasi vapaasti.
  • Pyöräilllä saa vain talvipyöräilyreitillä lumipeitteisenä aikana ja metsäautoteillä Tolvan ja Niirokummun sekä Jaksamon ja Ruokamon välillä.
  • Ratsastaa saa vain metsäautoteillä samoilla väleillä kuin pyöräilläkin.
  • Koiravaljakolla ja porovaljakoilla saa ajaa vain niille erikseen tarkoitetuilla reiteillä.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana. Avotulen teko on kielletty aina, jos alueelle on annettu metsäpalovaroitus. Tarkista varoitukset osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulenteko voidaan kuitenkin kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen lukuun ottamatta metsästyksen yhteydessä käytettäviä koiria (metsästyslaki, 53 §) sekä poronhoitotöissä käytettäviä koiria (metsästyslaki, 51 §:n 2 momentin 3 kohta)
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • muinaisjäännösten ja muiden arkeologisten kulttuuriperintökohteiden vahingoittaminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo sille tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen
  • pyöräily sulan maan aikana (ks. puiston rajoitukset)
  • ratsastaminen (ks. puiston rajoitukset).

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Lue lisää roskattomasta retkeilystä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/riisitunturi-js.pdf