Salamajärven kansallispuisto

Salamajärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982, ja sen pinta-ala on 65 neliökilometriä. Se sijaitsee Kivijärven, Perhon ja Kinnulan kuntien alueella Äänekoski – Kokkola -tien (valtatie 13) itäpuolella.

Salamajärvellä on historiassa ollut monenlaista kulkijaa ja tapahtumaa. Eränkävijät, tervanpolttajat, metsätyöntekijät ja monet muut ovat liikkuneet, metsästäneet, kalastaneet, hankkineet elantonsa ja raaka-aineensa näistä maisemista jo pitkään ennen kuin itse puistosta oli tietoakaan. Vanhojen savottarakennusten, pyyntipaikkojen, tervahautojen jne. lisäksi alueella on muistoja myös Isovihan ajalta, ja tietysti lukuisia muinaisjäännöksiä, kuten kivikautisia asuinpaikkoja.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Salamajärven kansallispuistosta löydät eteläisen Suomen suurimman suoerämaan, jossa voit vaeltaa laajoilla suoalueilla, joista pääosa on nevoja, mutta myös muita suotyyppejä puistosta löytyy. Pitkospuita pitkin kulkeva saattaa nähdä vaikkapa puilla askelten edellä piiloon vilahtelevia sisiliskoja, mutta toki myös monenlaisia muita eläimiä,kuten eri kahlaajalintuja.

Kuntien taajamista on Koirasalmen luontotuvalle 20 – 25 km:n matka. Puisto on on matkaa esimerkiksi Kokkolasta 130 km, Seinäjoelta 140 km ja Jyväskylästä 140 km. Salamajärvelle voi tulla autolla tai bussilla; linja-autojen reitit ja julkisten kulkuyhteyksien lisäksi mahdollisesti tarjolla olevien kuljetuspalveluiden tiedot kannattaa tarkistaa Metsähallituksen sivuilta.

Kansallispuistossa voit kävellä pieniä lenkkejä tai vaeltaa pidemmältikin, kalastaa, marjastaa ja sienestää, tarkkailla lintuja ja metsäpeuroja, pyöräillä ja uida sekä hiihtää ja lumikenkäillä talvella.

Salamajärvellä on lukuisia monipuolisia reittejä, joiden kulkemiseen menee vajaasta tunnista vaikka useampi päivä; siis, jos valitsee kaikkein pisimmät vaellusreitit. Osa reiteistä on helppokulkuisia, eikä millään reitillä ole suuria korkeuseroja. Tästä huolimatta moni reiteistä on hyvinkin kivisiä, mikä kannattaa ottaa huomioon retkeä suunniteltaessa etenkin silloin, jos olet ensi kertaa lähdössä pidemmälle vaellukselle.

Esimerkiksi pisimmän Hirvaan kierroksen tai vielä pidemmän Peuran polun vaeltajan on hyvä varautua parinkin yön yli reissuun, jotta päivämatkat painavan rinkan kanssa eivät muodostuisi liian vaativiksi.

Nähtävyydet Salamajärven kansallispuistossa

Jos et ole nähnyt poroja livenä aiemmin, niin Salamajärvellä pääset hyvin todennäköisesti näkemään porojen luonnonvaraisen serkun, metsäpeuran. Metsäpeura hävitettiin Suomesta noin 100 vuotta sitten, mutta se palasi takaisin ja nyt sillä on elinvoimainen kanta Suomenselän alueella, ja moni metsäpeuroista vaeltaa juuri Salamajärven kansallispuistossa. Ei siis ihme, vaikka törmäisit samoille pitkoksille metsäpeuran vasan kanssa. Metsäpeuroja voit tarkkailla vaikkapa Heikinjärvennevan lintutornista, josta saatat nähdä isonkin lauman liikuskelemassa kauempana nevalla.

Pirunpelto

Oletko kuullut nimen pirunpelto? Pirunpellot ovat laajoja kivikoita paikoissa, joissa on ollut joskus muinaisranta. Veden voimakas liike on kerännyt kivet yhteen paikkaan, johon ne ovat jääneet jäljelle, kun vesi on aikoinaan vetäytynyt pois. Monesti pirunpeltoja näkee syvälläkin sisämaassa, ja varsin usein ne saattavat muistuttaa kivistä jokea. Vanhan kansan uskomuksissa vain piru olisi voinut saada aikaan kivisen pellon. Niin tai näin, Salamajärven kansallispuistosta löytyy näitä pirunpeltoja, joiden yli onneksi vievät pitkospuut.

