Sallan kansallispuisto

Sallan kansallispuisto on Suomen 41. kansallispuisto. Eduskunta hyväksyi hallituksen 10. kesäkuuta 2021 antaman lakiesityksen kansallispuiston perustamisesta 23. marraskuuta 2021, ja Valtioneuvosto esitti 9.12.2021, että Tasavallan Presidentti vahvistaa lain Sallan kansallispuistosta tulemaan voimaan 1.1.2022.

Kansallispuisto sijaitsee Sallan kunnassa, ja se käsittää käytännössä entisen valtion omistaman Sallatunturin luonnonsuojelualueen. Sallan kansallispuiston pinta-ala on noin 10 000 hehtaaria. Puiston alue sisältää valtion omistamia metsä- ja vesialueita, joihin kuuluu mm. kauniita vaaramaisemia, arvokasta ja vanhaa metsäluontoa, laajoja suoalueita, syviä rotkolaaksoja ja reheviä puronvarsia.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Aloite Sallan kansallispuiston perustamisesta tuli Sallan kunnalta, joka teetti myös selvityksen, missä kysyttiin niin kuntalaisten, elinkeinojen edustajien, matkailijoiden kuin myös matkanjärjestäjien näkemyksiä asiasta. Palautteessa esille nousseita tärkeitä asioita oli mm. paikallisten elinkeinojen, kuten poronhoidon ja metsästyksen turvaaminen, joka tulee ottaa huomioon kansallispuiston perustamisessa. Alun perin kunnalla oli kuitenkin ollut tavoitteena kehittää ja laajentaa Sallatunturin laskettelurinteitä, mutta sitten huomattiin, mikä merkitys kansallispuistostatuksella voi olla alueen matkailulle ja taloudelle.

Sallan kansallispuiston alueella  on jo ennen sen perustamista ollut esimerkiksi erilaisia patikointi- ja vaellusreittejä yhteensä n. 300 km ja hiihtoreittejä n. 160 km (joista valaistuja n. 40 km). Sallan hiihtokeskus palkittiin vuonna 2021 vuoden hiihtokeskuksena.

Arvioidaan, että Sallan seudulla liikkuivat ensimmäiset ihmiset jo heti viimeisen jääkauden jälkeen, kun Sallan jääjärven vedet olivat laskeutuneet ja maapinta-alaa alkoi olla riittävästi. Esihistoriallisten asuinpaikkalöydösten perusteella jonkinlaista asutusta on ollut ainakin 7 000 vuotta sitten. Myös pyyntikuoppia ja valmistuspaikkoja on löydetty useita. Vähintään 1500-luvulta alkaen alueella on ollut metsäsaamelaisten vakituisempaa asutusta ja siitä satakunta vuotta eteenpäin myös uudisasukkaiden määrä kasvoi. Metsästys, kalastus, maanviljely, ja sittemmin myös metsätalous savotoineen olivat alueen tärkeitä elinkeinoja – metsätalous aina pitkälle 1900-luvun puolelle. Luonnonsuojelumielessä sotien jälkeen käyttöönotetut hakkuurajoitukset estivät puiston alueen vanhojen metsien hakkuuta tehokkaasti. Sallan kansallispuiston alueella eri Natura-luonnonsuojelualueet, kuten Sallatunturin luonnonsuojelualue, Vilmatunturin luonnonsuojelualue sekä Löytöjängän-Suksenpaistama-aavan soidensuojelualue yhdistyvät kansallispuistossa yhdeksi kokonaisuudeksi.

Etelä-Sallan luonnolle ovat Kainuun alueelle tyypilliset vaarat, joilla kasvaa lakimetsiä, jotka talvisin peittyvät paksuun ja raskaaseen tykkylumeen. Suoalueet ovat peräpohjalaiselle seudulle tyypillisiä vaikeakulkuisia ja niukkaravinteisia aapasoita ja rehevämpiä lettosoita. Elämistö on monipuolinen, ja mm. karhu, hirvi ja poro sekä lukuisat eri lintulajit kotkasta pöllöihin, joutsenista kurkiin jne. löytyvät alueelta. Porotalous onkin yksi alueen tärkeimmistä perinteisistä elinkeinoista edelleen. Lisäksi poron villi sukulainen metsäpeura on vähitellen jälleen lisääntynyt myös Koillismaan alueella, johon Sallakin kuuluu.

