Syötteen kansallispuisto

Pudasjärvellä, Oulun ja Kuusamon välillä, sijaitseva Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000. Sen pinta-ala on mahtavat 305 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen 6. suurimman kansallispuiston. Syötteen kansallispuiston alueella on rikas historia, ja paikalla on ollut niin kaskiviljelyä, karjataloutta ja metsätaloutta, mistä on muistona paljon mm. savottakämppien, uittopatojen ja uittorännien jäänteitä. Kansallispuiston viimeiset isot savotat olivat noin 120 vuotta sitten. Puistossa on paljon vanhojen metsien alueita mm. siitä syystä, että puunkorjuu niiltä ei ollut kannattavaa. Metsä- ja muuta taloutta ennen Syötteen alue oli pitkään eränkäynnin ydinalueita; esimerkiksi 1700-luvulle asti tärkein riistaeläin oli metsäpeura, mutta myös monia muita eläimiä, kuten karhuja, hirviä, majavia, metsäkanalintuja jne. Myös porotalous on yksi pohjoisen Suomen tärkeistä elinkeinoista nykyäänkin, ja mikäli porojen näkeminen ja ehkäpä niillä myös ajaminen kiinnostaa, siihen on Syötteellä hyvät mahdollisuudet.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Syötteen kansallispuisto on elämys kaikkina vuodenaikoina, mutta erityisesti ruskan aikaan ja lumisina talvina paikassa on vieläkin enemmän taikaa. Esimerkiksi Syötteen kuuluisat tykkylumipuut ovat saaneet monen retkeilijän sydämen sykähtämään ja kameran sulkimen napsumaan. Luonto on lähellä monella muullakin tavalla, sillä esimerkiksi jääkauden jäljet näkyvät erinomaisesti vaikkapa suosittuun Vattukuruun vievällä reitillä, ja Syötteen alueella on runsaasti myös erikoisia rinnesoita, jotka ovat aapasuon alatyyppi. Rinnesoita löytyy erityisesti Koillismaalta ja Itä-Lapista. Rinnesoita muodostuu säännöllisesti kosteina pysyville rinteille, jotka saavat vetensä lähteistä, sadeveden muodostamista puroista ja lumien sulamisvesistä – onhan Syötteen alue Suomen lumisinta seutua. Elämistön erikoisuuksia ovat mm. alueelta löytyvä sinipyrstö ja hurmaava nappisilmä liito-orava.

Syötteen kansallispuistossa voit tehdä vaikka mitä: patikoida ja vaeltaa, hiihtää ja lumikenkäillä, maastopyöräillä hienoilla reiteillä vaikka vuoden ympäri, etsiä geokätköjä, kalastaa, marjastaa ja sienestää (mm. tatteja on paljon) sekä vaikkapa meloa hienolla Pärjänjoella. Kansallispuiston lisäksi Syöte on kuuluisa talviurheilukeskus, joten voit vaikka ponkaista laskettelemaankin! Syötteen alueen matkailijan ja retkeilijän palvelut ovat kattavat, ja omien varusteiden ostamisen sijaan voit myös vuokrata niitä alueen palveluntarjoajilta.

Kaikki Syötteen alueen patikkareitit on merkitty puihin keltaisin maalimerkein. Alueen läpi kulkeva UKK-reitti on merkitty sinisin maalimerkein. Syötteen maastopyöräilyreitit ovat sen sijaan merkitty söpösti vaaleanpunaisin maalimerkein. Risteyskohdissa ovat selvät opasteviitat. Kaikesta huolimatta kartan ja kompassin ja GPS-laitteen käyttötaito kannattaa opetella, kuten myös ottaa huomioon, että matkapuhelimet eivät välttämättä kuulu parhaalla mahdollisella tavalla joka paikassa ainakaan Syötteen erämaa-alueella.

Syötteen alue ei ole kokonaan kansallispuistoa, vaan etenkin Iso-Syötteen länsipuolella on laaja Iso-Syötteen retkeilyalue. Ennen oman retkesi suunnittelua, tutustu kansallispuiston ja retkeilyalueen sivujen ajankohtaisiin asioihin, jolloin saat tietoa mm. latutilanteesta ja tupien, taukopaikkojen, pysäköintialueiden jne. tilasta ja mahdollisista muutoksista.

