Pyhä-Luoston kansallispuisto

Pyhä–Luoston kansallispuisto perustettiin vuonna 2005, jolloin yhdistettiin jo vuonna 1938 perustettu Pyhätunturin kansallispuisto sekä Luostotunturin alueella sijainneiden vanhojen metsien ja soiden suojelualueet. Kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Kemijärven, Pelkosenniemen sekä Sodankylän kuntien alueilla, ja sen pinta-ala on 142 neliökilometriä. Pyhä- ja Luostotunturit ovat osa Suomen eteläisintä suurtunturien ketjua, joita ympäröivät laajat pohjoisen havumetsävyöhykkeen aarniometsäalueet sekä suuret aapasuot. Tunturien välissä risteilevät syvät jääkauden sulamisvesien ja kallioperän liikuntojen aikaansaamat rotkot eli kurut. Tunturien laet ja rinteet ovat pitkälti ns. rakkakivikon peittämät, ja joillakin puiston reiteillä polut ovatkin varsin hankalakulkuisia kivisyyden vuoksi.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Pyhä-Luoston tunturijakson pääkivilajit ovat noin 2 miljardia vuotta vanhoja konglomeraatti- ja kvartsiittikivilajeja. Konglomeraattivyö kiertää Pyhätunturin etelälaitaa, ja kalliossa sekä irtolohkareissa sitä voi nähdä Isokurun reitin varrella. Kvartsiittimineraaleihin kuuluvaa ametistia on löydetty Lampivaarasta, jossa sijaitsee ametistikaivos. Lampivaaran ametisti on violetin värinen kaunis korukivimineraali.

Pyhä-Luoston tunturit, kurut ja kerot ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia. Etenkin alueen suurin ja tunnetuin Isokuru on mahtava näky ja jää varmasti mieleen loppuiäksi. Isokuru on 220 metriä syvä ja noin kilometrin pituinen. Pyhätunturia on pidetty Pyhä-Luoston metsäsaamelaisten pyhänä paikkana. Uhriharjulla on sijainnut seita. Alueella on aikoinaan pyydetty paljon peuroja, ja nykyäänkin seutu on tärkeää poronhoitoaluetta. Tästä selvänä merkkinä ovat poroaidat ja tietenkin itse porot, joita voi ihan kaikessa rauhassa käyskennellä vaikka parkkipaikalla tai keskellä tietä. Muista siis varoa poroja, joita ei välttämättä heilauta tippaakaan, että matkailijan olisi päästävä jatkamaan eteenpäin.

Arvokas luonto näkyy myös vanhoissa aarniometsissä, joissa on jopa 400-vuotiaita puita, ellei vanhempiakin. Puiden koko ja ikä eivät välttämättä näytä käyvän yksiin, mutta karussa kasvuympäristössä puut voivat kasvaa silti hyvin vanhoiksi olematta valtavan suuria. Muinaisilta ajoilta jääkausien jälkeen muistona ovat ns. aaltokivet, joissa näkyvät veden kivettyneeseen rantahiekkaan ikuistamat jäljet. Vanhojen metsien lisäksi Pyhä-Luoston kansallispuistossa on paljon laajoja ja tasaisia aapasoita sekä rinnesoita. Pyhä-Luostolla voit nähdä myös Suomen eteläisimmät tunturikoivikot. Lintujen ystävät voivat ilahtua kuullessaan, että kansallispuiston alueelta tunnetaan lähes 130 lintulajia, ja että jos jossakin voi nähdä kuukkelin, se on hyvin todennäköistä juuri täällä.

Nähtävyydet Pyhä-Luoston kansallispuistossa

Isokuru

Isokuru on Suomen suurin kuru. Se on jopa 220 metriä syvä, laajalti rinteiltään rakkakivikon peittämä vajoama, joka sijaitsee Kultakeron ja Ukonhatun tunturien huippujen välissä. Kurun pohjalla on puinen, leveä kävelysilta, joka on ainoa sallittu reitti liikkua kurussa. Kävelysillalta näet kuitenkin kurun kaikessa upeudessaan, ja varsinkin ruska-aikaan näkymä on häkellyttävä, kun rinnekivikon siniharmaat sävyt yhdistyvät kurun reunalla kasvavien lehtipuiden syysväreihin ja niihin sekoittuvaan havupuiden vihreään.