Kauluksen kämppä

Kauluksen kämppä on vanha, matala niittysauna lähellä Heikinjärvennevaa, Hirvaan kierroksen varrella. Kämpän ja muiden kaulus-alkuisten nimien väitetään tulevan siitä, että eräs kappalainen olisi unohtanut kauluksensa, eli liperinsä, kämpälle. Se on kuitenkin varmaa, että rakennus oli alun perin heinäntekijöiden käytössä, kun he keräsivät heinää soilta ja halusivat työpäivän päätteeksi saunoa itsensä puhtaaksi. Kämpän pihapiirissä on tulentekopaikka, muttei WC:tä eikä vedenottopaikkaa. Kämpälle on lyhin matka (n. 3 km) Sysilammelta.

Pakosuo

Pakosuo-nimi sitä vastoin on saattanut saada nimensä siitä, kun venäläisvainojen aikana saatettiin joutua pakenemaan vihollista suolle, jolla se ei ollut tottunut kulkemaan, joten suolla saattoi olla sen hetken ehkä turvassa. Nykyään Pakosuohon voi käydä tutustumassa sitä kiertävällä Pakosuon kierroksella, jonka varrella on mukavia pieniä metsäsaarekkeita täplittämässä suoaluetta.

Yleisesti Salamajärven kansallispuiston nähtävyyksiä – tai sanotaanko aistittavuuksia – on jännittävältä ja aivan omanlaiseltaan tuoksuva suoluonto. Suoympäristöissä enemmän liikkunut haistaa jo pidemmän matkan päästä, milloin ollaan tulossa suolle. Niin suolla, kuin puiston metsissäkin, kannattaa havainnoida ympäristöään muutenkin kuin silmillään. Kuulet luonnon erilaiset äänet ja haistat tuoksut voimakkaammin, kun rauhoitut paikallesi ja suljet silmäsi.

Saapuminen Salamajärven kansallispuistoon

Eniten käytetty lähtöpaikka Salamajärven reiteille on ylivoimaisesti Koirasalmi. Koirasalmen osoite on Koirasalmentie 1220, Kivijärvi. Huom! Kaikki navigaattorit eivät tunnista osoitetta. Tilaa noin 50-60 autolle.

Suosittu lähtöpaikka retkelle on myös Sysilammen pysäköintialue, Sysilammentie 771, Perho. Tilaa noin 10 autolle. Sysilampi on yksi suosituimmista kohteista Salamajärvellä. Sieltä löytyy mm. varaus- ja autiotupa. Varaustuvan vuokraan sisältyy rantasaunan käyttöoikeus.

Muita lähtöpaikkoja ja pysäköintialueita ovat. Erijärven pysäköintialue, Salamajärventie, Perho (tien nro 7520). Tilaa noin neljälle autolle. Pikku Peuran pysäköintialue, Kinnulantie 695, Lestijärvi. Tilaa noin 20 autolle.
Huttukankaan pysäköintialue, Koirasalmentie, Kivijärvi. Tilaa noin 10 autolle.
Risuperän pysäköintialue, Perhontie (tien nro 6520), Kivijärvi. Tilaa noin neljälle autolle.

Tarkista pysäköintialueiden ja niille johtavien teiden auraustilanne Metsähallituksen asiakaspalvelusta.

Vaellusreitit

Sää Salamajärven kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Salamajärven kansallispuistossa

Puistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun ottamatta
  • pyöräillä jokamiehenoikeudella rajoitusosia lukuun ottamatta, pysytellen selvästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja hyötysieniä
  • onkia ja pilkkiä Koirajärviä lukuun ottamatta. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi (kalastusrajoitus.fi)!
  • Salamanperän luonnonpuistossa on sallittua ainoastaan liikkuminen merkityillä poluilla.

Puiston rajoitukset

Puistossa on kielletty

  • tulenteko kaikilla tulentekopaikoilla metsä- tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Tupien tulisijoissa tulenteko on sallittu myös metsä- ja ruohikkopalovaroitusten aikana.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Heikinjärvennevan rajoitusosassa liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä lintujen pesimäaikaan 1.3. – 15.7.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin, ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

Koirasalmen luontotuvan ekopisteellä voit lajitella bio-, lasi-, metalli-, paperi- ja kuivajätteen.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt:

Salamajärven kansallispuiston järjestyssääntö (pdf, 386 kt, julkaisut.metsa.fi)

Salamanperän luonnonpuiston järjestyssääntö (pdf, 375 kt, julkaisut.metsa.fi)