Repoveden kansallispuisto

Repoveden kansallispuisto on kohtuullisen nuori, sillä se perustettiin vasta vuonna 2003. Itse puisto on kooltaan vain 16 neliökilometriä, mutta sitä täydentää 14 neliökilometrillä erillinen Aarnikotkan metsän suojelualue. Puiston itäosassa on Puolustusvoimien Pahkajärven ampuma-alue, jolla liikkuminen on kielletty.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Repoveden kansallispuisto on kuuluisa mm. mahtavasta Olhavanvuoresta, joka tarjoaa upeiden näköalojen lisäksi paikan myös ympärivuotiseen kalliokiipeilyyn. Alueen historia ulottuu pitkälle kivikauteen, josta ovat muistona mm. kalliomaalaukset, jollaisia on löydetty esimerkiksi Olhavanvuoren seinämästä. Kalliomaalaukset ovat lailla suojeltuja muinaismuistoja. Toinen erityisen suosittu kohde on Lapinsalmen silta, joka uusittiin vuonna 2019 entisen sillan rakenteiden petettyä.

Puiston nimikin kertoo, että alueella on paljon kettuja, ja toinen yleinen eläin puistossa on kuikan sukulainen kaakkuri, jonka sulavaa liikehdintää voi seurata puiston lammilla. Muistathan kuitenkin olla häiritsemättä kaakkuria kuten muitakaan luontokappaleita.

Kansallispuistossa on runsaasti erilaisia reittejä yli 40 km, joista löytyy niin helppoja kuin haastaviakin. Reiteille lähdetään Tervajärven, Lapinsalmen tai Saarijärven pysäköintialueilta. Esteettömään liikkumiseen Repovedellä soveltuvat alueet löytyvät Karhulahden alueelta, Lapinsalmen pysäköintialueen läheltä, Kuutinkanavalta, Sukeltajaniemestä ja Valkjärven varausleiripaikalta, joissa pyörätuolilla liikkuminen on mahdollista avustettuna.

Nähtävyydet Repoveden kansallispuistossa

Olhavanvuori

Olhavanvuori on ansaitusti Repoveden kansallispuiston nähtävyyksien kärjessä. Sen näyttävä, 50 metriä korkea pystysuora kallioseinämä houkuttelee vuosittain lukemattomia kiipeilijöitä testaamaan taitojaan ja kuntoaan. Toki vuoren päälle päästäkseen tai sieltä alas tullakseen ei tarvitse hallita kalliokiipeilyn ja köysitekniikan taitoja, vaan vuoren päälle johtaa myös polku, joka on osa Korpinkierros-nimistä reittiä.

Lapinsalmen silta

Lapinsalmen silta on niin ikään suosittu kohde, joka houkuttelee retkeilijöitä sankoin joukoin kuvaamaan, ihastelemaan maisemia ja kulkemaan siltaa pitkin. Silta on 12 metrin korkeudessa ja se on 55 metriä pitkä. Nykyinen silta rakennettiin vuonna 2019, kun entinen, jo 1980-luvulla rakennettu riippusilta tuli turvallisen käyttöikänsä päähän. Uusi silta on ns. pylonisilta, joka on entistäkin komeampi sekä miellyttävämpi ylittää. 

Katajavuorelle johtavat portaat

Katajavuorelle johtavat portaat saavat hien pintaan ja sykkeen nousemaan, mutta huipulla ponnistus palkitaan, sillä Katajavuoren näköalapaikalta maisemat ovat erittäin hienot. Alhaalla kimaltelee Repovesi, jonka sinisessä syleilyssä uinuvat järven monet saaret.

Mustalamminvuoren näkötorni

Mustalamminvuoren näkötorniin kiipeävät näkevät laajat metsäalueet ja hyvällä säällä näkymä tuntuu ulottuvan lähes silmänkantamattomiin. Reitti näkötornille ei ole helppo, mutta vaivannäön arvoinen.

Kuutinkanava

Kuutinkanava on paikka, jossa “ennen vanhaan” – eli vuosien 1912–1968 välillä – jylisivät tuhannet ja taas tuhannet tukit pitkin uittoränniä kohti Repovettä. Repoveden seudulla onkin pitkä metsien käytön historia kasken- ja tervanpoltosta sahateollisuuden tukkipuun keruuseen, jossa tukinuitto  näytteli olennaista osaa aina siihen saakka, kunnes tukkien maa- ja rautatiekuljetukset yleistyivät. Kuutinkanavan vuonna 1996 kunnostetulla puisella uittorännillä on mittaa lähes 300 metriä.

