Torronsuon kansallispuisto

Kanta-Hämeessä, Tammelan kunnassa sijaitseva Torronsuon kansallispuisto on perustettu vuonna 1991. Pinta-alaltaan 31 neliökilometrin suuruisen kansallispuiston alue on käytännössä kokonaan suota, muutamia pieniä saaria lukuun ottamatta. Torronsuon seutu oli tuhansia vuosia sitten järveä, joka alkoi vähitellen kasvaa umpeen maankohoamisen seurauksena. Suoniityiltä on aikoinaan kerätty suoheinää ja suolta nostettu turvetta kotieläimille kuivikkeeksi. Puisto tunnetaan erityisesti linnustostaan.

Torronsuolla on myös Suomen syvin suo, sillä parhaimmillaan jopa 12 metriä paksun turvekerroksen muodostumiseen on täytynyt kulua jo lähes 11 000 vuotta. Asutusta Torronsuon seudulla tiedetään olleen jo kivikaudella, ja monenlaisia muinaisjäännöksiä onkin löydetty runsain mitoin mm. läheisen Tammelan alueelta.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Torronsuon kansallispuisto sijoittuu Forssan ja Someron väliin, ja kansallispuistosta lähimmillään alle 10 kilometrin päässä sijaitsee Liesjärven kansallispuisto. Matkaa hyvien kulkuyhteyksien päässä olevaan Torronsuon kansallispuistoon on esimerkiksi Helsingistä hieman reilut 100 km, Turusta hieman alle 100 km sekä Tampereelta vähän yli 100 km tai Jyväskylästä n. 250 km.

Torronsuo kuuluu Rannikko-Suomen kermikeidasvyöhykkeeseen. Se on pääosiltaan ns. keidas- eli kohosuo ja -räme, joka muuta ympäristöään ylempänä saa vetensä vain sadevedestä tai alueelle satavan lumen sulaessa; muualta suolle ei vettä – eikä sitä mukaa ravinteita – tule. Yleisimpiä sammallajeja ovat rahkasammalet, ja muuhun kasvillisuuteen kuuluvat erilaiset saraheinät, sekä mm. kanerva, suokukka, suopursu, juolukka sekä kansallispuiston tunnuksessakin komeileva karpalo. Kansallispuiston alueelta löytyy toki muitakin suotyyppejä, kuten korpea, rämettä ja nevaa omina erillisinä ja hajanaisina esiintyminään.

Torronsuon kansallispuistossa voit tiettyjä rajoitusalueita lukuun ottamatta esimerkiksi patikoida, tutustua suoluontoon, marjastaa, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin ja etsiä vaikkapa geokätköjä.

Torronsuon reitit ovat enimmäkseen helppokulkuisia maaston tasaisuuden vuoksi, ja osa on myös esteettömiä. Suoluontoa pääsee näppärästi ihastelemaan pitkillä pitkospuuosuuksilla, ja esteettömiä reittejä pitkin pääsee hyvin myös lastenvaunuilla. Torronsuo sopii hyvin päiväretkikohteeksi ja perheille.

Nähtävyydet Torronsuon kansallispuistossa

Saapuminen Torronsuon kansallispuistoon

Autoilevat voivat tulla kansallispuistoon monesta suunnasta, mutta pysäköintialueet sijaitsevat Forssan ja Someron välillä kulkevan tien (Somerontie) numero 282 varressa. Kahdesta pysäköintialueesta uudempi, ns. Pehkun pysäköintialue (Somerontie 840, Tammela) on valmistunut vuoden 2022 aikana, ja Kiljamon pysäköintialue (Somerontie 732, Tammela) on myös käytettävissä. Kiljamo on usein ruuhkaisempi, ja sitä suositellaan lähinnä esteetöntä pysäköintiä tarvitseville.

Vaellusreitit Torronsuon kansallispuistossa

Torronsuon kaksi esteetöntä reittiä, Suopursupolku ja Suokukkapolku, lähtevät Kiljamon pysäköintialueelta osoitteesta Somerontie 732, Tammela.

Hiihtoreitit ja lumikenkäily

Torronsuolla voi hiihtää lumitilanteen salliessa ylläpidettyjä perinteisen tyylin latuja 1.1.-30.3. välisenä aikana. Tietoja latutilanteesta on Torro Seuran Facebook-sivuilla, ja latukartta vuodelta 2015 on nähtävissä ja ladattavissa Tammelan kunnan sivuilta.

Lumikenkäillä Torronsuolla voi lumitilanteen mukaan rajoitusosia lukuun ottamatta oman mielen ja suunnitelman mukaan.

Sää Torronsuon kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Torronsuon kansallispuistossa

Torronsuon kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen ja lumikengillä
  • marjastaa ja sienestää

Puiston rajoitukset

  • Avotulenteko on sallittu vain merkityillä paikoilla.
  • Liikkuminen on kielletty rajoitusosissa ajalla 1.4.-15.7. Rajoitusosat näet mm. puiston esitteestä sekä Retkikartta.fi-palvelusta.
  • Ratsastaa saa vain alueen teillä. Muistathan ottaa huomioon muut tiealueella liikkujat.
  • Maastopyöräillä saa vain alueen teillä. Ota huomioon muut tiealueella liikkujat.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Katso: tutkimus- ja liikkumisluvat ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • leiriytyminen
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset).
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen
  • kalastus.

Puiston maastokohteissa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin. Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

Vastuullinen retkeily

Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)