Myös Sallan alue on kokenut sota-ajan ja sen vaikutukset. Talvisota, jatkosota ja ns. Lapin sota koettelivat aluetta kovalla kouralla. Seudulla onkin lukuisia muistomerkkejä sodasta kuten myös sotahistoriallisia kohteita, joista lisätietoja mm. täällä. Katso myös mielenkiintoinen dokumentti jälleenrakennusajasta: “Raivaajien, rakentajien Salla”.

Sallassa on kattavat matkailupalvelut, monipuolista ohjelmatarjontaa kesä- ja talvikausille niin omatoimiretkeilijälle kuin opastettuja retkiä kaipaavalle sekä erinomaiset ruokapalvelut ja majoitusmahdollisuudet. Sallan Poropuisto ja Sallan Tunturikeskus palvelevat alueen muiden yritysten lisäksi retkeilijöitä ja matkailijoita niin kotimaasta kuin ulkomailta. Sallan Poropuistossa olevassa Metsähallituksen luontonäyttelyssä kerrotaan mm. Sallan alueen geologisesta historiasta ja vanhoista metsistä. Näyttely on ilmainen ja esteetön. 

Nähtävyydet Sallan kansallispuistossa

Pohjoinen Sallatunturi

Pohjoinen Sallatunturi, eli entinen Iso Pyhätunturi (näkyy nimenä vieläkin monessa yhteydessä) on alueen korkein tunturi (477 metriä). Iso ja Pieni Pyhätunturi haluttiin muuttaa Sallatuntureiksi jo vuonna 2012, jotta Pelkosenniemellä sijaitseva Pyhätunturia ei sekoitettaisi näihin tuntureihin. Olipa tunturin nimi mikä tahansa, sen päältä näkyvät niin Venäjän puolella sijaitsevat “vanhat” Sallatunturit eli Sallatunturi, Välitunturi ja Rohmoiva. Pohjoisen Sallatunturin laelta näkyy kirkkaalla säällä myös Rukatunturi ja Pelkosenniemen Pyhätunturi. Pohjoisen Sallatunturin päällä on näkötorni, ja tunturin laelle johtaa mm. Taivaantavoittelijan taival, joka alkaa Sallan Tunturikeskuksen lähtöportilta osoitteesta Revontulentie 7. Pohjoisen Sallatunturin huipulle matkaa on Tunturikeskukselta noin 4,5 km. Vaihtoehtoisesti tunturiin voi patikoida Tunturikummuntien eli Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta, jolloin matkaa näköalapaikalle tulee vain noin 2 km.

Aatsinginhauta

Aatsinginhauta on kokonaisuudessaan noin 20 kilometriä pitkä rotkovajoama, joka on syntynyt vuosimiljoonien aikana eroosion ja jääkausien vaikutuksesta. Aatsinginhauta sijaitsee n. 10 km päässä Sallan kirkonkylältä itään ja n. 5 km päässä Pohjoiselta Sallatunturilta koilliseen. Rotkolaakson reunalla sen jyrkimmät rinteet Julmoiva, Vitikkovaara, Sokiavaara, Männikkövaara, Kiekerövaara ja Liemuvaara sijaitsevat rotkon länsipuolella noin 9 kilometrin matkalla etelä-pohjoissuunnassa. Aatsinginhaudan itäpuoli on huomattavasti matalampiprofiilinen, mutta siellä on vastaavasti alueen korkein vaara, Petservaara, jonka 446 metrin korkeuteen kohoavalla huipulla on näkötorni ja laavu. Petservaaraan johtaa ainakin moottorikelkkaura, ja myös läheiseltä UKK-reitiltä Petservaaralle myös päässee.

