Teijon kansallispuisto

Teijon kansallispuisto on melko uusi, vuonna 2015 perustettu 34 neliökilometrin suuruinen puisto Salon kaupungin alueella Turunväylän (valtatie 1) eteläpuolella. Teijoon on matkaa esimerkiksi Turusta 80 km, Helsingistä 140 km, Tampereelta 200 km ja Jyväskylästä n. 400 km. Kansallispuiston houkuttelevinta antia ovat sen läheisyydessä sijaitsevat kolme vanhaa ruukkikylää: Kirjakkala, Teijo ja Mathildedal. Alueen rautaruukeista teollisuustoimintaa on edelleen Teijossa. Pienet kylät ovat rauhallisia, viihtyisiä ja täynnä vanhaa kulttuuriperintöä.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Teijossa näet muinaista merenrantaa ja kallioylänköjä, ja yllätyt vaikkapa siitä, miten rauhallista esimerkiksi Kirjakkalassa sijaitsevan Nikkallion avoimilla kallioilla saattaa olla. Alueella on myös vehreitä lehtoja ja havumetsiä, ja tietenkin sininen vesi on aina läsnä, koska puistossa on runsaasti järviä. Järvet tarjoavatkin erinomaisen mahdollisuuden myös melontaan ja muuhun vesillä liikkumiseen: jos et itse omista välineitä, niin kanootteja, kajakkeja, soutuveneitä ja SUP-lautoja on mahdollista vuokrata. Rannoilla ja saarissa on tulentekopaikkoja sekä yöpymispaikkoja laavuissa ja omatoimisesti telttaillen.

Melonnan, soutamisen ja suppailun lisäksi Teijon kansallispuistossa voit patikoida, kalastaa, pyöräillä, marjastaa ja sienestää, suunnistaa, etsiä geokätköjä ja tietysti myös uida. Mathildedalin satamaan voit tulla moottori- tai purjeveneellä.

Luonnossa liikkuminen on tietenkin yksi erinomainen tapa vierailla Teijossa, mutta matkailija saattaa haluta käydä myös Teijon kolmessa hienossa ruukkikylässä, joita ovat itse Teijo ja sen lisäksi Kirjakkalan ja Mathildedalin ruukit. Kaikki ruukit ovat noin 14 kilometrin säteellä toisistaan, joten jokaiseen voi vaikka pyöräillä. Varsinainen ruukkitoiminta on käytännössä päättynyt Teijoa lukuun ottamatta, mutta teollisen tuotannon tilalle on tullut kulttuuri monissa muodoissaan, kuten taiteena, musiikkina, ruokana ja juomana sekä tietenkin useina kädentaitajina. Käsityöläisiin ja heidän tuotteisiinsa voi tutustua parhaiten Mathildedalin ruukkikylässä, jossa on myös paljon erilaisia kulttuuritapahtumia ympäri vuoden.

Luonnon ystävät saattavat pitää siitä, että Teijolla on tehty paljon luonnon ennallistamistöitä; esimerkiksi soita 450 hehtaaria ja metsiäkin 300 hehtaaria. Pitkään jatkuneesta metsätaloustoiminnasta johtuen kansallispuiston alueen metsät ovat hoitometsiä eivätkä luonnontilaisia, mutta luonnontilaisen kaltaisia alueita löytyy, ja nimenomaan luonnontilaistamiseen tuolla ennallistamisella pyritäänkin.

Nähtävyydet Teijon kansallispuistossa

Teijon kansallispuiston alueella on kolme eri ruukkikylää: Teijo, Kirjakkala ja Mathildedal. Kaikki ruukkikylät sijaitsevat lyhyen ajomatkan päässä toisistaan, joten niillä voi vierailla helposti vaikka saman päivän aikana, ellei sitten halua jäädä paikalle pidemmäksikin aikaa; se nimittäin on suositeltavaakin, koska näissä kuvankauniissa kylissä on paljon erilaista nähtävää.

Kirjakkalan ruukki

Kirjakkalan ruukki on yksi Teijon alueen kolmesta ruukista, jotka saivat alkunsa jo vuonna 1686. Kirjakkalassa taottiin ahkerasti varsinkin 1750-luvulta aina vuoteen 1908, ja hyvin tärkeän osan alueen teollisesta tuotannosta Kirjakkalassa käsitti 1900-luvun alusta nappien valmistus. Kirjakkalassa tehtiin nappien lisäksi harkkorautaa, ankkureita, kärryjen akseleita, nauloja sekä rautakankia. Kirjakkalan nappitehdas paloi vuonna 1956, jonka jälkeen uusi tehdas rakennettiin Teijon kylälle.