Isokurun syntyyn on sen läheisen Pikkukurun tapaan vaikuttaneet jäätiköiden liikkeet lukuisien jääkausien aikana sekä niiden sulamisvedet kausien välillä, mutta myös kallioperän ruhjeet ja muu rapautumistoiminta vuosimiljoonien kuluessa on tehnyt myös Isokurusta sellaisen, kuin se on nykyään.
Isokuruun pääsee monta eri reittivaihtoehtoa pitkin, mutta itse kurussa kulkee vain yksi reitti. Jos saavut Isokuruun luoteesta päin Uhriharjun kautta, matkallasi on lähes 450 porrasta, jotka johtavat syvälle kurun pohjalle. Vastaavasti Isokurun kaakkoispäässä on noin 200 porrasta takaisin kurun päälle nousemista varten. Ellet halua kulkea portaita pitkin toistamiseen, voit käyttää myös vaihtoehtoista portaatonta reittiä, jolle on opastus. Se johtaa Kultakeron pohjoisrinteiden kautta hotelli Pyhätunturin ohitse ja Kultakerontietä takaisin luontokeskukselle. Isokurulle voit lähteä Pyhätunturin kupeessa sijaitsevalta Luontokeskus Naavalta, osoitteesta Luontotie 1, 98530 Pyhätunturi (Pelkosenniemi). Luontokeskukselta Isokurun kodan kautta kuruun on noin 2 km.

Uhriharju, Pyhänkasteenputous ja Pyhänkasteenlampi

Jo nimistäkin voi päätellä, että ollaan historiallisesti ja kulttuurillisesti tärkeillä paikoilla. Isokurusta luoteeseen, oikeastaan jo Pyhäkurun alueella, on syvällä kurun pohjalla pieni ja 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Se on saanut perimätiedon mukaan nimensä siitä, että pappi Esaias Fellman kastoi paikassa lukuisia saamelaisia yhdellä kerralla vuonna 1648. Alueella on ollut saamelaisille pyhä palvontapaikka eli seita. Pyhänkasteenlampeen laskee Pyhänkasteenputous, jonka putouskorkeus on 17 metriä ja joka saa vetensä läheisestä Karhukurusta virtaavasta purosta. Uhriharju on puolestaan paikka, jossa on uhrattu peuroja ja peurojen sarvia toivoen menestystä metsästyksessä. Uhriharju sijaitsee Pyhä-Luoston kansallispuiston itäosassa, Ukonhatun pohjoispuolella. Se on n. 600 m pitkä ja 150 m leveä, itä-länsisuuntainen kallio- ja moreenimuodostuma. Eräiden lähteiden (mm. Museovirasto/Kyppi) mukaan Uhriharjulta, tai pikemminkin läheltä Pyhäkasteenputousta, Pyhänkasteenlammen rannalta olisi aikoinaan löytynyt merkintöjä sisältävä, uhrikiveksi arveltu kivi, joka nykytilasta tai paikasta ei ole tarkempaa tietoa.

Ukko-Luosto

Ukko-Luosto sijaitsee kansallispuiston luoteisosassa. Se on 514 metriä korkea tunturi, jolta aukeavat huikeat näkymät Lapin erämaiseen luontoon ja mm. yli ikivanhojen metsien. Tunturin huipulle on lähteistä riippuen joko n. 570 tai 670 porrasta, mutta olipa luku kumpi hyvänsä, portaita on varmasti riittävästi sekä ylös mentäessä että alas tultaessa! Ukko-Luoston laella, ei kuitenkaan ihan sen korkeimmalla kohdalla, on leveä näköalatasanne, josta kelpaa katsella alapuolella silmänkantamattomiin jatkuvaa maisemaa. Ukko-Luoston huipulla on mielikuvituksen lentoon saavan maiseman lisäksi myös mielikuvituksellisen näköinen rakennelma; Luoston säähavaintoasema. Asemarakennuksen huomiotaherättävin osa on sen ylisuurta jalkapalloa muistuttava kupu. 

Ukko-Luostolle vie useita vaihtoehtoisia reittejä, joista pisin on Pyhä–Luosto-kesäreitti, mutta lyhimmillään tunturin laelle pääsee Ukko-Luoston parkkipaikan läheltä, josta “mäen päälle” on vain noin 1,5 kilometriä. Vaihtoehtoinen lähtöpiste on ns. Luoston portilla, osoitteessa Luostontie, 99555 Sodankylä.