Nähtävyydet Syötteen kansallispuistossa

Pytkynharju

Pytkynharju sijaitsee Iso-Syötteen eteläpuolella. Se on pituudeltaan noin 3 kilometriä ja jopa 30 metriä ympäristöään korkeammalla kulkeva kapea harju, joka muodostui viimeisen jääkauden loppupuolella jään sulamisvesien kasatessa soraa ja hiekkaa harjuksi. Pytkynharjulta avautuvat hienot maisemat mm. alapuoliselle Hanhilammelle ja Kellarilammelle, jotka ovat harjulla kulkevan reitin varrella. Pytkynharjulle vie Pytkyn pyrähdys -reitti myöten, jolle pääsee Kellarilammen tai Lauttalammen pysäköintialueilta.

Vattukuru

Vattukuru sijaitsee Iso-Syötteeltä noin 10 km koilliseen. Sille johtaa perheen pienimmillekin sopiva luontopolku, jonka varrella on monipuolista ja vanhaakin metsäluontoa, pieniä suoalueita ja varsinkin hienoja kivikoita ja louhikoita, jotka saavat seikkailuvietin heräämään. Kurut ovat esimerkiksi metsälain määritelmässä “rotkoja loivapiirteisempiä, kivennäismaahan tai kallioperään uurtuneita jyrkkäreunaisia laaksoja”. Syötteen alueella myös Vattukurun sanotaan muodostuneen viimeisimmän jääkauden jälkeisten sulamisvesien voimien vaikutuksesta. Vattukurulle johtava luontopolku alkaa Lehtovaaran pysäköintialueelta. Katso Vattukurun esite tästä.

Pyhitys

Pyhitys on Syötteen kansallispuiston korkein vaara, joka nousee jopa 422 metriä merenpinnan yläpuolelle. Paikka on ollut aikoinaan metsäsaamelaisten pyhä uhripaikka, mistä nimi Pyhitys tulee. Reitti vaaran laelle ei ole helppo; mutta ylhäältä avautuvat erämaahan pitkälle ja hienolle Kostonjärvelle päin kantautuvat näkymät pyhittävät kyllä vaivannäön. Pysäköintialueelta on noin 2 km matka Pyhitykselle, ja reitin puolen välin paikkeilla on laavu. Pyhityksen Kostonjärven puoleisella rinteellä on uhripaikka, jossa on tuhansia vuosia sitten uhrattu metsän ja järven antimia ja varmistettu pyyntionni. Pyhityksen valloitukseen paras aika lienee sulan maan aikana, sillä reittejä vaaran laelle ei talvella. Varmista Syötteen luontokeskuksesta oikea pysäköintipaikka ennen ajamista kohteelle.

Iso-Syöte

Iso-Syöte on Suomen eteläisin tunturi, joka sijaitsee kansallispuiston eteläpuolella. Se on 432,5 metriä korkea, joten hulppeat maisemat tunturin laelta on taattu. Lyhyt reitti tunturin laella sijaitsevalle näköalapaikalle lähtee heti hotellin pysäköintialueelta. Iso-Syöte ei kuulu kansallispuistoon vaan se on osa Iso-Syötteen retkeilyaluetta.

Rytivaaran kruununmetsätorppa

Rytivaaran kruununmetsätorppa on museotila, joka sijaitsee keskellä Syötteen kansallispuistoa. Alkuperäinen torppa rakennettiin vuonna 1852 kruunun, ts. valtion maalle Syötteen erämaahan. Rytivaarasta tuli virallisesti kruununmetsätorppa vuonna 1870. Vuonna 2001 Metsähallitus aloitti entisöimään Rytivaaraa, koska 1950-luvulta asti autiona ollut torppa ja sen pihapiirin muut rakennukset olivat päässeet huonoon kuntoon. Rytivaaran torppa, aitta, sauna ja muut pihapiirin rakennukset rakennettiin käytännössä alusta asti uudelleen. Näiden lisäksi lähelle rakennettiin Latolamminsuolle heinälato, niittysauna ja niittypato. Aikoinaan soilta niitettiin tilan eläimille heinää rehuksi, ja hikisten heinätöiden jälkeen saunominen kyllä maittoi. Rytivaaran kruununmetsätorpalle Ukonvaaran pysäköintialueelta, josta on noin 4 km torpan maille. Rytivaaran torppa ja piharakennukset ovat ovat auki ympäri vuoden, ja rakennuksiin tutustuminen on maksutonta. Paikalla ei ole henkilökuntaa. Torppa ei ole majoituskäytössä, mutta pihapiirissä on myös varaustupa Rytitupa, joten entisaikojen torpparitunnelmaan pääsee myös varaamalla Rytituvan käyttöön. Rytivaarassa on ollut muuten tarjolla Metsähallituksen erittäin suosittuja lammaspaimenviikkoja, joista saat lisätietoa tästä.