Kirjakkalassa historiaa huokuu 1800-luvulta vanha ruukinkartano, jonka pihapiiriin kuuluvat kolme isoa hirsirakennusta on entisöity majoitus-, juhla- ja kokoustiloiksi. Pihapiiriä koristavat hienot ja vanhat lehtipuut, kuten lehmuksen, ja pihan läpi virtaa mereen laskeva joki upeine koskineen. Kirjakkalan Ruukissa toimii myöskin kesäisin kahvila.

Kirjakkalan ruukkikylän vieressä on paikoitusalue, josta on suora yhteys Teijon kansallispuiston reiteille ja hyvin lyhyt matka esimerkiksi hienolle Hamarijärvelle ja Nikkallion avokallioille.

Teijon ruukkikylä

Teijon ruukkikylä sijaitsee noin 22 kilometriä Salon keskustasta etelään. Teijo on ollut alueen ruukkien keskuspaikka, johon rakennettiin mm. hiilimasuuneja sekä pasuutus- ja kupoliuuneja masuunin toiminnan tehostamiseksi. Teijossa arvokasta vanhaa rakennuskantaa edustavat mm. lähes 150-vuotias kyläkoulu ja yksi Suomen kauneimmista rokokookauden kartanoista, 1770-luvulla turkulaisen laivanvarustajan Jakob Kijkin ruukkiyhtymänsä keskukseksi rakennuttama Teijon kartano. Kartano on nykyisin yksityisomistuksessa, mutta sinne järjestetään ryhmille opastettuja kiertokäyntejä.

Mathildedalin ruukkikylä

Odottaa sopii, että paikka on yhtä kaunis kuin nimensä – ja niin se onkin. Esimerkiksi kesällä kylän läpi kulkeva voi ihastella päätien varrella olevia kauniita puita ja hienoja rakennuksia.

Mathildedalin rautaruukki perustettiin virallisesti vuonna 1852, ja siellä valmistettiin 1800-luvun loppupuolella työkaluja ja koneita maatalouteen sekä höyrykoneita ja venemoottoreita. Mathildedalin nimi oli alun perin Hummeldal, mutta ruukkikylä nimettiin Mathildedaliksi ruukkien silloisen omistajan, vuorineuvos Viktor Zebor Bremerin (1804–1869) vaimon, vapaaherratar Ottiliana Mathilda Bremerin (1825–1900), mukaan.

Mathildedalista löytyy mm. antiikkiliike, kehräämö ja kutomo (Mathildedalin erikoisuutena ovat muuten alpakat ja alpakanvillatuotteet), leipomo, ravintoloita ja kahviloita, kahvipaahtimo, olutpanimo ja suklaapuoti, joten jo se on erityistä, että näin pienellä kylällä on näin paljon kaikkea upeaa. Kylän vanha kartano palvelee monin tavoin ja järjestää mm. opastettuja kulttuurikierroksia ryhmille.

Muuta nähtävää Teijossa

Lähellä Teijon ruukinsatamaa sijaitsee alueen kyläyhdistyksen ylläpitämä historiallinen kyläsauna, jolla arvioidaan olevan ikää lähemmäs 250 vuotta. Kyläsauna on avoinna kolme kertaa viikossa, ja sitä on mahdollista myös vuokrata. Läheltä löytyy myös Teijon kansallispuiston helmeksikin sanottu hieno Sahajärven alue, joka on eräänlainen luonnonsuojelualue tai -puisto, riippuen hieman tietolähteistä. Sahajärven alue on vanhaa Teijon kartanon puistoa. Alueelta kasvaa erikoisia kasvi- ja puulajeja mutta siellä on myös vanhoja patorakenteita ja raunioita.

Teijon Masuuni

Teijon Masuuni on “Taiteen ja kädentaitojen keskus vanhan ruukkikylän sydämessä”, kuten Masuunin esittelysivulla sanotaan. Teijon ruukin alku sijoittuu aina 1680-luvulle, mutta masuunirakennus uudempaa rakennuskantaa; itse punatiilinen masuunikin on peräisin 1800-luvun alusta. Paikka on nykyisin vilkas kulttuurielämän keskus. Rakennuksessa on myös mm. käsityöpajoja, kahvila ja myymälä.

