Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto sijaitsee Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueella. Sen alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallispuisto, on yksi Suomen ensimmäisistä kansallispuistoista. Vuosien varrella alueella tehtiin monenlaisia suojelutöitä ja muodostettiin erillisiä pienempiä suojelualueita ja Ylläs–Aakenustunturin alue, jotka sitten liitettiin yhdeksi suureksi kansallispuistoksi, jonka nimeksi virallistui Pallas-Yllästunturin kansallispuisto. Puiston kokonaispinta-ala on nykyään 1 022 neliökilometriä. Kansallispuiston vuosittainen kävijämäärä on ollut pitkälti yli puolen miljoonan, joten se on Suomen suosituin kansallispuisto. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on valittu yhdeksi maailman parhaista matkakohteista vuonna 2017. Puisto tuli toiseksi kansainvälisessä matkailun asiantuntijajärjestö World Travel & Tourism Councilin Vuoden matkakohde -kilpailussa.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Alue on ollut suosittua retkeily- ja matkailualuetta jo ennen kansallispuistoaikaansa; esimerkiksi 1930-luvulla Ounas- ja Pallastuntureilla aloitettiin hiihtokurssit, ja Suomen vanhin vaellusreitti Hetta–Pallas perustettiin vuonna 1934. Matkailijoita varten rakennettiin useita matkailumajoja ja tunturihotelleja, joita ei ole enää jäljellä. Kyseisestä ajasta on kuitenkin kohta 100 vuotta, joten matkailu- ja retkeilypalvelut ovat vain laajentuneet laajentumistaan, ja nykyään Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa erilaisia kesä- ja talvikäyttöön tarkoitettuja patikka-, vaellus-, hiihto- ja maastopyöräilyreittejä on satojen kilometrien edestä. Kansallispuiston kolme luontokeskusta ovat Yllästunturilla sijaitseva luontokeskus Kellokas, Pallastunturin luontokeskus sekä Tunturi-Lapin luontokeskus Enontekiön Hetassa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luonto on vailla vertaa: laajat ja korkeat tunturialueet ovat sopusoinnussa taigametsien, tunturikankaiden ja aapasoiden kanssa, ja alueella elelee monipuolinen eläimistö; on niin pohjoisten kuin eteläistenkin alueiden lintuja, kuten pulmusia, keräkurmitsoita, kiirunoita, jänkäkurppia, sirittäjiä ja vaikkapa kuukkeli. Kasvilajistosta kauneimpiin kuuluu mm. hempeän vaaleanpunainen sielikkö. Poroja ei passaa tietenkään unohtaa, sillä tunturit ovat niiden kotinurkkia. Karhukaan ei ole näillä mailla tuntematon näky, mutta talvivaeltaja mennikäistä ei tietenkään pääse näkemään, koska nalle nukkuu puolet vuodesta talviunta ja heräilee vasta joskus toukokuussa.

Nähtävyydet Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on nähtävää ja koettavaa niin paljon, että yhdessä vaelluksen ja patikoinnin kanssa nähtävyyksiin tutustumiseen on hyvä varata useampi päivä tai vaikkapa koko lomaviikko. Seuraavassa joitakin puiston nähtävyyskohteita, jotka on esitetty tässä aakkosjärjestyksessä. Lisätietoja puiston näistä ja muista nähtävyyksistä saat tästä.

Lisäksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on Pallaksen matkailualueella kansainvälisten taiteilijoiden tekemiä taideteoksia Pallaksen ympäristötaideprojektin aikana ja alueen luonnon innoittamana. Tässä on esitelty vain osa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston nähtävyyksistä. Lisää hienoja ja mielenkiintoisia paikkoja ja lisätietoja niistä löydät tästä.

Saapuminen Pallas-Yllästunturinkansallispuistoon

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on hyvin laaja ja pitkänomainen, joten puistossa on jopa kolme keskuspaikkaa, kuten edellä on mainittu. Välimatkat keskisen ja eteläisen suomen kaupungeista ovat tänne pitkät, mutta uuvuttavakin ajomatka palkitaan kyllä Suomen yksistä parhaimmista retkeilykokemuksista. Oman auton lisäksi kansallispuiston Hettaan pääsee kätevästi bussilla mm. Rovaniemeltä, Kilpisjärveltä ja Oulusta. Pallakselle bussi kulkee Muoniosta, ja Ylläkselle Helsingistä, Jyväskylästä ja Oulusta. Junat kulkevat lähimmäksi Kolariin tai Rovaniemelle, ja lentoyhteys on Kittilään. Jatkokyydit sujuvat parhaiten tilaustaksilla.

Vaellusreitit

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa ja sen lähiympäristössä on 500 kilometriä merkittyjä kesäreittejä. Tässä niistä esitellään joitakin, mm. esteettömät ja suosituimmat reitit. Kansallispuistossa ja sen ympäristössä on yli 100 kilometriä talviretkeilyreittejä ja yli 500 kilometriä hoidettuja latuja.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on vielä paljon muitakin reittejä niin päiväretkeilijöille kuin vaativimmille vaeltajille, maastopyöräilijöille ja hiihtäjille, joten valinnanvaraa on ympäri vuoden.

