Liesjärven kansallispuisto
Liesjärven kansallispuisto tarjoaa perinteikkään suomalaisen maalaistienoon kauniine järvi- ja metsämaisemineen. Liesjärvi sijaitsee Lounais-Hämeessä idyllisen Tammelan kunnan alueella. Kansallispuiston aluetta on kutsuttu vuosisatojen ajan Tammelan ylängöksi, jonka hiekkarannoilta on löytynyt kivikautisia asuinpaikkoja kiviesineineen. Liesjärven hämäläinen miljöö huokuu ajattomuutta, kiireettömyyttä sekä luonnon ääniä ja tuoksuja.
Info
Vanhat elinkeinot ja tavat, kuten kasken, tervan ja puuhiilen poltto, säilyivät Liesjärvellä pitkään. Kaskeamista ryhdyttiin rajoittamaan 1800-luvun alussa, sillä sen katsottiin olevan alueen metsille tuhoisaa. Liesjärvellä kaskea ja tervaa poltettiin kuitenkin vielä pitkään rajoitusten jälkeenkin. Vuonna 1878 Liesjärven alue päätyi valtion haltuun ja Korteniemen torpparista tuli Metsähallituksen metsänvartija. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1956 ja sen pinta-ala on nykyisin noin 21 km².
Liesjärven kansallispuistosta löytyy runsaasti eri pituisia reittejä, jotka vaihtelevat vaativuudeltaan. Reitistö tarjoaa mieleiset maisemat niin kokeneemmille vaeltajille, lapsiperheille kuin liikuntarajoitteisille. Esteettömiä palveluja ja reittejä löytyy myös eri tasoisina. Tutustu alueen retkeilyreitteihin ja suunnittele retkesi joko päivän tai parin kolmen mittaiseksi poikkeamalla myös kuuluisalla Hämeen Ilvesreitillä. Vieraile Korteniemen perinnetilalla, joka tarjoaa kävijöille palan entisaikojen elämää tai kulje veneellä tai kanootilla pitkin kymmenien kilometrien mittaista rantaviivaa.
Liesjärven luonto ja nähtävyydet
Liesjärven kansallispuiston ylänkö on karua moreenia, joka sisältää eri raekokoja savesta kallionlohkareisiin. Tämän vuoksi ylänköä ei koskaan raivattu viljelykseen vaan se säilyi metsäisenä ja harvaan asuttuna alueena. Kansallispuistossa näkyy silti edelleen ihmisen kädenjälki pitkään jatkuneen metsätalouden ja maatalouden johdosta. Nykyään metsää ennallistetaan eli pyritään nopeuttamaan alueen kehittymistä takaisin luonnontilaan mm. polttamalla metsää sekä patoamalla vanhoja metsäojia. Lisäksi eläviä puita kaulataan ja kaadetaan lahopuun lisäämiseksi, jotta hyönteisille ja sienille riittäisi elintilaa.
Kansallispuiston aluella voit törmätä lukuisiin havumetsien asukkaisiin. Vanhat metsät sekä rantojen puustot ovat erityisesti tikkojen suosiossa ja melko varmasti kuulet ainakin palokärjen työn touhussa. Lisäksi puistossa viihtyy käpytikka, pohjantikka, harmaapäätikka ja pikkutikka. Tikkojen lisäksi alueella pesiytyy lähes kuusi eri haukkalajia. Muita siivekkäitä ovat helmipöllöt, huuhkajat, haarapääskyt ja kuikat. Luonnonpuiston alueella viihtyvät myös kauniit perhoset, kovakuoriaiset, liito-oravat, kauriit ja peurat. Liito-oravia näkee harvoin, mutta niiden keltaiset papanat löytyvät usein pesähaavan juurelta ja hampaanjäljet haavanlehdistä.
Liesjärven kansallispuiston tunnus on rukiin tähkä sekä ruiskukka, jotka kuvaavat vanhasta kaskikulttuurista syntynyttä viljelyä. Korteniemen perinnetilalata löydät ruiskukan lisäksi ketoneilikoita, ketonoidanlukkoa, kissankäpälää, peltokurjennokkaa ja nurmikohokkia. Kansallispuistosta löytyy myös paljon puolukka- ja mustikkakankaita. Liesjärven aluetta koristavat myös lukuisat suot, harjut, rannat sekä kauniit järvet.
