Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla, Ikaalisten ja Ylöjärven rajamailla, noin 50 km Tampereesta luoteeseen, ollen näin aivan keskeisellä paikalla, tarjoten monipuolisia luontoelämyksiä niitä halajavalle. Puisto on perustettu vuonna 1982 ja sen pinta-ala on 46 neliökilometriä. Puisto soveltuu hyvin päiväretkille ja pidemmillekin vaelluksille monipuolisten reittiensä ansiosta. Suovoittoisessa kansallispuistossa on myös laajoja metsäalueita; onhan seutu historiassaan ollut tärkeä eränkäynti- ja metsätalousalue, josta on saatu niin rakennuspuutavaraa kuin tervaakin.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Ennen puiston perustamista alueella oli jo suojelumetsä, eli vuonna 1910 suojeluun otettu Multiharjun aarniometsä. Vanhoja metsiä on Seitsemisen kansallispuistossa muitakin, mutta Multiharju on niistä kaikkein tärkein. Metsien lisäksi kansallispuistossa on suota yli 50 %, joten pitkospuita pitkin pääsee varmasti patikoimaan ja nuuhkimaan suoluonnon erityisen omaperäistä tuoksua. Alueen soita on ennallistettu 1980-luvulta lähtien.

Jääkauden näkyvimpiä merkkejä Seitsemisessä ovat pohjois-eteläsuuntaiset harjut. Kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakaja-alueen eteläisessä osassa, ja harjut kertovat jääkauden tarinaa. Kun vesi oli viimeisen jääkauden jälkeen n. 10 000 vuotta sitten huomattavasti nykyistä korkeammalla, puiston korkeimmat mäet, esimerkiksi Kulomäki, jolla kansallispuiston luontokeskuskin sijaitsee, olivat vielä saaria.

Kansallispuiston keskuspaikka on Seitsemisen luontokeskus, ja lisäksi tunnettuja kohteita puistossa ovat mm. Koveron kruununmetsätorppa/perinnetila ja Pitkäjärven metsäkämppä, joka toimii varausperiaatteella. Seitsemisen luontokeskus on avoinna ympäri vuoden, ja sitä ylläpitää yrittäjä, joka vastaa keskuksen kahvila- ja ravintolatoiminnasta, myymälästä sekä majoituspalveluista. Metsähallituksen vastuualuetta ovat reitit ja luontokeskuksen näyttelyt.

Luontokeskuksesta löytyvät näyttelyt kiinnostavat etenkin perheen pienimpiä, mutta myös vanhemmat saattavat niistä kiinnostua. Tiedustele ajantasaisimmat tiedot näyttelyistä Metsähallituksen asiakaspalvelusta.

Puiston yhteistyöyrittäjät tarjoavat mm. majoitus-, opastus-, kuljetus- ja välinevuokrauspalveluita sekä erilaisia koulutus-, kurssi- ja muita palveluita.

Seitsemisen kansallispuisto sopii erinomaisesti retkeilyharrastukseen ja kansallispuistoihin vasta tutustuville, sillä sen reitit ovat pääosin helppokulkuisia ja kohtalaisen lyhyitä, joten niillä patikointi onnistuu hyvin myös perheen pienimpien kanssa. Puiston alueella on lukuisia maksuttomia telttailualueita Haukilammilla, Koverolammilla, Jokiristillä, LIesjärvellä ja Kirkas-Soljasella. Telttailualueella on nuotiorinki, puuvaja ja kuivakäymälä.

Myös matkailuautossa tai -vaunussa yöpyminen onnistuu Koverossa ja Saari-Soljasessa, mutta niissä ei ole karavaanaripalveluita, kuten sähkö-, vesi- tai jätetyhjennyspalveluita.

Jos telttailu ei innosta tai käytössäsi ei ole matkailuvaunua tai -autoa, lähialueilla on myös eri tasoisia majoituspalveluita. Myös Seitsemisen luontokeskuksesta löytyy majoitustilaa, jota voi tiedustella ja varata Luontokeskuksen yrittäjältä.

Nähtävyydet Seitsemisen kansallispuistossa

Seitsemisen luontokeskus

Seitsemisen kansallispuiston keskuspaikkana toimii Seitsemisen luontokeskus. Seitsemisen luontokeskus on avoinna vuoden ympäri. Luontokeskuksesta löydät mm. retkeilyneuvontapalvelut, erilaisia ja jännittäviä näyttelyitä, kahvila-ravintolan sekä myös majoitusmahdollisuuden. Tietoja mm. näyttelyiden ja ravintolapalveluiden mahdollisesti poikkeavista aikatauluista löytyy Luontokeskuksen Facebook-sivuilta. Luontokeskus soveltuu erinomaisesti perheille, retkeilijöille, oppilas- ja muille ryhmille sekä liikuntaesteisille. Luontokeskuksen osoite on Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure (Ylöjärvi). Metsähallitus vastaa luontokeskuksen pysyvästä näyttelystä sekä kansallispuiston retkeilyneuvonnasta.