Kaunisharju

Kaunisharju on itse asiassa kahden erillisen harjun – Hanhiharjun ja Kauniinhaudanharjun – muodostama kokonaisuus, joka sijaitsee aivan Sallan Poropuiston läheisyydessä, vain noin kilometrin kävelymatkan päässä puiston Kaunisharjun pysäköintipaikalta. Kaunisharjulle on rakennettu niin sanottu luonnonilmiöiden havainnointipaikka, josta voi seurailla niin revontulia, auringonnousuja kuin muitakin taivaan tapahtumia tarvittaessa säältä suojassa.

Samaten erämaan ja metsän vaihtelevat kasvot näkyvät hyvin tarkkailupaikalta, sillä talvisin tykkylumen peittämät puut näyttävät aivan erilaisilta kuin vaikkapa valoisina kesäöinä aamusumun peittäminä. Eikä itse havainnointipaikkakaan ole mistään tavanomaisimmasta päästä; tarkkailupaikan suojakatoksen erikoinen muotoilu ja rakenne tekevät siitä jännittävän näköisen kuvauskohteen. Kaunisharjun luonnonilmiöiden havainnointipaikalla ei ole tulentekomahdollisuutta eikä käymälää. Lähimmät tulipaikat ja laavut löytyvät esimerkiksi Kolmiloukkosen rannalta ja lähistöltä retkeilyreitin ja moottorikelkkareitin varrelta.

Sallan sivuilla kerrotaan, että Kaunisharjun luonnonilmiöiden havainnointipaikka on yksi neljästä Sallassa sijaitsevista pohjoisen luonnonilmiöiden havainnointipaikoista, jotka on rakennettu ns. Phenomena of Artic Nature (PAN) -hankkeen puitteissa. Hanketta on rahoitettu osin Kolarctic CBC-ohjelmasta sekä osin EU:n, Norjan, Venäjän ja Suomen kansallisesta rahoituksesta. Yksityisenä rahoittajana Suomessa on toiminut Matkalle Sallaan ry.

Pahaojankuru

Pahaojankuru (joissakin yhteyksissä myös Pahakuru) sijaitsee linnuntietä noin 3,5 km päässä Pohjoiselta Sallatunturilta itään. Pahaojankuru on jyrkkäpiirteinen ja louhikkoinen rotkovajoama, jonka pohjalla virtaa joki. Merkitty reitti kulkee kurun reunalla vanhassa mäntymetsässä. Pahaojankurulla on tulipaikka sekä rinneportaat, joilta voi laskeutua kurun pohjalle. Pahaojankuruun pääsee vaikkapa läheiseltä UKK-reitin osuudelta Hautajärvi-Nuortti, ja vaihtoehtoisia reittejä Pahaojankuruun on tässäkin kaksi: toinen lähtee Tunturikeskukselta ja kulkee mm. Tunturikummun kautta. Tätä reittiä matkaa tulee n. 8 km ja reitin varrelle jäävät Tunturilammen laavu ja Kylmähetteen kota. Toinen reitti kulkee Pohjoisen Sallatunturin kautta, on pituudeltaan n. 9 km, ja matkan varrella ovat Keselmäjärven ja Kaippahanojan (myös Kaippaanoja) laavut.

Aholanvaaran hiidenkirnu

Aholanvaaran hiidenkirnu, “Juomapata” ei sijaitse kansallispuiston alueella, mutta on erittäin suosittu ja mielenkiintoinen luonnonnähtävyys. Se on Suomen suurin hiidenkirnu, ja ainakin toistaiseksi tiedossa olevista koko maailman hiidenkirnuista kolmanneksi suurin. Juomapadaksi ristityn kirnun halkaisija on 15,5 metriä ja syvyys 13 metriä. Juomapadan lähistöltä löytyy kolme muutakin kirnua, joiden läpimitat ovat n. 5–12 metrin välillä. Hiidenkirnuja pääsee ihmettelemään Kalliovaaran retkeilyreitin/Hiidenkirnujen luontopolun varrella, jolla on myös kaksi laavua. Katso ajo-ohjeet Sallan sivuilta: https://www.visitsalla.fi/Tekeminen/aholanvaaran-hiidenkirnut/

