Tiilikkajärven kansallispuisto

Tiilikkajärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja sen pinta-ala on 35 neliökilometriä. Tiilikkajärven asutuksesta kertoo vanha Tiilikanaution tila, jossa asuttiin vakituisesti 1800-luvulle saakka, mutta sen jälkeen tila oli tyhjillään 120 vuoden ajan, kunnes sitä alettiin taas asustaa, aina 1960-luvulle saakka. Alueelta ei ole toistaiseksi löydetty esihistoriallisia kohteita, mutta esimerkiksi n. 20 kilometrin päässä sijaitsevalta Valtimon kylältä sitäkin enemmän. Tiilikanautiossa on kuitenkin vanha rautamalmin sulatuspaikka, joka ei ole esihistoriallinen kohde, mutta kertoo silti, miten järvestä nostettu rautapitoinen aines sulatettiin raudaksi mm. erilaisten työkalujen tekemistä varten.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Tiilikkajärvellä on myös uitettu aikoinaan puutavaraa. Siitä on muistona mm. Uiton kämppä, joka toimi alueen uittomiesten tukikohtana ja on nykyään vuokratupana sekä varattavissa esimerkiksi koulujen ja oppilaitosten kurssien pitopaikaksi. Uiton kämpän ohitse kulkee Tiilikan kierron polku. Kämpän tulentekopaikka ja kompostikäymälä ovat kaikkien retkeilijöiden käytettävissä, mutta kämpän pihapiirissä saavat leiriytyä ainoastaan kämpän vuokranneet.

Tiilikkajärven kansallispuistossa on hienojen hiekkarantojen lisäksi upeita harjuja ja laajoja avosoita. Suot muodostavat puiston pinta-alasta n. 60 %. Harjuilla liikkuminen on mahtavaa, kunhan muistaa pysyä merkityillä poluilla, sillä niiden ulkopuolelle ei saa maaston kulumisen vuoksi poiketa. Avosoilla Tiilikka-järven länsipuolella ei ole kuljettavissa olevia reittejä, ja osa soista, kuten Rytysuo, Hietasuo ja Honkasuo ovat myös rajoitusalueita, joilla liikkuminen on kielletty huhtikuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana.

Tiilikkajärven kansallispuiston halki kulkee vanha Suomen itäraja, joka vahvistettiin vuonna 1595 Täyssinän rauhansopimuksessa. Tästä rajasta on merkkinä rajapiste järvessä olevassa kivessä. Rajakivestä löytyvät vuosiluvun lisäksi myös Ruotsin ja Venäjän tunnukset.

Tiilikkajärven kansallispuiston pysäköintialueet sijaitsevat Sammakkotammessa, osoitteessa Valtimontie 1095, Rautavaara ja Pohjoisniemessä (lähin tieosoite Kajaanintie 1655, Rautavaara, viitoitus perille). Kansallispuiston palvelut eivät ole esteettömiä.

Nähtävyydet Tiilikkajärven kansallispuistossa

Venäjänhiekka

Puiston kuuluisin paikka on todennäköisimmin Venäjänhiekka-niminen hiekkaranta, joka varmasti saa pystypeukut kaikilta sillä kävijöiltä. Korkanlahden pohjoispuolelle jäävä Venäjänhiekan ranta ei toki ole ainoa hiekkaranta alueella, mutta se on varmasti tunnetuin ja suosituin.

Nimen Venäjänhiekka sanotaan juontuvan historiaan, vuoteen 1595, jolloin solmittiin Täyssinän rauha, joka päätti 25 vuotta kestäneen raskaan sodan Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjän Inkerinmaalla, Täyssinän kylässä solmitussa rauhansopimuksessa vahvistettiin myös Suomen itäraja, jonka pohjoisin piste oli pohjoisessa Varanginvuonossa, Jäämeren rannalla. Sopimuksessa Kainuun maakunta liitettiin virallisesti osaksi Ruotsia.

Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välinen Täyssinän 1595 rauhan raja kulki Tiilikkajärven kautta. Täyssinän rauhan rajakivi sijaitsee pienellä luodolla Tiilikkajärvessä, järven Pohjoislahden keskivaiheilla. Melko huomaamattomaan kiveen on hakattu vuosiluku, Venäjän vinoristi ja Ruotsin kruunu, jonka alapuolella ovat kirjaimet SRS, mikä viittaa silloiseen kuningas Sigismundiin III:een, joka oli Puolan kuninkaana vuosina 1587–1632 ja Ruotsin kuninkaana 1592–1599.