Kirnuhuoko

Kirnuhuoko on jännittävä seikkailupaikka jyrkkine kallionseinämineen ja jylhine lohkareineen. Kirnuhuo’ossa on perimätiedon mukaan keitelty pontikkaa, ja paikkahan syrjäisenä ja suojaisena on siihen varmasti aikoinaan sopinutkin – varsinkin, kun vesihuolto oli taattu. Kirnuhuo’ossa on mystisen hiljaista, ja ylikaltevat kallioseinämät sekä suuren suuret lohkareet tuovat paikkaan taianomaista tunnelmaa. Talvella Kirnuhuo’on seinämillä roikkuu valtavan pitkiä jääpuikkoja ja kiveä myöten valuva vesi ja lämpötilan vaihtelut muovaavat jäästä myös luonnon omia jääveistoksia. Lähin taukopaikka tulentekomahdollisuudella on Kirnukankaalla, jonne on noin kilometrin matka.

Ketunlossi

Ei ehkä varsinainen nähtävyys, mutta pikemminkin elämys, on Ketunlossi. Sen avulla pääset ylittämään Ketunlenkkiä kiertäessäsi lihasvoimin Määkijänsalmen. Lossi on vaijerilossi, jolla ajamisesta erityisesti lapset pitävät. Ketunlossi on toiminnassa sulan veden aikana. Lossin ollessa tauolla Ketunlenkki ei ole kierrettävissä kokonaisuudessaan. Päivityksiä Ketunlossin käytöstä on kansallispuiston Facebook-sivuilla ja Ajankohtaista-osiossa. Salmessa on virtauksia, joten sitä ei pidä lähteä ylittämään jäätä myöten.

Saapuminen Repoveden kansallispuistoon

Repoveden kansallispuisto sijaitsee Kouvolassa, Kouvola – Mikkeli -tien (valtatie 15) länsipuolella. Helsingistä on matkaa Repovedelle 175 km, Kouvolasta Valkealan kautta 50 km ja Mikkelistä Mäntyharjun kautta 75 km. Jyväskylästä matkaa tulee lyhimmillään n. 180 kilometriä. Kulkuyhteydet Repovedelle ova poikkeuksellisen hyvät: oman auton lisäksi paikalle voi tulla vaikka omalla veneellä, kimppataksilla Kouvolasta, vesibussilla tai venetaksilla. Linja-autolla pääsee kesäisin Kouvolasta Lapinsalmeen asti ja vuoden ympäri Orilammelle noin 9 km päähän puistosta. Junalla lähimmät asemat ovat Mäntyharju ja Kouvola, joten kyytien yhdistely on tarpeen.

Vaellusreitit

Repoveden kansallispuistossa on noin 40 kilometriä erilaisia reittejä, joista löytyy sopivan helppoja ja vastaavasti vaativia monenlaisille retkeilijöille. Perheen kanssa Repovedelle on myös mukava tulla. Osa poluista on haastavia, koska maastossa on suuriakin korkeuseroja. Reiteiltä löytyy myös portaita ja pitkospuita. Varaathan riittävästi aikaa reiteille, jolloin myös ehdit nauttia enemmän maisemista ja liikkuminenkin on turvallisempaa.

Alueen itä- ja koillisosa on Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoaluetta, jonne retkeilijöiltä on pääsy kielletty. Varoalue on merkitty maastoon sini-valkoisin maalimerkein, puomein sekä paikoin varoitustauluin.Varoalueella liikkuminen on rangaistuksen uhalla kielletty.

Muut liikuntamahdollisuudet Repoveden kansallispuistossa

Repoveden kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa, meloa ja soutaa, onkia ja pilkkiä, viehekalastaa yhdellä vavalla, kiipeillä Olhavanvuorella (muilla puiston kallioilla kiipeily ei ole sallittu), marjastaa ja sienestää, lumikenkäillä ja hiihtää talvella, retkiluistella jäätilanteen salliessa, uida ja pyöräiilä alueen teillä sekä erikseen osoitetuilla reiteillä. Puiston kartoissa pyöräiltäviä reittejä osoittavat pyöräilijän kuvat reittien varsilla, ja maastossa reitit on merkitty risteysviitoin, joissa on pyöräilijän symboli.