Korteniemen perinnetila
Korteniemen perinnetila on säilynyt muuttumattomana yli sadan vuoden ajan rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen. Edelleen tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti eläimiä kasvattaen, viljellen sekä maatilan töitä tehden. Esimerkiksi ruis leikataan viikatteella, kuivataan kuhilailla sekä puidaan riihessä varstoilla. Pihapiiristä löytyy kesäisin hevosia, lehmiä, lampaita sekä kanoja ja kukkoja. Vierailijat voivat osallistua talon askareisiin sekä kasvukauden aikana järjestettäviin talkoisiin ja työnäytöksiin.
Kyynäränharju
Tammelan kunta on kuuluisa harjuistaan, jotka muodostuivat kauan sitten jääkauden aikana. Kyynäränharju on yksi suosituimpia Liesjärven nähtävyyksiä. Matala ja hiekkarantainen harju on noin kilometrin mittainen kapea kannas, joka erottaa Liesjärven ja Kyynäräjärven toisistaan. Harjulla on yksi silta, joka ylittää järvien parin metrin mittaisen yhtymäkohdan.
Hyypiökallio
Liesjärven kansallispuistosta löytyy Hyypiökallio, josta aukeaa kaunis näköala Tapolanjärvelle. Erilaisten reitistöjen varrella on runsaasti laavuja ja tulentekopaikkoja sekä telttailupaikkoja ja kotia. Voit yöpyä luonnonpuiston vuokratuvissa sekä varata itsellesi keittokatoksen. Luontopolkuja löytyy kilometrien matkalta ja puiston omien reittien lisäksi voit kulkea Hämeen Ilvesreittiä pitkin.
Saapuminen Liesjärven kansallispuistoon
Liesjärven kansallispuisto sijaitsee Tammelan, Someron ja Karkkilan alueella valtatie 2:n varrella. Kansallispuistoon on Helsingistä noin 95 km ja Forssasta 22 km. Pysäköintialueita on runsaasti ja pikavuoropysäkkejäkin löytyy Helsinki-Pori -valtatien varrelta. Kansallispuistoa lähin lentokenttä sijaitsee Helsinki-Vantaalla ja lähin juna-asema Humppilasta tai Hämeenlinnasta.
Liesjärven kansallispuistoon on helppo tulla omalla autolla tai vaikka pikavuorolla. Pysäköintialueita on peräti 6 kappaletta: Pirtinlahdessa, Sikomäellä, Peukalolammilla, Kpinlahdella, Lehdoksella ja Korteniemellä.
Suurimmat parkkipaikat löytyvät Korteniemestä (Korteniementie 242, Tammela) sekä Pirttilahdesta (Kanteluksentie 211, Tammela). Korteniemen pysäköintialueelta pääset helposti perinnetilalle sekä Punatulkun ja Pohjatikan kierroksille. Pirttilahdesta käy polku Hyypiön kierrokselle sekä Siltalahden tulentekopaikalle. Sieltä on myös helppo kävellä Kyynäränharjua pitkin esimerkiksi Savilahteen.
Peukaloisen polulle pääsee parhaiten pysäköimällä Peukalolamminkankaan pysäköintialueelle (Kanteluksentie 580, Tammela) tai Sikomäen parkkipaikalle (Kanteluksentie 530, Tammela). Kopinlahdesta (Kansallispuistontie 203, Tammela) löytyy myös pieni pysäköintialue.
Vaellusreitit
Liesjärven kansallispuiston reitit tarjoavat eri tasoisia haasteita kaikille luonnossa liikkujille. Eri pituisia rengasreittejä on runsaasti ympäri puistoa, joiden varrella voit ihastella luontoa, syödä eväitä, yöpyä sekä tutustua kasvistoon ja eläimistöön. Pohjatikan ja Punatulkun kierrokset kulkevat Korteniemen kautta. Hyypiön kierros tarjoaa erinomaiset näköalat ja Peukaloisen polku kiireetöntä retkeilystä nauttimista laavuineen, telttailupaikkoineen ja tulentekopaikkoineen.
