Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on 11 neliökilometriä. Se on siis pienikokoinen puisto, mutta luonnoltaan ja maisemiltaan suuri. Rokuan alueen maita siirtyi Metsähallitukselle jo vuonna 1868. Vuosina 1927–1929 alueelle tehtiin metsätalouden tarkastus, jolloin huomattiin, että Rokuan alueella on huomattavaa luonnonsuojelullista arvoa. Nykyisin Rokuan kansallispuisto on Suomen tärkein karukkokankaiden suojelualue. Karukkokankaat ovat yksi Suomen viidestä kangasmetsien metsätyypeistä. Muita kangasmetsätyyppejä ovat kuivat kankaat, kuivahkot kankaat, tuoreet kankaat ja lehtomaiset kankaat. Karukkokankaita on maassamme kaikkein vähiten.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Karuutensa ja kuivuutensa vuoksi Rokuanvaara on erittäin paloherkkää seutua. Sen vuoksi Pookivaaran laella on ollut jo pitkään palovalvontatorni, joka muutettiin korjausten jälkeen vuonna 2013 näkötorniksi. Ennen tehokkaampaa palontorjuntaa, Rokuanvaaran jäkäläkankailla oli tulipaloja n. 50 vuoden välein. Rokualla on oltava edelleen hyvin tarkkana tulenteon kanssa, sillä mm. metsäpalovaroituksen aikana myös hormillisten tulisijojen käyttö on kielletty, avotulesta puhumattakaan.

Menneiden jääkausien sekä meri- ja järvivaiheiden vaihteluiden vuoksi Rokuan pitkälle, Sotkamosta Hailuotoon asti ulottuvalle harjujaksolle on kerrostunut erittäin paljon lajittunutta maa-ainesta. Viimeisimmän jääkauden jälkeen alueen pinnanmuodot ovat saaneet nykyisen ilmeensä vuosituhansien kuluessa mm. maankohoamisen ja rantavoimien vaikutuksesta. Vielä nykyäänkin harjualue elää – tosin pienemmässä mittakaavassa – mm. ajoittaisten pienten maanvyörymien muodossa; onhan koko harju käytännössä hienoa hiekkaa. Se näkyy mm. nykyisin kasvillisuuden peittäminä dyyneinä.

Tervan valmistus on ollut tärkeä osa Rokuan kansallispuiston ja sen lähialueiden historiaa. Esimerkiksi tervahautoja on puiston sisäpuolella tai aivan sen vieressä reilusti toistakymmentä. Tervan tärkeydestä kertovat myös paikannimet, kuten Tervakaarto, Tervasuo ja Tervatie. 

Rokuan kansallispuisto kuuluu Rokua Geoparkiin, joka valittiin Suomen ensimmäiseksi Geopark-kohteeksi UNESCO:n ainutlaatuisten geologisten kohteiden joukkoon. Myös Oulujärven ja Oulujokilaakson alueet ovat osa Rokua Geoparkia. Rokuanvaara äänestettiin muuten myös Vuoden Retkikohteeksi 2018.

Rokuan kansallispuistossa voit patikoida, maastopyöräillä, marjastaa ja sienestää, geokätköillä, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin, uida ja tietysti tarkkailla ja kuvata luontoa ja luontokohteita. Rokualta on saatavana Metsähallituksen toimittama luontorastitehtävävihko Tervantuoksua ja kavioiden kopsetta – ota mukaan ja lähde maastoon!

Nähtävyydet Rokuan kansallispuistossa

Rokuan geologia on erikoislaatuinen, mistä syystä se onkin nostettu UNESCO:n Geopark-kohteeksi. Avaa vaikka karttapalvelu paikkatietoikkuna.fi, hae kohteeksi Rokuan kansallispuisto ja valitse karttatasoksi Rinnevarjostus. Veikkaanpa, ettet olettanut näkeväsi sellaisia pinnanmuotoja kuin avautuvassa näkymässä. Rokuan seutu näyttää nimittäin aivan kuin aaltoilevalta vedeltä, mutta se onkin itse asiassa hiekkaa. Liikut siis muinaisilla hiekkadyyneillä!