Salmijoen kuru

Salmijoen kuru sijaitsee Hangasvaaran eteläpuolella ja noin 10 km päässä länteen Sallatuntureista. Kuru on muodostunut jääkaudella jäätikönalaisen joen virtausten vaikutuksesta, ja nykyisinkin kurun pohjalla virtaa jyrkkien rinteiden suojassa Salmijoki.  Kurun ympärillä kohoaa vanha metsä ns. aihkimäntyineen (aihki on hyvin vanha ja hitaasti kasvanut tiheäsyinen mänty) ja kelopuineen. Lisäksi kurussa virtaavan puron varrella on lehtomaista kasvillisuutta monipuolisine kasvilajeineen. Kuruun pääsee metsäautotien päästä merkittyä reittiä tai Tunturikeskukselta Salmijoen kurun reittiä. Huomioi, että ennen kuin Sallan kansallispuiston reittirakenteet ja -merkinnät tulevat kuntoon, Tunturikeskukselta kuruun johtavalla reitillä voi olla merkintäpuutteita.

Sallan kansallispuiston alueen lisäksi Sallassa on paljon muutakin nähtävää, kuten hieno Sallan kirkko ja muistomerkki kirkkoalueella, Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museo jne. Lisäksi Sallassa on hienosti ideoitu ns. Aistipiste-konsepti, jossa luonnon voi aistia monella eri tavalla. Katso lisätietoja Sallan matkailusivuilta!

Saapuminen Sallan kansallispuistoon

Sallan kansallispuisto sijaitsee hyvien yhteyksien varrella, noin 77 km päässä lähimmältä rautatieasemalta, joka on Kemijärvellä. Linja-autot liikennöivät Sallaan Kuusamosta, Kemijärveltä ja Savukoskelta. Omalla autolla puistoon pääsee toki myös, ja pääasiallisimmat (sekä tilavimmat) pysäköintialueet löytyvät Sallan Poropuiston ja Sallan Tunturikeskuksen yhteydestä. Esimerkiksi Poropuistoon matkaa vaikkapa Kuusamosta 100 km, Oulusta n. 315 km, Rovaniemeltä n. 160 km, Kajaanista n. 345 km, Kuopiosta n. 515 km, Jyväskylästä n. 660 km ja Helsingistä lähes 900 km. Välimatkojen pidentyessä kannattaakin harkita käyttävänsä junaa, linja-autoa tai lentokonetta. Yksi Sallan kansallispuiston tärkeistä tavoitteista onkin olla kestävän kehityksen kansallispuisto mm. hyvin julkisin kulkuyhteyksin saavutettavissa.

Vaellusreitit

Sallatunturin virkistys- ja retkeilyalueella kunnostettiin kesällä 2021 useita retkirakenteita, jotka nyt palvelevat myös kansallispuistokävijöitä. Esimerkiksi Pirttivaaraan rakennettiin kaksi näköalatasannetta ja Pirttivaaran reitille metalliportaita reilut 60 metrin verran sekä pitkoksia noin puoli kilometriä. Ruuhitunturin reitille tehtiin uusia pitkoksia noin 2 km. Pohjoisen Sallatunturin päälle johtavalla Taivaantavoittelijan taipaleella huollettiin sorastettua reittiä ja reitin lähtöpisteenä toimivaa Pohjoisrinteen pysäköintialuetta laajennettiin. Tällä hetkellä (13.12.2021) Sallatunturin alueella on kolme vaihtoehtoista lähtöpaikkaa alueen reiteille: Sallan Tunturikeskus, Pohjoisrinteet ja Poropuisto. Tässä esitellään nyt niitä reittejä, joiden reittimerkinnät ja rakenteet sekä polkujen näkyvä sijainti maastossa ovat kunnossa. Lisää reittejä esitellään sitä mukaa kuin niiden palvelurakenteet ja merkinnät saadaan kansallispuiston vaatimustasolle.