Hämeen Ilvesreitistö kulkee kolmeen suuntaan läpi kansallipuiston. Jos rengasreitit tuntuvat lyhyiltä, voit rakentaa retkesi Ilvesreittiä pitkin, jolloin matkaa kertyy helposti 10 kilometriä. Kokonaisuudessaan Ilvesreitti on 250 km pitkä patikointireitti, joka yhdistää mm. Hämeenlinnan Ahveniston, Tammelan kansallispuistot ja Riihimäen Riutan.
Esteettömiä reittejä löytyy mm. Korteniemen perinnetilan lähettyviltä sekä Peukalolammilta ja Kaksvetiseltä. Peukalolammin ympäri kulkee Peukaloisen polku, johon suositellaan liikuntarajoitteisille avustajaa mukaan.
Sää Liesjärven kansallispuistossa
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.
Palvelut ja aktiviteetit Liesjärven lähettyvillä
Patikointi on tietenkin yksi suosituimpia aktiviteetteja Liesjärven kansallispuistossa. Merkittyjä reittejä löytyy jopa 30 kilometrin verran ja voit samalla vierailla perinnetilalla maksutta. Korteniemen perinnetila on avoinna kesäisin. Erilaiset opastukset, tapahtumat sekä savusaunan vuokraus voidaan varata Metsähallituksen asiakaspalvelusta:
Puh. 0206 39 5270 (ma – pe klo. 9 -15)
Sähköposti: sisasuomi@metsa.fi
Liesjärven kansallispuistossa voit kesäisin patikoinnin lisäksi maastopyöräillä, ratsastaa, geokätköillä, marjastaa, sienestää sekä kulkea kanooteilla tai kajakeilla. Uinti, SUP-lautailu sekä kalastus onnistuu alueen kirkkaissa ja suojaisissa järvissä.
Talvella patikointi sujuu myös hyvin rengasreiteillä, mutta huomioi ettei talvikunnossapitoa ole useimmilla parkkipaikoilla. Talvisin kansallispuistossa voit myös lumikenkäillä, liukulumikenkäillä sekä hiihtää.
Tulentekopaikkoja on Liesjärvellä runsaasti esimerkiksi Siltalahdessa, Korteniemessä, Savilahden telttailualueella sekä Peukaloisella ja Kaksvetisellä. Tittilammella on esteetön keittokatos, jonka voi varata 20-25 hengelle.
Juomavettä löytyy Hyypiön saunan pihapiirin sekä Korteniemen perinnetilan pihapiirin kaivoista. Kuivakäymälöitä on useita mm. Pirttilahden, Kopinlahden ja Korteniemen pysäköintialueiden yhteydessä sekä Siltalahdessa, Savilahdessa, Kaksvetisellä, Peukalolammilla ja Korteniemessä.
Liesjärven kansallispuiston lähettyviltä löytyy myö Hämeen luontokeskus, Eerikkilän urheiluopisto sekä Saaren kansanpuisto. Jos haluat vierailla kahdessa kansallispuistossa yhtä aikaa, Liesjärveltä pääsee myös Torronsuon kansallispuistoon hujauksessa. Tammelan keskustaan on noin 23 km ja Forssan keskustaan 25 km.
Yöpyminen kansallispuistossa
Liesjärven kansallispuistossa telttailu on rajoitettu Savilahden telttailualueelle sekä Peukalolammin laavun ja Kaksvetisen kodan välittömään läheisyyteen. Vuokratupia löytyy kaksi kappaletta.
Lähiseudulla löytyy lukuisia vuokramökkejä. Eerikkilän urheiluopisto tarjoaa lisäksi mahdollisuuden mm. puutelttamajoitukseen. Lähin hotelli löytyy Forssasta.
Muita palveluja
- Opastetut retket
- Välinevuokrausta
- Maastoruokailu- ja retkiruokailupalveluja
- Kahviloita ja ravintoloita
- Kokouspalvelut
- Leirikoulut
- Tilaussaunat