Tiilikanaution tila

Tiilikanaution tila edustaa 1920-luvun aikaista pihapiiriä. Sen rakennukset – torppa, navetta, lampola ja savusauna – ovat hyvässä kunnossa ja vievät vierailijan aikamatkalle 100 vuoden taakse. Torppaan on vapaa pääsy, mutta siellä ei ole henkilökuntaa. Tilan pihapiirissä on kuivakäymälä, mutta tulipaikka on läheisellä Koirakivellä. Pihapiirissä ei saa polttaa nuotiota eikä käyttää risukeitintä tai kertakäyttögrilliä. Tiilikanautiossa on myös historiallinen muinaisjäännös, raudanvalmistuspaikka eli ns. rautahytti. Hytti oli vaatimattomampi versio isommasta raudan sulatusuunista, masuunista. Rautahytissä sulatettiin järvestä nostettua malmia, järvimalmia ei hölmää. Raudan pelkistämiseen tarvittiin paljon puuhiiltä, eikä hyttien hyötysuhde ollut kovin hyvä, mutta jonkin verran käyttökelpoista rautaa esim. työkaluihin kyllä aina saatiin.

Puiston ulkopuolella, mutta melko lähellä, sijaitsee lukuisia tunnettuja ja erinomaisia käyntikohteita, kuten upea Uuranholin rotko Sonkajärven puolella, noin 10 kilometriä länteen kansallispuistosta. Rotkolaakso sijaitsee suositun vaellusreitin, Volokinpolun varrella, joka kannattaa tietenkin käydä kesällä kiertämässä ja tutustumassa muihinkin reitin varrella ja alueella oleviin nähtävyyksiin. Volokinpolkua ylläpitää Sonkajärven kunta (kohdekuvaus ja kartat). Lisäksi mm. Jälki.fi-sivustolla on GPS-jälki, jonka voi tallentaa omaan laitteeseensa.

Puiston lähellä, myös noin 10 kilometrin päässä tietä ja polkuja pitkin, sijaitsee uskomaton Pumpulikirkko. Pumpulikirkon luonnonsuojelualueen helmi on sen geologinen muodostuma, hiidenkirnu, joka on saanut nimensä siitä, että kirnun pohjaa peitti joskus pumpulimainen sammalmatto. Hiidenkirnu on yhdeltä sivultaan avoin, ja sen sanotaan muistuttavan myös kirkon alttaria. Pumpulikirkon retkeilyrakenteista ja reitistä vastaa Rautavaaran kunta (kohdekuvaus ja kartat).

Saapuminen Tiilikkajärven kansallispuistoon

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajamailla, Rautavaaran ja Sotkamon kuntien alueella. Nurmeksesta, Iisalmesta, Siilinjärveltä ja Kuopiosta on kaikista alle 100 km puistoon, ja esimerkiksi Jyväskylästä n. 260 kilometriä. Parhaiten puistoon pääsee omalla autolla, mutta myös bussilla lähimmillään 15 kilometrin päähän Rautavaaraan.

Vaellusreitit

Uiton kierto

Uiton kierto on 7 km mittainen rengasreitti, joka kiertää pienen Sammakkojärven ja Autiojärven kohtalaisen helppokulkuisessa maastossa. Reitin lähtöpiste on Sammakkotammen opastuspaikka, Valtimontie 1095, Rautavaara. Reitillä kuljetaan niin mäkisessä maastossa kuin helpommilla kangasmaaston poluilla sekä pitkospuita pitkin. Välillä on kaksi siltaa; toinen on Tiilikka-järven Autioselän ja Autiojärven välisessä salmessa ja toinen on heti Sammakkotammella,Tiilikanjoen suulla reitin alussa, kun reittiä kierretään suosituksen mukaisesti myötäpäivään. Uiton kierto -nimi tulee luonnollisesti siitä, että alueella uitettiin tukkeja 1870-luvulta eteenpäin. Vastaavasti paikannimen Sammakkotammi taustalla ei ole vanha jalopuu, vaan padosta ennen vanhaan käytetty nimitys tammi (ruots. damm). Uiton kierron varrella on Uiton vanha uittomiesten kämppä, joka toimii nykyään vuokratupana ja leirikoulujenkin pitopaikkana. Uiton kierrolta on näppärä pistäytyä myös upealle Venäjänhiekan hiekkarannalle, joka on noin 400 metrin päässä polulta.