Sää Repoveden kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Repoveden kansallispuistossa

Repoveden kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia/liikkumiskieltoaluetta lukuun ottamatta. Pyöräily on sallittu alueen teillä sekä erikseen osoitetuilla reiteillä, jotka näkyvät puiston kartassa pyöräilysymboleina niillä reiteillä, joilla saa pyöräillä. Maastossa merkit ovat risteyskohdissa.
  • poimia marjoja ja hyötysieniä rajoitusosia lukuun ottamatta
  • onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella sekä kalastaa vieheellä rajoitusosia lukuun ottamatta. Muunlaiseen kalastukseen ei valtion tai UPM:n omistamilla vesillä myönnetä lupia. Viehekalastus on sallittua yhdellä vavalla liikkumiskieltoaluetta lukuun ottamatta. Viehekalastusta varten on 18–64-vuotiailla oltava maksettuna kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Muille kuin valtion ja UPM:n omistamille vesille voi ostaa osakaskuntien kalastuslupia Orilammen lomakeskuksesta. Tarkista mahdolliset kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi!
  • kalliokiipeily Olhavanvuorella. Alueen muilla kallioilla kiipeily ei ole sallittu, koska kallioiden kasvillisuus on herkästi vahingoittuvaa. Kiipeily on myös muinaismuistolailla kielletty Olhavanvuoren kalliomaalauksen läheisyydessä. Uusien hakoja ja porahakoja ei saa kiinnittää kallioon.

Puiston rajoitukset

  • Liikkuminen on rajoitettua/kiellettyä Repoveden itä- ja koillisosan Pahkajärven ampuma- ja harjoitusalueen varoalueella. Luvattomat liikkujat otetaan kiinni ja heille kirjoitetaan aina sakko. Luvaton liikkuminen on kielletty turvallisuussyistä, koska alueella voi olla esimerkiksi räjähtämättömiä ammuksia. Varoalue on selkeästi merkitty maastoon ja alueen karttaan. 
  • Liikkuminen moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla  on rajoitettu Repovedellä, Kapiavedellä ja Tihvetjärvellä, jos siitä aiheutuu kohtuutonta melu- tai muuta haittaa. Tällaisiksi vesikulkuneuvoiksi luokitellaan mm. moottoriveneet, vesiskootterit jne.
  • Tulenteko ja leiriytyminen on sallittu niitä varten osoitetuilla paikoilla, ja jokamiehenoikeudella voi leiriytyä tilapäisesti myös muualla, missä liikkuminenkin on sallittu, mutta tulenteko on sallittua vain sitä varten merkityillä paikoilla. Maaston kulumisen ehkäisemiseksi suositus kuitenkin on, että käytetään merkittyjä leiriytymispaikkoja, joista löytyvät myös käymälät.

Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kiellettyä

  • Metsä- ja ruohikkopalovaroituksen aikana tulenteko on sallittu vain hormillisilla, katetuilla tulentekopaikoilla ja tupien tulisijoissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Tarkista voimassa olevat  varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). 
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen tai eläinten pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • metsästys ja riistaeläinten ajo
  • liikkuminen moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla puomein suljetuilla teillä ja teiden ulkopuolella. Moottorikäyttöisiksi ajoneuvoiksi katsotaan mm. auto, mopo, moottoripyörä, moottorikelkka, mönkijä jne.

Poikkeuksen muodostavat vain välttämätön pelastus-, valvonta- ja huoltoliikenne. Myös alueen asukkaat ja mökkiläiset, joilla on tienkäyttöoikeus, voivat ajaa teitä pitkin tonteilleen. Myös Kuutinlahden konsertin huoltoliikenne sallitaan. Muihin tapahtumiin tai yrityskäyttöön kulkulupia ei myönnetä.

Kuismantie on suljettu puomein yleisöliikenteeltä Saarijärven ja Tervajärven pysäköintialueiden jälkeen. Alueen läpi ei voi ajaa moottoriajoneuvoilla. Moottorikelkoilla ei saa kiertää salmia maaston kautta (esim. Lapinsalmi, Ruskiansalmi) eikä siirtyä järvien jäille. Maastossa ajaminen ilman maanomistajan lupaa on maastoliikennelain perusteella rangaistava teko.

  • moottorikäyttöisten vesiliikennevälineiden käyttö valtion tai UPM:n omistuksessa olevilla alueen järvillä Repovettä, Kapiavettä ja Tihvetjärvä lukuun ottamatta. Kalastuskunta on kieltänyt moottorikäyttöisten vesiliikennevälineiden käytön Tervajärvellä.
  • ilma-aluksilla laskeutuminen valtion tai UPM:n omistamille vesialueille
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen
  • veneily ja melonta Olhavanlammella juhannukseen saakka. Poikkeuksena kiipeilijöiden veneen käyttö kallioseinämän juurella.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: Repoveden kansallispuiston järjestyssääntö (pdf, 449 kt, julkaisut.metsä.fi).