Hamarijärven pato

Hamarijärven pato on yli 330 vuotta vanha. Näin kertoo padosta Museovirasto: “Vesivoimansa ruukki on saanut pienestä joesta, joka laskee Hamarijärvestä Kirjakkalanselälle. Kosken putousvoima on suuri mutta sen vesivoima on vähäinen. Heikon vesivoiman takia ruukin pato Hamarijärven rannalla on tavallista komeampi. Harmaakivisessä, noin 50 metriä pitkässä, kuusi metriä paksussa padossa on vain yksi aukko.” Padon alapuolella voi nähdä vielä mm. vanhoja puurakenteita, koska tehtaille johti padolta puinen vesiputki tehdastoiminnan viimeisinä aikoina. Padon yli voi kulkea.

Teijon kirkko

Teijon kirkko on Suomen pienin kivikirkko, joka on koostaan huolimatta saanut kokea monet myrskyt ja mullistukset, tulipaloakaan unohtamatta. Kirkko on rakennettu vuonna 1829, ja sen kattorakenteet tuhoutuivat tulipalossa 50 vuotta sitten vuonna 1972. Kirkkoa on sen jälkeen korjattu useaan otteeseen mm. vesivahinkojen vuoksi ja home- ja lahovaurioiden korjaamiseksi. Kirkko sijaitsee Teijon kylässä kallioisella mäellä, josta se valkoisena näkyy jo kauas. Kirkossa järjestetään säännöllisesti kirkollisia tilaisuuksia ja konsertteja, ja kirkkoa voi varata Salon seurakunnasta.

Saapuminen Teijon kansallispuistoon

Teijon kansallispuistoon voi saapua vaikkapa bussilla, sillä Salosta on yhteys Mathildedaliin ja kesäisin bussi pysähtyy myös Matildanjärven pysäköintialueelle. Junayhteydellä lähin pysäkki on Salo, ja autolla tuleva voi valita jopa 11 eri pysäköintialueesta, joista suurin osa on auki jopa talvella, koska lunta on yleensä vähän. Jos saapuu paikalle kauempaa, esimerkiksi Jyväskylästä asti, kannattaa varata reissuun useampi päivä ja tehdä samalla vierailu vaikkapa Saaristomeren kansallispuistoon.

Kansallispuiston esitteessä sanotaan: “Teijon sijainti alle kahden tunnin päässä Helsingistä mahdollistaa myös pääkaupunkiseudun asukkaille päiväkäynnin tai viikonloppuvisiitin erämaan rauhaan”; mutta Teijo on erinomainen kansallispuistokohde myös kauempaa saapuville. Sen läheisyys myös Saaristomeren kansallispuiston kanssa vain hieman reilun tunnin ajomatkan päässä ja esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuistokin vain noin 1,5 tunnin päässä.

Teijon kansallispuiston vaellusreitit

Teijon kansallispuistossa on merkittyjä reittejä yhteensä noin 50 km. Ne ovat pääosin lyhyempiä erillisreittejä, mutta niitä voi yhdistellä haluamallaan tavalla ja patikoida alueella useita tuntejakin.

Esteettömät palvelut

Matildanjärven eteläpuolella on rakennettu erillisinä pätkinä yhteensä noin 1,5 km pyörätuolia ja lastenrattaita kantavaa polkuverkostoa. Matildanjärven etelärannalla sijaitsevan Kariholman keittokatos, polttopuuvaja, kuivakäymälä, kalanperkauskatos ja laituri ovat myös esteettömiä. Lisäksi puiston yhteistyöyrittäjillä voi olla esteetömiä palveluita.

Teijon kansallispuiston sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Teijon kansallispuistossa

Teijon kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen, pyöräillen ja meloen sekä maastopyöräillä jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla
  • telttailla tulenteko- ja laavupaikoilla
  • poimia marjoja ja sieniä 
  • onkia, pilkkiä ja viehekalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä kalastonhoitomaksulla. Viehekalastusta varten 18–64-vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Lisäksi Matildanjärvella kaikenlaiseen kalastamiseen tarvitaan lupa (eraluvat.fi)
  • tehdä tulet vain sitä varten osoitetuilla paikoilla  
  • Ryhmät voivat leiriytyä ainoastaan varattavalla leirialueella. Varaukset tehdään luontokeskuksesta (MIKÄ LUONTOKESKUS?) 

Puiston rajoitukset

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).  Kielto ei koske Kariholman keittokatosta. Sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen
  • koirien päästäminen uimaan suosituimmilla uimapaikoilla
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • omien veneiden/kanoottien säilyttäminen alueen järvien rannassa
  • kaikenlaisten moottorien käyttö järvillä.
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)