Taivaan tavoittelijan taival

Taivaan tavoittelijan taival on noin 2 km mittainen suuntaisreitti, joka johdattaa retkeilijän Pohjoisen Sallatunturin eli entisen Ison Pyhätunturin huipulle. Sille on opastus Pohjoisrinteiden pysäköintialueelta osoitteesta Tunturikummuntie, 98900 Salla. Reitti mukailee alussa muutaman sadan metrin ajan UKK-reittiä ja on sorapintaisena helppokulkuinen, kunnes erkanee omaksi reitikseen ja muuttuu vaativammaksi ja jyrkemmäksi. Huipulle nousua ja sieltä paluuta helpottavat rinneportaat. Tunturin huipulta avautuvat näkymät pitkälle puiston ylle sekä myös ns. vanhoille Sallatuntureille, eli Sallatunturille, Välitunturille ja Rohmoivalle, jotka kaikki sijaitsevat Venäjän puolella.

Kolmiloukkosen kierros

Kolmiloukkosen kierros on 3,8 km mittainen rengasreitti, joka alkaa Sallan poropuistosta osoitteesta Hautajärventie 111, 98900 Salla, eli hieman kansallispuiston rajojen ulkopuolelta. Kolmiloukkosen kierros vie retkeilijän kauniin harjulammen ympäri vaihtelevassa maastossa, jossa on helpompia ja hieman haastavampia jyrkkiä ja kivikkoisiakin osuuksia. Siksi reitti on luokiteltu keskivaativaksi. Kolmiloukkosen rannalla on kaksi laavua, joista yksi on lammen länsirannalla ja toinen sen itärannalla. Länsirannan laavu on jo noin 1 km päässä lähtöpisteestä. Lammen eteläpäässä on risteys, jonka kohdalla Kolmiloukkosen kierros risteää Aihkipetsin kierroksen kanssa. Eteläpäässä on myös pitkospuuosuus. Jos kuljet reitin suosituksen mukaisesti vastapäivään ja haluat vain kiertää lammen, käänny risteyksestä vasemmalle kohti pohjoista; reitin toinen laavu on vain noin 500 metrin etäisyydellä. Toiselta laavulta voit palata 1. laavun kautta lähtöpisteeseen. Voit myös poiketa sitä ennen läheiselle Kaunisharjun luonnonilmiöiden tarkkailupaikalle, jonne on toiselta laavulta vajaa puoli kilometriä. Kaunisharjun luonnonilmiöiden tarkkailupaikka sijaitsee lähellä Kaunisharjun P-aluetta. Retkeilyreitin ja pysäköintialueen välissä on Hautajärventie, joka on ylitettävä risteävää liikennettä varoen.

Kaunisharjun kierros

Kaunisharjun kierros on 11 km mittainen rengasreitti, jolle voi lähteä joko Sallan Tunturikeskukselta osoitteesta Revontulentie, 98900 Salla tai Sallan Poropuistosta. Kaunisharjun kierroksella pääset kauniisiin kuusimetsiin ja kierrät jyrkkien harjumuodostelmien reunoilla. Reitillä näet tunturien, soiden ja metsälampien vaihtelevan ja monipuolisen luonnon. Kaunisharjun kierros on osin samaa UKK-reitin kanssa, joka on merkitty punaisin neliöin puihin, mutta itse Kaunisharjun kierros on sinisillä neliöillä merkitty. Taukopaikkoja reitillä ovat Kaunisharjun laavu, jonka yhteydessä on myös kuivakäymälä, sekä Tunturilammen laavu käymälöineen. Näiden kahden paikan välinen matka on noin 3,5 km. Kaunisharjun kierros on pääosin leveää ja helppokulkuista kuntopolkua, jolla on hiihtoreitti talvisin ja maastopyöräilyreitti kesäisin, joten ota huomioon myös pyörällä reittiä käyttävät. Ja tietenkin, jos pyöräilet kyseistä reittiä, huomioi nopeammin liikkuvana patikoijat!

Kaunisharjun kierroksen reitti ei vie itse Kaunisharjun päällä olevalle hienolle luonnonilmiöiden tarkkailupaikalle, vaan sinne on oma polkunsa Sallan Poropuiston Kaunisharjun pysäköintialueelta. Luonnonilmiöiden tarkkailupaikalla ei ole muita retkeilyrakenteita kuten tulipaikkaa tai käymälää. Muutamissa paikoissa Kaunisharjun kierros on epätasaisempi, ja jyrkimmät kohdat reitillä sijoittuvat välille Kaunisharju-Poropuisto-Sallatunturi.

