Retkeilijä kävelemässä riippusillalla syksyllä.

Retkeily kansallispuistoissa

Retkeily kansallispuistoissa on ollut suosittua jo pitkän aikaa, aina ensimmäisten kansallispuistojen perustamisesta saakka, mikä tapahtui jo vuonna 1938. Ennen puistojen perustamista lukuisat ihmiset olivat toki liikkuneet samoilla alueilla jo pitkään virkistäytymässä luonnossa ja tutkimassa, mitä kaikkea ihmeellistä ja ihanaa luonnostamme löytyykään.

Nykyisin maassamme on jo yli 40 kansallispuistoa, ja pelkästään niissä vierailtiin vuonna 2021 yli neljä miljoonaa kertaa. Lisäksi Suomessa on monta muuta valtion ylläpitämää retkeily- ja luontokohdetta sekä suojelualuetta, mikä nostaa kokonaiskävijämäärän huimaan yli kahdeksaan miljoonaan kertaan! (Käyntimäärät maastossa | Metsähallitus).

Yli 4 000 000 käyntiä; siinä sitä riittää vilinää kaikkiin puistoihin! Suosituimmat puistot vetävät vuosittain satoja tuhansia kävijöitä, ja pienimmissäkin puistoissa luku on keskimäärin viisinumeroinen. Retkeily on suositumpaa kuin koskaan: esimerkiksi Suomen Ladun keväällä 2022 julkaiseman luonnon virkistyskäytön tutkimuksen mukaan jopa 37 prosenttia Suomen väestöstä retkeilee!⁠

 

Retkeilyn suosio räjähti koronan myötä

Vaikka retkeilyn suosio on ollut kasvussa muutenkin jo useamman vuoden ajan, viimeistään vuonna 2019 maailmanlaajuiseksi levinnyt koronavirusepidemia pisti retkeilykuviot aika lailla uusiksi myös Suomessa. Ihmiset alkoivat liikkua luonnossa ja retkikohteilla huomattavasti enemmän kuin minään aikaisempana vuonna.

Kansallispuistot ovat olleet suosittuja aiemminkin, mutta koronan myötä varsinkin kävijöitä lähinnä olevien puistojen polut, reitit, pysäköintialueet, telttailualueet ja tulipaikat ovat välillä olleet liiankin täynnä väkeä. Koronaviruksen tarttumista on pelätty siis jopa retkeilyreiteillä, mutta ehkä suurin riski on ollut lähinnä luonnolle itselleen ja nimenomaan reittien kulumiselle. Kävijämäärät ovat kuitenkin sittemmin tasaantuneet, vaikka koronaa vielä esiintyy paljonkin.

Joka tapauksessa varsinkin pienemmissä kansallispuistoissa, kuten Etelä-Konneveden kansallispuisto, käyntimäärät kasvoivat vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna enimmillään jopa lähes 40 %. Tällainen kasvu näkyy varmasti konkreettisesti niin pysäköintipaikoilla kuin maastossa ja retkeilyrakenteiden käytössä. Isommissakin puistoissa, kuten suosituimmassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa, kävijämäärät toki ovat kasvaneet, mutta puistojen suurempi pinta-ala ja käyntikohteet tasoittavat ja hajauttavat kävijöitä laajemmalle alueelle.

Retkeilyinnostus on näkynyt myös retkeilyvarusteiden kysynnässä, retkeilyvarusteita myyvien liikkeiden myynnissä ja erilaisissa yhteisöissä ja paikoissa, joissa retkeilyvarusteita voi vuokrata ja lainata. Esimerkiksi Vaeltajankaupassa korona näkyi seuraavasti:

“Ensimmäisenä koronavuotena retkeilytarvikkeiden kysyntä räjähti. Vaikka olisi ollut kyse vain päiväretkeilystä, ihmiset halusivat hankkia retkeilyvaatteet ja vaelluskengät sekä tietenkin sopivan repun ja muita varusteita, kuten juomapullon, retkikeittimen jne. Kun rahaa ei voinut käyttää matkustamiseen ulkomailla, sitä käytettiin itseen ja varusteisiin. Uusia retkeilyharrastajia kävi myymälässä päivittäin. Osa hankki kaikki varusteet koko perheelle ja suunnitteli suoraan vaellusretkiä Lappiin. Myös jo aikaisemmin retkeilyä harrastaneet päivittivät varusteitaan ja hankkivat parempia tai kevyempiä tarvikkeita”, Pauliina Erkintalo Vaeltajankaupasta kertoo.

