Valkmusan kansallispuisto

Valkmusan kansallispuisto sijaitsee Kymenlaaksossa Pyhtään kunnassa, E18 -tien pohjoispuolella, Pyhtäältä Siltakylän kohdalta pohjoiseen johtavan maantien nro 3562 varrella. Valkmusaan on matkaa esimerkiksi Kotkasta 19 km, Kouvolasta 42 km, Porvoosta 76 km, Helsingistä n. 130 km, Tampereelta 225 km, Turusta n. 290 km ja Jyväskylästä n. 230 km. Valkmusan kansallispuisto on perustettu vuonna 1996, ja sen pinta-ala on 19 neliökilometriä. Puistoon kuuluva Munasuo liitettiin osaksi puistoa vuonna 1999.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Valkmusa on ennen kaikkea soiden kansallispuisto. Kansallispuiston alueelta löytyy yli 40 erilaista suotyyppiä. Alueen suoluonto on poikkeuksellisen edustavaa niin Etelä-Suomen näkökulmasta kuin kansainvälisestikin. Puistoon kuuluvat suot Valkmusa, Munasuo, Kananiemensuo ja Mustanjärvensuo. Soiden reunaosat ovat pääosin luonnontilaisia.

Valkmusan nimen historiasta on tarjolla yllättävän vähän tietoa. Sen nimen etuosan valk- on sanottu tarkoittavan “kirkasta” tai “valkeaa” ja loppuosan -musa suota. Ruotsin kielessä sana mossa tarkoittaa sammalta, joten kansallispuiston nimi voisi olla silloin vaikkapa valkeasammal.

Valkmusan kansallispuisto sijaitsee eteläisen Suomen metsäkasvillisuusvyöhykkeen
etelärajalla. Kallio- ja maaperä on karua, mistä syystä vallitsevat metsätyypit ovat tuoreet mustikkatyypin kankaat sekä kuivahkot puolukkatyypin kankaat. Alueen koillisosassa on vanhempaa metsää, joka kasvaa pääasiassa koivua. Vanhan metsän alueella on runsaasti lahopuuta. Ennen kansallispuiston perustamista alueen metsiä on käytetty tehokkaasti metsätaloudessa, joten metsät ovat keski-iältään nuoria.

Valkmusan kansallispuiston alueella voit patikoida sulan maan aikana ja hiihtää tai lumikenkäillä talvisin lumitilanteen salliessa. Voit myös geokätköillä ja seurata kansallispuiston lintujen elämää vaikkapa lintutornista käsin. Tutustu alueen monipuoliseen suoluontoon, ja tee vaikka tämä Luonto-Liiton testi, kuinka monta suotyyppiä alueelta tunnistat! Samalla kun laskeudut tarkastelemaan suon pinnalla kasvavia sammalia ja muita kasveja, katso, näetkö vaikkapa pitkospuilla vikkelästi piiloon vilahtavan sisiliskon tai rauhassa omaan tahtiinsa vaeltavan perhosen toukan. Yleisimpien perhosten, kuten sinisiipien, lisäksi alueelta löytyy myös monta uhanalaiseksi luokiteltua perhoslajia kuten kansallispuiston tunnusperhonen rämekulmumittari.

Innokkaat melojat saattavat tykästyä siihen, että pitkä Kymijoen melontareitti sivuaa puistoa ja vie melojan vaikkapa Suomenlahdelle asti, jos sinne asti tekee mieli ja taidot riittävät. Kymijoessa on kuitenkin myös aloittelijalle sopivia rauhallisia osuuksia, mutta myös koskimelojan taidot omaavat pääsevät mittelemään koskien kanssa voimiaan.

Nähtävyydet Valkmusan kansallispuistossa

Munasuo

Munasuo on Suomen suurin kermikeidas. Kermikeidasta voidaan kutsua myös nimillä keidassuo tai kohosuo, mikä tarkoittaa, että suon keskusosat ovat reunoja korkeammalla. Ne ovat myös niukkaravinteisempia kuin suon reuna-alueet, joten keidassoiden keskustat ovat karumpia kasvupaikkoja kuin rehevämmät reunat. Munasuon pinta-ala on noin 10 neliökilometriä (1 000 hehtaaria), ja se liitettiin osaksi Valkmusan kansallispuistoa vuonna 1999. Munasuo kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan.