Ahmavaara, Ahmakallion näkötorni ja Ahmavaaran korukiviesiintymä

Ahmavaara sijaitsee noin 7 km päässä linnuntietä Syötteen luontokeskukselta. Harva meistä kuitenkin lentää, joten reitti Ahmavaaraan ja Ahmakalliolle on valittava maastosta, jossa onneksi kulkee mm. luontokeskukselta lähtevä 17 km mittainen Ahmankierros tai vielä pidempi Toraslammen kierros (30 km). Luontokeskukselta Ahmakalliolle matkaa tulee noin 12 km. Onneksi välillä on useita taukopaikkoja ja päivätupia, joilla kannattaa hengähtää ja tankata evästä ja juotavaa. Ahmakallion laella sijaitsevalta näkötornilta nimittäin maisemat avautuvat, sillä itse mäen lakikin on melkein 400 metrin korkeudella merenpinnasta. Voit ihastella maisemia ympäri vuoden, kun polut ovat auki. Näkötornissa voit käydä myös pimeällä; jos taivas on kirkas, näet vähintään miljardeja tähtiä – ja parhaassa tapauksessa myös upeita revontulia! Jos liikut pimeän aikaan, tarvitset tietenkin hyvän otsalampun, jossa riittää virtaa. Kuun valossa maisema on mystinen ja aivan omanlaisensa, mutta liikkuminen on turvallisinta, kun käytössä on tehokas otsalamppu. Lähin autiotupa, Ahmatupa on tornista noin 2,5 km päässä.

Ahmavaarassa on myös korukiviesiintymä, josta on löytynyt mm. aventuriinikvartsiittia. Aventuriinikvartsiitti on väriltään vihreää. Kyseessä on osa kivettynyttä muinaista merenpohjaa, joka on maankuoren liikuntojen vaikutuksesta kääntynyt miljoonia vuosia sitten esiin Ahmavaaralla. Ahmatuvalta pohjoiseen löytyy paikka, josta voi ottaa mukaan korukiven palasia matkamuistoksi, mutta sen on tapahduttava maastoa muuttamatta ja vahingoittamatta. Kivien keruupaikka on merkitty maastoon ja joihinkin karttoihin. Merkityn alueen ulkopuolelta kivien kerääminen on kielletty.

Katso em. kohteista lisätietoja ja muita näkemisen arvoisia paikkoja myös: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Muut/syote-vaarametsienmaa.pdf

Saapuminen Syötteen kansallispuistoon

Oulusta Syötteelle on matkaa noin 160 km, Kuusamosta hieman yli 100 km ja esimerkiksi Kajaanista n. 224 km, Kuopiosta n. 400 km Jyväskylästä n. 500 km. Lähimmäksi puistoa lentokoneella pääsee Oulun, Kuusamon tai Rovaniemen lentoasemien kautta ja junalla Ouluun, josta tarvitaan jatkoyhteys Syötteelle, mikä hoituu esimerkiksi bussilla, vuokra-autolla tai kimppataksilla. Toki myös omalla autolla puistoon pääsee, mutta esimerkiksi junamatkassakin on oma viehätyksensä.

Syötteen kansallispuistoon autolla tuleville on valittavana jopa 7 eri pysäköintialuetta, joilla on myös talvikunnossapito – Syötteellä tapahtuu paljon nimenomaan myös talvikautena.

Syötteen kansallispuiston vaellusreitit

Syötteen kansallispuistossa reittejä riittää kesä- ja talvikaudelle. Niitä on kaikkiaan jopa 122 km. Valittavana on niin lyhyitä päiväretkille sopivia luontopolkuja kuin pitkiä vaellusreittejä, ja lisäksi voit liikkua meloen, pyöräillen, suksilla ja lumikengillä. Talvireittejä pidetään avoinna vähintään kerran viikossa. Kannattaa huomioida, että Syötteellä ylläpidettyjen talvireittien käyttöön tarvitaan maksullinen ns. latupassi. Latupasseista saaduilla varoilla rahoitetaan osa reittien kunnossapidosta.