Ruuhitunturin kierros

Ruuhitunturin kierros on 15 km mittainen rengasreitti, jolle lähdetään Sallan Poropuistosta. Reitillä on noin 2 km mitalta uusia pitkospuita. Reitin alussa kuljetaan jonkin matkaa hiekkatietä Tammakkolammen sivuitse, minkä jälkeen patikoidaan Kontiokankaanharjua kunnes saavutaan Kontiolammen laavulle, joka on yksi reitin kolmesta taukopaikasta. Maasto muuttuu vaihtelevammaksi ja haastavammaksi Kontiolammen jälkeen. Matkaa seuraavalle taukopaikalle Hangasjärven rantaan on Kontiolammelta noin 2,2 km. Melko pian Kontiolammen jälkeen ylitetään tie. Hangasjärven laavulta ylitetään suo pitkoksia pitkin ja jatketaan kohti Ruuhitunturia, jonka juurella sijaitsevalle päivätuvalle on matkaa noin 4 km. Ruuhitunturilla on näköalatorni, jolle vie talvisin moottorikelkkaura ja kesäisin polku, jonka pituus on noin kilometri. Itse näköalatorni ei ole Ruuhitunturin kierroksen varrella, vaan tunturin huipulle haluavan on poikettava kierrokselta sinne. Paluu takaisin tapahtuu samaa reittiä.

Sallatunturin maisemareitti

Sallatunturin maisemareitti on n. 6 km mittainen rengasreitti, jolle lähdetään Sallan Tunturikeskukselta osoitteesta Revontulentie, 98900 Salla, jonne reitti myös palaa. Reitti on on luokiteltu vaativaksi, vaikka kuvauksen mukaan onkin suurimmalta osaltaan hiekkatietä ja myös osin asvaltoitua. Reitti halkoo useissa paikoissa leveämmät laskettelurinteiden paljaat kohdat. Mäet ovat kuitenkin jyrkkiä, ja reitti nousee myös tunturin huipulle ja laskeutuu sieltä takaisin. Jyrkin osuus on kaltevuudeltaan noin 16 %. Tunturin päällä on kota ja näköalapaikka, ja myös reitin varrella olevan Keselmäjärven rannalle voi poiketa taukoa pitämään. Maisemat ovat tunturin laelta mahtavat, jos vain malttaa pysähtyä niitä katselemaan. Reitillä voi liikkua väkeä myös jalan, joten muistathan pyöräilijänä väistää hitaampia!

Hangasharjun maastopyöräreitti

Hangasharjun maastopyöräreitti on 13,5 km mittainen helpoksi luokiteltu rengasreitti. Sen voi aloittaa joko Sallan Tunturikeskukselta tai Sallatunturin Tuvilta osoitteesta Hangasjärventie (1), 98900 Salla. Reitti on osittain hiekkatietä, mutta esimerkiksi Hangasjärven ympäristössä ajetaan poluilla ja pitkoksilla. Hangasjärvellä on laavu ja Hangasharjulla näkötorni. Reitillä on kuitenkin myös joitakin haastavampia ja jyrkempiä kohtia. Reitin länsiosassa, Hangasharjun ja Ruuhijoen välillä on useita risteyskohtia, joissa kannattaa olla tarkkana. Hangasharjun reitillä taukopaikat sijaitsevat heti Sallatunturien Tupien yhteydessä, Hangasjärvellä sekä noin 200 metrin sivupiston päässä reitiltä Ämminpolun laavulla.

Hangasharjun maastopyöräreitin ja muitakin reittejä voi ladata GPS-laitteeseen sopivassa .gpx-muodossa Lipas.fi-sivustolta.

Koska Sallan kansallispuisto on alkuvaiheessa, reitteihin ja reittikuvauksiin voi tosiaan tulla muutoksia tiuhaankin tahtiin. Sen vuoksi kannattaa seurata puiston omia sivuja ja tarvittaessa kysyä ajantasaiset tiedot esimerkiksi Sallan Poropuiston asiakaspalvelusta.