 

Kansallispuistoissa näet parhaat palat Suomen luonnosta

Vaikka Suomen luonto on hienoa käytännössä kaikkialla, kansallispuistoissa se on parhaimmillaan. Luonnonsuojelu on yksi kansallispuistojen tärkeimmistä tavoitteista. Puistojen perustamisen suunnittelu pohjautuu hyvin pitkälti mm. erittäin tärkeiden luontokohteiden suojeluun ja säilyttämiseen ja tietenkin myös alueiden virkistyskäyttöön.

Kansallispuistoissa näet parhaat palat Suomen luonnosta ja tunnetuimmat kansallismaisemat, kuten esimerkiksi Kolin. Vuonna 1992 Suomen itsenäisyyden 75. juhlavuoden kunniaksi eri puolilta maata nimettiin 27 kansallismaisemaa.

Tällaiset maisemat ovat innoittaneet lukuisia tunnettuja taiteilijoita, kirjailijoita, säveltäjiä ja runoilijoita sekä valtavasti aivan tavallisia ihmisiä jo vuosisatojen ajan. Kansallismaisemien merkitys on huomattava myös matkailun kannalta; ei pelkästään luonnon- ja kulttuuriarvojen ilmentäjänä. Moni kansallismaisema kuuluu johonkin kansallispuistoon tai suojelualueeseen joko kokonaan tai osittain.

Kansallispuistot ovat tietenkin paljon muutakin, kuin pelkkiä kansallismaisemia. Suojelukohteina niissä pyritään säilyttämään ja suojelemaan erityisen arvokkaita metsä-, maa-, vesi- ja suoalueita sekä niiden eläimiä ja kasveja. Esimerkiksi Torronsuon kansallispuistosta löytyy maamme syvin suo, jossa on jopa 12 metrin paksuinen turvekerros, tai Rokuan kansallispuistosta hienot hiekkadyynialueet, jotka vievät kävijän jopa 10 000 vuoden taakse aikaan, jolloin dyynit syntyivät. Osa dyyneistä sijaitsee kansallispuiston alueella. Rokuan alue kuuluu lisäksi Rokua Geoparkiin, joka on puolestaan osa kansainvälistä Unesco Geopark -ketjua.

 

Ilmaiseksi ihanien elämysten pariin

Suomen kansallispuistot ovat upeita paikkoja retkeilijän kannalta siksikin, että niissä voi käydä aivan ilmaiseksi, eli pääsymaksuja puistoihin ei ole. Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa on nykyään 63 kansallispuistoa, joista suurimpaan osaan on olemassa jonkinlainen pääsymaksu, joka voi olla henkilökohtainen tai esimerkiksi autokuntakohtainen.

Vaikka kansallispuistoissa liikkuminen, tulistelu ja yöpyminen on sinänsä ilmaista, retkeilijät ja matkailijat tuovat alueille myös paljon tuloja. Suuri osa kansallispuistojen kävijöistä hyödyntää paikallisia kauppoja, majoitus- ja ravitsemuspalveluita, vuokraa välineitä ja ostaa erilaisia elämyspalveluita, kuten husky- tai poroajeluita tai kokonaisvaltaisempia paketteja, joihin voi sisältyä erilaisia tuotteita ja palveluita majoituksineen ja ruokailuineen. Moni on varmasti käyttänyt hyväkseen vaikkapa Repoveden kansallispuiston tai Salamajärven kansallispuiston alueella toimivien yrittäjien tarjoamia palveluita.

On tietysti niitäkin, jotka liikkuvat vaikkapa omalla matkailuautolla, valmistavat omat ateriansa, kuljettavat mukanaan kajakit ja maastopyörät jne. Hekin ovat yhtä lailla retkeilijöitä. Suomen tällä hetkellä 41 kansallispuistoa ovat Metsähallituksen Luontopalveluiden vastuulla. Metsähallitus tarjoaa maksuttomat peruspalvelut maastossa, Metsähallituksen asiakaspalvelupisteissä ja verkossa luontoon.fi-sivustolla.