Luontokeskuksen majoitus-, kokous- ja ravintolapalvelut tuottaa yrittäjä.

Koveron kruununmetsätorppa

Koveron kruununmetsätorppa on vanha perinnetila, joka huokuu viime vuosisadan alun elämänmenoa. Tällaista on ollut torpparin elämä ja arki. Tila on kunnostettu ja kalustettu 1930-luvun asuun. Pihapiiristä löydät itse torpan, leivintuvan ja karja- ja viljasuojat. Koveron erikoisuuksiin kuuluvat myös perinnetapahtumat, joita järjestetään kesäaikaan mahdollisuuksien mukaan. Lapsia – ja miksei aikuisiakin – ihastuttavat lähistöllä laiduntavat lampaat. Lisäksi on mahdollista tilata maksullinen opastus enintään 40 hengen ryhmille. Varhaiskasvatuksen ryhmille opastus on maksutonta.Koveron perinnetilan osoite on Seitsemisentie 948, Ikaalinen.

Pitkäjärven kämppä

Pitkäjärven kämppä on vanha ja näyttävä metsäkämppä, joka palveli metsätyöläisten tukikohtana etenkin 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä aina 1950-luvulle asti. Nykyisin arvokas ja suojeltu rakennusperintökohde toimii vuokratupana, ja vaikka kämpän ympäristössä voikin vierailla vapaasti, on otettava huomioon, ettei häiritse mahdollisia vuokralaisia. Lisätietoja Pitkäjärven vuokratuvasta löydät tästä linkistä.

Multiharjun aarnimetsä

Multiharjun aarnimetsä on ikivanhaa, jo vuonna 1910 suojelustatuksen saanutta metsää, jonka vanhimmat puut ovat lähes 400-vuotiaita. Puissa näkyy myös merkkejä alueella aikoinaan riehuneista metsäpaloista, ja ikiaikaiset kilpikaarnaiset hongat huokuvat alkukantaista ja arvokasta tunnelmaa. Multiharjulle pääset poikkeamaan vaikkapa Torpparintaipaleelta, jonka lähtöpisteenä on Koveron perinnetila.

Saapuminen Seitsemisen kansallispuistoon

Keskeisellä paikalla sijaitsevaan Seitsemisen kansallispuistoon pääsee hyvin autolla, ja pysäköintialueita on useita, joilla on talvikunnossapito.

Puiston lähelle pääsee myös bussilla koulupäivinä Kurusta ja Parkanosta Länsi-Aureen pysäkille (noin 1 km Seitsemisen luontokeskukseen). Junalla lähin piste on Parkanon rautatieasema, josta on 26 kilometriä luontokeskukseen. 

Vaellusreitit

Runokangas

Runokangas, joka on 2 km pitkä helppo, mutta jonkin verran korkeuseroja sisältävä rengasreitti. Reitin erikoisuus ovat sen varrelta löytyvät runotaulut. Reitti on vastapäivään viitoitettu, ja sille ovat selkeät opasteet luontokeskuksen pihasta.

Harjupolku

Harjupolku on 5,2 km mittainen rengasreitti, joka kulkee Seitsemisharjun myötäisesti harjun juurella noin 20 metriä harjun lakea alempana. Reitti on viitoitettu vastapäivään.

Seitakierros

Seitakierros on 18,8 km pituinen rengasreitti, jossa pääsee jo vaeltamisen makuun. Lappiin viittaava seita-nimi on saattanut olla Seitseminen-nimen alkulähde, mutta muitakin nimistötulkintoja löytyy. Seitakierroksen varrella on mm. Koveron perinnetila, mutta rakennetusta ympäristöstä pääsee pian kauemmas salolle kulkemaan metsien ja soiden rauhassa ja hiljaisuudessa.

Virkatie

Virkatie on pituudeltaan 25,9 km rengasreitti, joka on vastapäivään viitoitettu. Pitkää patikkaretkeä tavoittelevat voivat varata aikaa reitin kiertämiseen n. 10 tuntia. Reitille osuu useita tauko- ja tulipaikkoja, mutta esimerkiksi Pitkäjärven vuokratuvan pihapiirissä ei saa leiriytyä eikä tehdä tulia, ellei ole vuokrannut kämppää. Virka-nimi johtuu vanhasta eräpolkua tarkoittaneesta sanasta..

Aarnipolku

Aarnipolku on 1,8 km mittainen rengasreitti, joka lähtee Multiharjun pysäköintialueelta osoitteesta Jaulintie 736, Ikaalinen. Nimensä veroinen rengasreitti johdattaa kulkijan läpi vanhan metsän, jossa näet aihkimäntyjä, isoja haapoja ja kelopuita. Aihki on saamelaisperäinen sana, joka tarkoittaa “suurta petäjää”, ja nimenomaan vanhaa suurta petäjää. Muista pysyä merkityllä polulla, sillä Multiharju on rajoitusosaa, jossa maaston kulumisen ehkäisemiseksi liikkumista polkujen ulkopuolella ei sallita.