Kananiemenharju

Kananiemenharju halkaisee kansallispuiston Kananiemensuon ja Mustanjärvensuon välistä. Se kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Kananiemenharjun poikki kulkee Valkmusan kahdesta reitistä toinen, Moronvuoren reitti. Kananiemenharjun maastosta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, jotka ovat lailla rauhoitettuja. Nykyisin ne näkyvät ympäröivästä maastosta erottuvina säännöllisen näköisinä painanteina, Kivikaudella paikka on sijainnut matalien merenlahtien reunustamalla kapealla kannaksella. Alueelta on löydetty kampakeraamisen ajan esineistöä sekä työkalujen valmistamisesta kertovia kvartsi-iskoksia.

Moronvuoren Moronreikä

Moronvuoren Moronreikä on Moronvuorenreitin pohjoispäässä sijaitsevan vuorenjyrkänteen juurella oleva kallionrakoluola. Luolan pituudeksi on mitattu 9 metriä, ja luola kapenee huomattavasti sisemmälle mennessä, mutta se on suurelta osaltaan seisomakorkea, 1,5 metristä 2 metriin. Luolan paikka on puiston poikki kulkevan suuren sähkölinjan lähellä. Perimätieto kertoo, että tässäkin luolassa on joskus asunut piru, joka oli kuitenkin lajilleen ehkä epätyypillisesti kuulemma rauhallinen eikä juuri pahaa muille tahtonut. Paikasta on etsitty myös luola- ja kalliomaalauksia, mutta ainakaan toistaiseksi mitään ei ole varmistettu, eikä pirustakaan ole näkynyt tai kuulunut pitkään aikaan.

Saapuminen Valkmusan kansallispuistoon

Autoileville retkeilijöille on tarjolla kaksi eri pysäköintialuetta, joista yksi on Simonsaaren pysäköintialue, Vastilantie 886, Pyhtää ja toinen Suolinnantien pään pysäköintialue, Suolinnantie 740, Pyhtää. Parkkipaikoilla on yleensä suhteellisen väljää.

Linja-autolla lähimmäksi pääsee jopa noin 200 metrin päähän puistosta. Västiläntien 849:n pysäkki on Kotkasta Västilään ja Hirvikoskelle päin arkisin kulkevan vuoroliikenteen pysäkki.

Junalla pääsee Kyminlinnaan ja Kotkaan, josta on sitten järjestettävä jatkoyhteys puistoon vaikkapa juuri linja-autolla.

Ja mikseipä Valkmusaan voisi vaikka pyöräillä! Kotkan kaupungin sivuilta ja etenkin osoitteesta kotka.digitransit.fi voi etsiä ja tulostaa itselleen pyöräreitin puistoon. Karttapalvelun mukaan matkaa pyörällä puistoon tulee noin 25 kilometriä ja pyöräilyajaksi noin 1,5 tuntia. Pyöräilemällä kunto kohoaa ja ympäristö kiittää!

Vaellusreitit

Läntisen keitaan lenkki

Läntisen keitaan lenkki on 2,3 km pituinen rengasreitti, jota kuljetaan pitkoksia pitkin. pitkostettu rengasreitti, joka alkaa Simonsaaren pysäköintialueelta. Reitin nimi viittaa keidassuohon, jollaisia on myös Valkmusassa. Keidassoissa suon rehevämpi keskiosa on sen karumpia reunoja korkeammalla.

Reitin varrella on luontotorni, johon voi nousta katselemaan ympärillä avautuvaa suomaisemaa ja tähyillä, näkyykö vaikka alueella yleisesti tavattavaa kalasääskeä, joka pesii näillä seuduilla. Läntisen keitaan lenkille voi lähteä Simonsaaren pysäköintialueelta osoitteesta Vastilantie 886, 49220 Pyhtää. Reitti on helppokulkuinen ja tasainen, mutta pitkoksien vuoksi ei sovellu liikuntaesteisille.

Moronvuoren reitti

Moronvuoren reitti on 2 km suuntaansa pitkä reitti, joka alkaa Kananiemenharjulta ja päättyy Moronvuoren päivätuvalle. Kananiemenharjulta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja, ja Moronvuoren juurella on Moronreikä-niminen luola.