 

Retkeily kansallispuistoissa sopii kaikille

Koska kansallispuistoja on kautta koko maan, jokainen voi löytää itselleen sopivan. Jos kriteerinä on päästä johonkin kansallispuistoon, joka on itseä lähinnä, se onnistuu parhaiten eteläisessä Suomessa. Pohjoisen Suomen kansallispuistoihin on pidempi matka, mutta niissä käyminen palkitsee vähintään yhtä paljon, kuin etelämpänäkin olevissa kansallispuistoissa – ellei enemmänkin. Kukapa nyt ei olisi Lapista haaveillut!

Esimerkiksi Pyhä-Luoston, Oulangan, Riisitunturin ja Sallan kansallispuistot ovat suhteellisen lähellä toisiaan, joten niissäkin voi vierailla vaikka saman reissun aikana, jos jokaisessa kohteessa viipyy vain päivän, pari. Pidemmän kaavan mukaan retkeilemään haluavat suuntaavat vastaavasti esimerkiksi Lemmenjoen tai Urho Kekkosen kansallispuistoihin, joissa voi vaellella päiväkausia tai halutessaan jopa viikkoja. Jokainen kuitenkin voi suunnitella kohteensa ja aikataulunsa vapaasti oman mielensä mukaan, ja voihan etelämpänäkin olevissa kansallispuistoissa viipyä pidempään.

Kaikissa kansallispuistoissa voi vähintään patikoida, mutta monissa voi myös vaeltaa pidempiä matkoja, meloa, lumikenkäillä ja hiihtää talvella, marjastaa ja sienestää tai vaikkapa maastopyöräillä. Maastopyöräilyyn parhaiten soveltuvia kansallispuistoja ovat mm. Pallas-Yllästunturin, Syötteen ja Hossan kansallispuistot sekä Saariselän seutu Urho Kekkosen kansallispuistossa. Muitakin puistoja on olemassa, jossa maastopyöräily on mahdollista, mutta jokaisen puiston kohdalla kannattaa tarkistaa, onko pyöräily sallittua, millä reiteillä tai poluilla se on sallittua ja minkälaisia reittejä on ylipäätään tarjolla.

 

Retkeily saaristossa kiehtoo myös monia

Suomessa on “maastopuistojen” lisäksi myös “vesipuistoja”, eli kansallispuistoja, jotka sijaitsevat merialueella. Saaristoluonto on omanlaistaan omine erityislajeineen, ja Suomihan tunnetaan yhtä lailla tuhansien järvien kuin tuhansien saarien ja luotojen maana. Retkeily saaristoalueella ei vaadi kuitenkaan omaa venettä tai melontakalustoa, vaan kajakkeja voi myös vuokrata esimerkiksi paikallisilta yrittäjiltä, ja moniin saariin kansallispuistoissa pääsee säännöllisesti liikennöivillä yhteysaluksilla tai vuokrakyydeillä.

Kiehtovia ja monipuolisia, merellisiä kansallispuistojamme ovat pohjoisesta etelään Perämeren kansallispuisto, Selkämeren kansallispuisto, Saaristomeren kansallispuisto, Tammisaaren saariston kansallispuisto ja Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Aivan jokaisesta saaresta – varsinkaan kaikkein pienimmistä – ei löydy retkeilyreittejä patikoitaviksi, mutta monipuolista luontoa ja kiehtovia kulttuurikohteita mm. vanhoine saaristolaiskylineen ja kalastuselinkeinosta kertovine historiallisine rakennuksineen sitäkin enemmän. Myös raikas meri-ilmasto on terveellinen.

 

Kaikki Suomen kansallispuistot

Edellä on mainittu vain osa kaikista Suomen kansallispuistoista. Missä tahansa haluatkin retkeillä, kokea uusia elämyksiä tai palata johonkin suosikkipuistoosi uudelleen, kaikki Suomen kansallispuistot ja niiden tiedot löydät tältä sivustolta. Tervetuloa retkeilemään!