Muut liikuntamahdollisuudet Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa voit hiihtää, lumikenkäillä, patikoida ja vaeltaa, maastopyöräillä kesä- ja talvireiteillä, geokätköillä, lasketella, kalastaa, meloa ja soudella, marjastaa ja sienestää, tarkkailla lintuja ja muita eläimiä, valokuvata ja löytää vaikka uuden luovuutesi lähteen upeasta pohjoisen luonnosta! Osallistu myös vapaaehtoistoimintaan, sillä silloin olet mukana huolehtimassa omalta osaltasi siitä, että maamme suosituin kansallispuisto säilyy jatkossakin ikimuistoisten kokemusten ja elämysten sekä arvokkaan luonnon kohtauspaikkana!

Sää Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.

Puiston rajoitukset

  • Avotulen teko on sallittu kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä (myös nimellä Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke) vain virallisilla tulentekopaikoilla. Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla sekä autio- ja muiden tupien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Tulenteko voidaan tarvittaessa kieltää myös paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • Leiriytyminen sallittu virkistysvyöhykkeellä vain tupien, kotien ja laavujen läheisyydessä. Rajoitus koskee myös riippumattoja tai puutelttoja. Kodat on tarkoitettu päiväkäyttöön, ei yöpymiseen.
  • Erämaavyöhykkeellä (myös nimellä Syrjävyöhyke) leiriytyminen on sallittu vapaasti, ja tulentekoon voi käyttää maasta löytytyviä kuivia risuja ja oksia. Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on luonnollisesti kielletty myös erämaavyöhykkeellä. Vyöhykkeet ja rajoitusalueet näet mm. puiston järjestyssäännöistä ja Retkikartta.fi-palvelusta. Vyöhykejaot erottuvat parhaiten, kun valitset pohjakartaksi Taustakartan.
  • Liikkumista on rajoitettu lisäksi viidellä luonnon suojelemiseksi tarkoitetulla rajoitusvyöhykkeellä:
    • Onnasjärven–Onnasjoen rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kielletty ajalla 1.5.–30.11. alueen eliölajien suojelemiseksi.
    • Hanhivuoman alueella liikkuminen on kielletty linnuston pesimärauhan ja Pallasjärven taimenen kutuvesien turvaamiseksi ympäri vuoden.
    • Pahakurun–Hannukurun, Suaskurun ja Haltioleton rajoitusvyöhykkeillä liikkuminen on kielletty ympäri vuoden.
    • Pyhäjoen ja Varkaankurun rajoitusvyöhykkeillä liikkuminen on sallittu vain merkittyä reittiä pitkin ajalla 1.5.–30.11. 
  • Pyöräillä saa vain kansallispuiston virallisilla merkityillä kesäreiteillä. Poluilta ei saa poiketa pyöräilemään niiden ulkopuolella. Pyöräily on kielletty Palkaskerossa, Keimiötunturissa, Pirunkurussa, Varkaankurussa ja Tuomikurussa luonnon suojelemiseksi ja turvallisuussyistä.
  • Ratsastaminen ja koiravaljakolla ajo on sallittu vain kansallispuiston yhteistyöyrittäjille erikseen sovituilla reiteillä. 
  • Muuhun kuin tavanomaiseen retkeilyyn kuuluvaan toimintaan tarvitaan Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
  • Kansallispuistossa tapahtuva yritystoiminta on luvanvaraista ja maksullista ja edellyttää sopimusta Metsähallituksen kanssa.
  • Suurten yli 50 henkeä käsittävien ryhmätapahtumien ja ohjelmien järjestäminen kansallispuiston alueella on luvanvaraista.

Puistossa on kielletty

  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen. Lemmikit on pidettävä aina kytkettynä. Kansallispuistossa koiran kanssa saa mennä autiotupaan vain, jos se käy muille tuvassa olijoille. Varaus- ja vuokratupiin koiria ei saa viedä. Jos retkeilet koiran kanssa, majoittuminen teltassa on järkevin vaihtoehto.
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen, samoin kuin kivikasojen kokoaminen tuntureille. Kivien kasaaminen on puiston järjestyssäännöissä kiellettyä luonnon muuttamista, eikä se ole mielipidekysymys. 
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo sille tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Miehittämättömien ilma-alusten eli kuvauskopterien eli droonien (drone) lennättäminen on kielletty luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoitusalueilla sekä lintujen tärkeillä pesimäalueilla, kuten tunturipahdoilla, saarilla, luodoilla ja merenlahdilla, joilla pesii lintuyhdyskuntia. Dronen lennätys on kielletty myös lintujen  tärkeillä levähdyspaikoilla. Dronen lennätys voidaan kieltää tarvittaessa muuallakin. 
  • Lisäksi kansallispuiston järjestyssäännöissä sanotaan, että “Liikkumista, moottorikulkuneuvojen ja ilma-alusten käyttöä sekä leiriytymistä ja tulentekoa koskevat rajoitukset eivät koske suojelusäännösten sallimia viranomaistoimia. Viranomaistoimia hoitavien henkilöiden on tarvittaessa voitava osoittaa toimivansa edellä mainituissa tehtävissä.”

Puistossa ei pääsääntöisesti ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Tästä huolimatta joillakin tuvilla on edelleen jäteastioita. Ylläksen ja Aakenuksen alueen laavuilla ja tuvilla ei ole enää jäteastioita.

Ekopisteitä on Yllästunturin, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksissa. Joka tapauksessa suositellaan sitä, että jokainen tuo omat roskansa pois. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Lue lisää roskattomasta retkeilystä tästä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/pallasyllas-js.pdf