Kesäreittien lisäksi Syötteen alueella on useita nimenomaan talvikäyttöön suunniteltuja reittejä, maastopyöräilyreittejä ja melontareittejä. Osa on kansallispuiston alueella ja jotkut kuuluvat paljon laajempaan reittiverkostoon, kuten mm. UKK-reitistöön, mikä laajentaa valinnanvaraa entisestään. Lisätietoja em. reiteistä ja muista reiteistä saat tästä.

Syötteen kansallispuiston sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Syötteen kansallispuistossa

Syötteen kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitus- ja kieltoalueita lukuun ottamatta.
  • poimia marjoja ja ruokasieniä
  • onkia ja pilkkiä virtaamattomissa vesissä. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
  • Paikkakuntalaisilla on oikeus metsästää Metsästyslain 8§:n mukaan muualla paitsi riistan rauhoitusalueilla.

Puiston rajoitukset

  • Avotulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille tarkoitetuilla paikoilla. Puiston erämaaosassa* voit valita leiriytymispaikkasi vapaasti.
  • Retki- ja maastopyöräily on sallittu vain teillä ja pyöräilyyn maastossa erikseen osoitetuilla reiteillä.
  • Moottorikäyttöisten ajoneuvojen käyttö on sallittu vain siihen osoitetuilla teillä ja reiteillä.
  • Palvelurakenteiden käyttö maksulliseen luontomatkailuun vaatii aina Metsähallituksen luvan, jonka voi ostaa mm. erälupien verkkokaupasta (https://verkkokauppa.eraluvat.fi/fi/muut-luvat/).
  • Viehekalastaa saat vain virtaamattomissa vesissä kalastonhoitomaksun maksettuasi (18–64-vuotiaat). Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Metsähallituksen kalastusluvat ja kalastonhoitomaksun voit maksaa Metsähallituksen erälupien verkkokaupassa.
  • Jos kalastat Pärjänjoella, tarvitset erillisen vihkoluvan, joita saa Syötteen luontokeskuksesta, Tunturi-marketilta, ja Pudasjärven Nesteeltä. 
  • Korukivien kerääminen on luvallista vain Metsähallituksen osoittamilta alueilta.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi)

Puistossa on kielletty

  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen
  • Avotulen teko on kielletty aina, jos alueella on voimassa metsäpalovaroitus. Tarkista varoitukset osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulenteko voidaan kuitenkin kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen. Luvallisesti kiviä voi kerätä Ahmakalliolta.
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottorikelkkailu
  • moottoriajoneuvolla ajo sille tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • Kaikkien riistalajien metsästys on kokonaan kielletty Lomaojan eteläpuolisella, Päätuoreen–Selkävaaran alueella.

*Kansallispuisto on jaettu ns. perus- ja erämaaosaan.

  • Perusosalla telttailla saa vain taukopaikkojen (laavut ja tuvat) yhteydessä. Perusosaan kuuluvat alueet Syötteen luontokeskukselta pohjoiseen Lomaojalle saakka ja länteen päin Ahmavaaran länsipuolelle. Perusosaan kuuluvat myös Rytivaaran alue, Vattukurun ja Särkiperän alue sekä Pyhityksen alue. 
  • Erämaaosalla telttailu on sallittu jokamiehenoikeudella. Tulenteko on sallittu vain virallisilla taukopaikoilla. Erämaaosaan kuuluvat Ahmavaaran länsipuolinen alue, sekä Lomaojalta pohjoiseen ulottuva kansallispuiston alue (pois lukien Rytivaaran seutu), sekä Maaselän, Tunturin, ja Pitämävaaran alue (pois lukien Vattukurun seutu), sekä Latvavaaran, Kortevaaran, ja Hirvaskallionvaaran alue, sekä Salmitunturin alueet (pois lukien Pyhityksen seutu). 

Katso puiston järjestyssäännöstä ja/tai Retkikartasta, missä em. alueet sijaitsevat.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Lisätietoja roskattomasta retkeilystä on tässä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/syote-js.pdf