Moronvuoren reitti kulkee metsäisemmissä maisemissa, vanhojen mäntyjen ja kuusipuiden seassa ja sammalten koristamien kallioiden ja kivien sivuitse. Kananiemenharjulta Piifeltinsalmen kohtaan reitti mukailee leveämpää ajopolkua. Ajopolku vaihtuu sen jälkeen kapeammaksi kinttupoluksi. Moronvuoren päässä on päivätupa ja tulentekopaikka. Moronvuoren reitille pääsee osoitteesta Suolinnantie 740, 49220 Pyhtää.

Muut liikuntamahdollisuudet Valkmusan kansallispuistossa

Melontareitit, jotka sivuavat kansallispuistoa

Retkikartta.fi-palvelussa näkyy n. 30 kilometriä pitkä melontareitti, joka alkaa Inkeroisista ja päättyy kansallispuiston reunalla sijaitsevalle Hirvijärvelle. Suurin osa reitistä on kuvattu Kymijoki, Pernoonhaara -melontareitin esitteessä, mutta reitin loppupää ohittaa Hirvijärven, jakaantuen Koivusaaren kohdalla kahteen haaraan, jolloin Hirvijärven suuntaan ja kansallispuiston reunalle johtava haara on oikeanpuoleinen, eli länsipuolen haara. Reitti ei ole kaikilta osiltaan pelkkää rauhallista jokimelontaa sileällä vedellä, vaan välillä on myös vaativia koskiosuuksia. Nämä kannattaa aloittelevan melojan välttää ja kantaa kajakkinsa tai kanoottinsa niiden ohi. Reitin vesimäärä myös vaihtelee huomattavastikin vuodenajan mukaan. Tälle reitille tarvitaan jo hieman enemmän kokemusta ja/tai vähintään kokeneemman melontaoppaan apua.

Läheisellä Läntisen keitaan lenkillä, noin 1,5 kilometrin päässä Hirvivuolteelta, ei ole tulipaikkoja, joten niitä kaipaavan on rantauduttava johonkin melontareitin varrella olevaan paikkaan, jossa on tulipaikka.

Hiihto- tai lumikenkäreitit

Hiihto- tai lumikenkäreittejä ei kansallispuiston alueella ole, vaan jokainen voi tehdä omat reittinsä. Lumitilanne voi vaihdella talvi talvelta, ja etenkin suolla liikuttaessa kannattaa ottaa huomioon, että lumen alla voi olla vesisohjoa ja sulaakin vettä riippuen siitä, miten paljon pakkasta ja lunta milloinkin on. Märkä sohjo tarttuu hyvin helposti varsinkin kokomuovisten lumikenkien pohjiin ja tekee kengistä erittäin painavat ja hankalat käyttää, mikä vaikeuttaa muuten tasaisessa maastossa liikkumista, vieden sekä aikaa että voimia, joten ota tämä huomioon, jos suunnittelet kulkevasi talvisella suolla.

Pyöräily Valkmusan kansallispuistossa

Pyörällä kansallispuistoon? Valkmusan kansallispuisto ei ole kaukana esimerkiksi Kotkasta. Sinne on itse asiassa vain noin 25 kilometriä, ja Kotkan kaupungin karttapalvelu kertoo sinne jopa reitin, kuten tekee myös Googlen karttapalvelu, kun valitsee lähtöpisteeksi Kotkan, päätepisteeksi Valkmusan kansallispuiston sekä kulkuvälineeksi polkupyörän. Itse puistossa ei ole maastopyöräilyreittejä, mutta päivän aikana noin 50 kilometrin pyörälenkki ja patikointi puistossa tekevät kyllä hyvää kunnolle ja myös ympäristölle.

Valkmusan sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Valkmusan kansallispuistossa

Valkmusan kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan ja hiihtäen
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.

Puiston rajoitukset

  • avotulen teko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetulla paikalla 
  • lintujen pesimäaikana avosuolla liikkumista on vältettävä. 
  • maastopyöräily on järjestyssäännön mukaan sallittu ainoastaan Kananiemenharjun metsäautotiellä.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • Avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).  Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulen sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti.
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/valkmusa-js.pdf