Aution kierto

Aution kierto on 3,4 km mittainen rengasreitti, jolle voi lähteä joko Tiilikanaution torpalta tai Uiton kämpältä. Uiton kämpälle tai Tiilikanautioon pääsee vain vesitse tai jalan. Aution kierto tehdään lähestulkoon kokonaan pitkospuita pitkin vuoroin metsäisemmissä maisemissa ja vuoroin avoimemmalla suolla, muutamaa lyhyttä kuivan maan osuutta lukuun ottamatta. Moni kiertää Aution kierron ja Uiton kierron samalla kerralla, koska reitit liittyvät sujuvasti toisiinsa. Tiilikanaution torppa on mukava nähtävyys reitin varrella, ja torpassa voi vierailla vapaasti. Tiilikanaution tilan pihapiirissä on kuivakäymälä, mutta tulentekopaikka on kauempana Koirakiven luona.

Tiilikan kierto

Tiilikan kierto on 18 kilometrin pituinen rengasreitti, jolla saa vaeltaa Tiilikanjärven upeassa luonnossa, sekä välillä vaihtelun vuoksi myös soutaa, sillä vesistönylitykset tehdään soutuveneellä. Koska reitin kiertäminen kokonaan tosiaan vaatii myös vesillä liikkumista Selkäsalmen poikki, reitti on täysin kierrettävissä ajalla 15.5.-30.10., jolloin ylitysveneet ovat käytössä. Talvisaikaan salmien ylitys ei ole turvallista, koska virtaava vesi pitää yleensä jäät heikkoina. Reitin varrella on mm. upea Venäjänhiekka – tosin pienen lisäpiston päässä – sekä Kosevan autiotupa, Tiilikanaution tila, Uiton vuokrakämppä jne. Tiilikan kierto on hyvin suosittu kesäretkeilyreitti. Reitti on haastavahko, mutta ei ylivoimaisen raskas. Soutumatka salmen yli on noin 150 metriä. Tiilikan kierron aloituspiste on Sammakkotammen opastuspaikka, Valtimontie 1095, Rautavaara tai Pohjoislahden pysäköintialue. Lähteestä riippuen tiellä ei ole nimeä, mutta sille on opasviitta läheiseltä Kajaanintieltä (tie 870). Risteyksen tieosoite on Kajaanintie 1655, Rautavaara.

Muut liikuntamahdollisuudet Tiilikkajärven kansallispuistossa

Tiilikkajärvellä voit patikoinnin ja vaeltamisen lisäksi myös hiihtää ja lumikenkäillä talvella sielläkin, jossa kesäisin liikkuminen on kielletty. Voit myös meloa ja soutaa tai suppailla järvellä, uida, kalastaa, poimia marjoja ja sieniä ja etsiä geokätköjä. Tiilikkajärven kansallispuistovierailuun kannattaa ehdottomasti liittää käynti myös läheisillä luontonähtävyyskohteilla, kuten Uuranholin rotkossa ja Rautavaaran Pumpulikirkossa.

Vain noin tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Hiidenportin kansallispuisto, joka on näppärästi yhdistettävissä vaikkapa kesämatkailukierrokseen, kun kerran välimatkat ovat lyhyet. Eikä kuuluisan Kolinkaan kansallispuistoon ole kuin noin 120 kilometrin matka. Muutama lomapäivä vierähtää siis hyvinkin helposti näissä hienoissa luontokohteissa!

Tiilikkajärven sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Tiilikkajärven kansallispuistossa

Tiilikkajärven kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, pyöräillen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä rajoitusosia lukuun ottamatta.
  • onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella tietyin rajoituksin. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

Puiston rajoitukset

  • Liikkuminen ja maihinnousu on sallittua rajoitusosilla lumettomana aikana vain merkityillä poluilla ja paikoilla.
  • Tulenteko ja telttailu on sallittu vain niille tarkoitetuilla paikoilla.
  • Kalastaminen: jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset myös Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413. Luvat voit ostaa erälupien verkkokaupasta. Tiilikkajärvessä pyydyskalastus on sallittu vain Rautavaaran kunnan asukkaille. Pyydyskalastusta varten tarvitaan kalastonhoitomaksun lisäksi Metsähallituksen Ylä-Karjalan / Ylä-Savon pyydyslupa nro 7001 (eraluvat.fi). Luvat ovat voi ostaa myös palvelunumerosta 020 69 2424.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • liikkuminen ja maihinnousu rajoitusosilla ajalla 15.4.–15.7. Katso rajoitusosien kartta tästä. Rajoitusalueet on merkitty karttaan punertavalla vinoviivoituksella.
  • rannoilta tapahtuva onginta ja viehekalastus Pohjoisniemen ja Venäjänhiekan rantojen rajoitusosilla.
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Tulen saa kuitenkin tehdä Kosevan autiotuvan kamiinaan. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja ruokasieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • metsästäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa kuivakäymälään, ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/tiilikkajarvi-js.pdf