Saari-Soljanen

Saari-Soljanen on 2,0 km mittainen esteetön rengasreitti, jossa voi siis liikkua myös pyörätuolin kanssa noin 500 mittaisella osuudella. Myös kuivakäymälä on esteetön. Reitin lähtöpaikkana on Saari-Soljasen keittokatos Soljostentien varrella. Tien nimi on siis kirjoitettu eri tavalla kuin alueen maantieteellisten kohteiden nimet. Google Mapsissa löydät paikan nimellä Saari-Soljanen pysäköintialue, mutta palvelu ei anna tien nimeä eikä numeroa. 

Torpparintaival

Torpparintaival on Koveron perinnetilalta osoitteesta Seitsemisentie 948 lähtevä rengasreitti, jonka pituus on 6,3 km. Reitin varrella näet monipuolista metsä- ja suoluontoa ja perinnemaisemaa. Reittimerkinnät on tehty valkoisella maalilla ja reitti on viitoitettu vastapäivään.

Pysäköinti

Seitsemisen kansallispuistossa pysäköintialueita on useita, joilla on talvikunnossapito.

  • Seitsemisen luontokeskuksen pysäköintialue, Seitsemisentie 110, 34530 Länsi-Aure (Ylöjärvi). Navigaattoriin valittava kunnaksi Ylöjärvi, ei Ikaalinen. Tilaa noin 43 autolle.
  • Kirkkaanlamminkankaan pysäköintialue, Seitsemisentie 555, 34530 Ylöjärvi. Tilaa noin 10 autolle. 
  • Koveron pysäköintialue, Seitsemisentie 948, 39450 Sisättö (Ikaalinen). Navigaattoriin valittava kunnaksi Ikaalinen, ei Ylöjärvi. Tilaa noin 23 autolle. 
  • Multiharjun pysäköintialue, Jaulintie 736, 39450 Ikaalinen. Tilaa noin 12 autolle.
  • Saari-Soljasen pysäköintialue, Soljostentie, 34300 Ylöjärvi. Tilaa noin 3 autolle. 
  • Kirkas-Soljasen pysäköintialue, Soljostentie, 34300 Ylöjärvi. Tilaa noin 3 autolle.

Talvikunnossapitoa ei ole seuraavalla pysäköintialueella:

  • Pitkäjärven pysäköintialue, Kivijärventie, 34530 Länsi-Aure (Ylöjärvi). Tilaa noin 5 autolle.

Matkailuautoille on oma pysäköintialue Saari-Soljasella sekä Koverossa, ja linja-autot voi pysäköidä luontokeskukselle tai Koveron pysäköintialueelle. Kirkas-Soljasella on linja-autoille soveltuva levike varauskeittokatoksen lähellä. Pysäköintipaikat voivat olla sesonkiaikana ruuhkaisia, ja kapeilla teillä voi olla paljon liikennettä. Tienvarsipysäköinti ei ole sallittu.

Pyöräilyreitit

Seitsemisen kansallispuistossa on noin 40 km pyöräilyyn soveltuvia teitä, metsäteitä ja polkuja. Kapeilla poluilla voi olla kesällä korkeaa heinää, riippuen toki siitä, miten paljon liikennettä niillä on. Puiston alueella pyöräillä saa vain virallisella pyöräreitillä. Pyöräilemään voit lähteä vaikka Saari-Soljasen tai Pitkäjärven pysäköintipaikoilta.

Talvella Seitsemisessä voit kävellä tai lumikenkäillä merkittyjä reittejä pitkin. Virallisia reittejä ovat luontokeskukselta lähtevä Runopolku sekä Multiharjun Aarnipolku. Metsähallitus ei vastaa alueen latuverkoston ylläpidosta.

Seitsemisen kansallispuistoon johtaa myös 300 km mittainen Pirkan Taipaleen retkeilyreitistö, jonka kauttakulkupisteenä on myös Helvetinjärven kansallispuisto. Pirkan Taival on läntisellä ja pohjoisella Pirkanmaalla kulkeva vaellusreittiverkosto, joka kulkee yhteensä seitsemän eri kunnan alueella. Retkeilyreitistöllä ei ole yhtä ylläpitäjää, eikä reitistön kunnosta ja kulkukelpoisista osuuksista ole saatavana ajantasaista tietoa yhdestä paikasta.

Seitsemisen kansallispuiston sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Seitsemisen kansallispuistossa

Seitsemisen kansallispuistossa saat

Puiston on rajoitettua

  • tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille varatuilla paikoilla
  • maastopyöräily on sallittu ainoastaan tarkoitukseen varatuilla reiteillä
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • viehekalastus
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.

Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla ja tupien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan.

VASTUULLINEN RETKEILY

Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/seitseminen-js.pdf