Muut liikuntamahdollisuudet

Sallan kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa, hiihtää ja lumikenkäillä, onkia ja pilkkiä, pyöräillä, tarkkailla ja kuvata luontoa sekä marjastaa ja sienestää. Puistoa sivuavan laskettelukeskuksen rinteillä voit tietenkin myös nauttia laskettelun huumasta, ja talvella tietysti esimerkiksi ns. metsälaskuun on mahdollisuus hiihtokeskuksen alueella.

Sallan kansallispuiston sää

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Sallan kansallispuistossa

Sallan kansallispuiston lopulliset ohjeet ja säännöt julkaistaan myöhemmin alueen uuden hoito- ja käyttösuunnitelman sekä järjestyssäännön valmistuessa. Toistaiseksi alueella ovat aikaisemman hoito- ja käyttösuunnitelman linjaukset voimassa: https://julkaisut.metsa.fi/fi/julkaisut/show/7 (Lähde: Metsähallitus)

Sallan kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajavyöhykettä lukuun ottamatta. Rajavyöhykkeellä liikkuminen edellyttää rajavyöhykelupaa, jonka myöntää perustellusta syystä Rajavartiolaitos.
  • Kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä tulenteko on sallittu vain sille osoitetuilla paikoilla. Virkistysvyöhykkeen ulkopuolella tulenteko on toistaiseksi mahdollista Metsähallituksen antaman yleisen luvan mukaisesti, joka koskee valtion maita Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tulentekoon voit käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Jos suunnittelemastasi tulentekopaikasta puolen kilometrin säteellä on huollettu tulentekopaikka, käytä sitä. Metsäpalovaroituksen aikana avotulenteko on kielletty. Tulenteko voi olla mahdollista hormillisissa tulisijoissa ja esimerkiksi kamiinoissa. Avotuleksi katsotaan myös risukeittimet ja kertakäyttögrillit. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tarkista metsäpalovaroitukset osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi.
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.
  • onkia ja pilkkiä. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. 

Puiston rajoitukset (voimassa toistaiseksi)

  • Avotulen teon ja leiriytymisen suositellaan tapahtuvaksi taukopaikkojen läheisyydessä.
  • Kalastusta voi olla rajoitettu: tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
  • Moottorikelkkailu on sallittu moottorikelkkaurilla, jotka vaativat Metsähallituksen uraluvan. Metsähallituksen urat ovat maksullisia, epävirallisia reittejä, joille voit ostaa Metsähallitukselta henkilökohtaisen luvan tai perheen yhteisen uraluvan. Tällä luvalla voit kelkkailla kaikilla Metsähallituksen merkitsemillä urilla. Tarkista tiedot osoitteesta https://www.eraluvat.fi/maastoliikenne/moottorikelkkailureitit-ja-urat.html
  • Muualla moottorikelkkailu vaatii maanomistajan luvan. 
  • Sallan kansallispuisto on lähes kokonaan ADIZ-rajavyöhykettä. Miehittämättömän ilma-aluksen eli kuvauskopterin eli dronen lennättäminen edellyttää lennätyslupaa ja lentosuunnitelman tekemistä AIS Finlandille.
  • Sallan kansallispuisto rajoittuu idässä valtakunnan rajaan. Osa puistosta sijaitsee rajavyöhykkeellä, jossa liikkumiseen tarvitaan rajavyöhykelupa.
  • Metsähallituksen reittien ja rakenteiden käyttö yritystoiminnassa on aina maksullista. Lisätietoja matkailupalveuiden tarjoamisesta ja yritystoiminnasta mm. kansallispuistossa löydät osoitteesta https://www.metsa.fi/vastuullinen-liiketoiminta/matkailuyhteistyo/luontomatkailuyrittajyys/matkailupalvelut-suojelualueilla/.

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saat ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • kulkeminen rajavyöhykkeellä
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
     

Noudata roskattoman retkeilyn periaatteita ja muista retkietiketti.

Nämä ohjeet ja säännöt tulevat täydentymään ja mahdollisesti muuttumaan. Seuraa ajantasaista tiedottamista Sallan kansallispuiston omien sivujen Ajankohtaista-osassa tai puiston Facebook-sivulta.