Saapuminen Rokuan kansallispuistoon

Rokuan kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Vaalan, Muhoksen ja Utajärven kuntien yhtymäkohdassa, lähellä tietä nro 22. Esimerkiksi Oulusta on matkaa Rokualle noin 83 km, Kajaanista n.110 km, Kuopiosta n. 236 km ja Jyväskylästä n. 317 km. Puistoon pääsee suoraan omalla autolla, mutta junalla ja lentokoneella lähin paikkakunta on Oulu, josta jatkoyhteys puistoon on järjestettävä esimerkiksi tilauskyydillä. Esimerkiksi vakiovuoroja linja-autolla ei ole, mutta kesäaikaan Oulusta on ollut vuonna 2021 matkailuyrityksen tarjoama bussiyhteys puistoon.

Vaellusreitit

Rokuan alueella on yhteensä noin 57 km erilaisia polkuja ja reittejä. Niiden vaikeustaso vaihtelee helpoista keskivaativiin. Alueen maasto kuluu erittäin herkästi, ja esimerkiksi hieno maa-aines lähtee helposti liikkeelle, jos pintakasvillisuus kuluu pois. Samaten jäkälät voivat tuhoutua, jos niiden yli astelee kuivalla säällä. Siksi retkeilijöiden toivotaan käyttävän vain merkittyjä reittejä.

Rokuan esteettömät palvelut

Rokuan kansallispuiston pysäköintialueelta Keisarintien varrelta johtaa Pitkäjärven kodalle n. 800 m pituinen, pyörätuolin käyttäjille soveltuva kivituhkapäällysteinen polku.

Osoitteesta Kuntoraitti 2 johtaa Ahveroisen rannan kautta Jaakonjärvien pysäköintialueelle osoitteeseen Jaakonjärventie 2 pyörätuolilla kuljettavissa oleva 2,8 km:n pituinen asfalttipäällysteinen väylä. Kysy tarkempia tietoja Rokua Health & Spa:sta.

Ahveroisella on liikunta- ja toimintorajoitteisille soveltuva rantakalastuspaikka. Lisäksi Rokuanjärven kotaan pääsee pyörätuolilla ja Pitkäjärven kodalla, Kirvesjärven ja Rokuanjärven kodilla on esteettömät kuivakäymälät.
Rokuan kansallispuiston asiakaspalvelu toimii Liminganlahden luontokeskuksessa osoitteessa Rantakurvi 6, 91900 Liminka. Tarkista luontokeskuksen aukioloajat ja muut tiedot tästä.

Sää Rokuan kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Rokuan kansallispuistossa

Selkämeren kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen, meloen tai veneellä. Voit pyöräillä selvästi erottuvilla poluilla jokamiehenoikeudella
  • poimia marjoja ja hyötysieniä
  • onkia ja pilkkiä ja pyytää silakkaa litkalla jokamiehenoikeudella. Muuta vapaa-ajankalastusta varten 18–64-vuotiaiden on maksettava kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi), jonka voi ostaa erälupien verkkokaupasta (eräluvat.fi). Sukelluskalastusta voit harrastaa maksamalla kalastonhoitomaksun.
  • sukeltaa
  • leiriytyä tilapäisesti.

Puiston rajoitukset

  • Avotulen teko on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla.
  • Kävijöiden toivotaan välttävän maihinnousua lintujen pesimäluodoille keväällä ja kesällä.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset). Sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • häiriön tai haitan aiheuttaminen toiselle
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • maalla moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen luvanvaraista metsästystä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen

Puiston maastokohteissa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan. Kohteilla, joissa on yritystoimintaa voi olla jätteiden keräysastioita. Jätehuollon järjestäminen sisältyy silloin satamamaksuun.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)