Rykimäkero ja Rykimäkuru

Rykimäkerolla on säilytetty vanhaa Lapin rakennus- ja pyyntikulttuuria hirsiaitan ja niin sanotun niliaitan muodossa. Niissä pidettiin petoeläimiltä suojassa mm. saaliseläimiä, vaatteita, taljoja ja muita tavaroita. Niliaitta on erikoinen rakennelma, sillä se tehtiin pylvään päähän, jotta petoeläimet eivät sinne pääsisi kiipeämään. Lue niliaitasta lisää tästä. Rykimäkuru on kallioperän murroslaakso, jossa ovat virranneet myös jäätiköidenalaiset sulamisvedet. Rykimäkuru on lähes suora, päistään hieman etelään kaareutuva vajoama, jonka pohja on noin 240 metriä merenpinnan yläpuolella ja reunat noin 30 metriä korkeammalla. Rotko on siis varsin syvä. Kurun ylärinteet ovat lähes pystysuoria, mutta kurun alaosa muistuttaa v-kirjainta. Alarinteistä löytyy ns. taluksia eli vyörykeiloja. Ne ovat jyrkän rinteen juurelle rapautumisen seurauksena putoilleesta kiviaineksesta muodostuneita kerrostumia. Rykimäkerolle ja Rykimäkurulle pääsee mm. 12–14 km mittaista Rykimäkurun reittiä pitkin.

Rykimä tarkoittaa porojen kiima-aikaa, joka ajoittuu alkusyksyyn. Rykimä alkaa syyskuun loppupuolella ja kestää loka-marraskuulle saakka. Tänä aikana etenkin urosporot eli hirvaat saattavat olla hyvinkin ärhäköitä ja reviiritietoisia sekä mahdollisesti pitää ihmistä kilpailijanaan varsinkin, kun naarasporoja eli vaatimia on lähistöllä. Mielikuvat sympaattisista ja paijattavan näköisistä Petteri Punakuonoista voi rykimäaikana unohtaa, ja porojen lähestymisen sijaan niitä kannattaa väistää ja tarkkailla tai kuvata mahdollisimman etäältä.

Noitatunturi

Noitatunturi on 540 metriä korkea, Pyhä-Luoston alueen tunturijonon korkein huippu, jolle kiipeäminen on haastava koitos, mutta maksaa vaivan. Noitatunturi on vanha saamelaisten palvontapaikka eli seita, jonka entinen nimi onkin Seitatunturi. Noitatunturille vie Noitatunturin valloitus -reitti, joka etenkin Noitatunturille nousussa ja sieltä laskeuduttaessa on jyrkkä ja kivinen. Noitatunturille vie Noitatunturin valloitus -reitti, joka alkaa Luontokeskus Naavasta. Tunturin huipulle matkaa tulee noin 5 km, ja koko sille johtava patikkareitti on ympyräreittinä kokonaan kierrettynä noin 15 km mittainen.

Lampivaaran ametistikaivos

Lampivaaran ametistikaivos sijaitsee Luostotunturista noin 3 km kaakkoon. Kaivos on harvoja jalokivikaivoksia maailmassa, jonne saa tulla vierailulle. Lampivaaran kallioperästä on löydetty harvinaista violetin väristä kvartsia eli ametistia. Lampivaaran ametistin paras osa luokitellaan jalokiveksi, ja ametistia käytetään paljon suosittuna korukivenä. Lampivaaran ametistikaivokselle järjestetään opastettuja vierailuja, ja vierailijoilla on mahdollista kaivaa itselleen oma korukivi.

Saapuminen Pyhä-Luoston kansallispuistoon

Pyhä-Luoston kansallispuistoon pääset parhaiten omalla autolla. Lähin lentokenttä sijaitsee Rovaniemellä ja rautatieasema Kemijärvellä. Junilta ja lentokentältä on linja-autoyhteys puistoon (ks. vuorot osoitteesta matkahuolto.fi). Kansallispuiston keskuspaikkana toimii Luontokeskus Naava osoitteessa Luontotie 1, 98530 Pyhätunturi. Luontokeskukseen on matkaa esimerkiksi Rovaniemeltä n. 130 km, Kemijärveltä n. 50 km, Oulusta n. 340 km, Kuusamosta n. 190 km ja vaikkapa Jyväskylästä n. 670 km. Myös Luostolle voi ilman muuta mennä, ja siellä onkin kattavat matkailu- ja majoituspalvelut. Luostonportin pysäköintialue sijaitsee Luoston laskettelukeskuksen yhteydessä. Pysäköintialue on käytettävissä myös talvisin, ja siellä on tilaa noin 200 autolle. Pyhätunturilla ja Luostolla on molemmissa laskettelurinteet, jotka eivät ole osa kansallispuistoa, mutta mikään ei estä tekemästä kunnon lomareissua, jossa yhdistyvät vauhdikas mäenlasku ja hienossa Lapin luonnossa vaeltaminen!

Vaellusreitit

Näiden reittien lisäksi Pyhä-Luoston kansallispuistossa on myös talvireittejä sekä erityisesti maastopyöräilijöiden suosimia ja nimenomaan maastopyöräilyyn tarkoitettuja reittejä, joiden pituudet ovat 12,18 ja  35 km. Tämän lisäksi pyöräily sulan maan aikana on sallittu kaikilla maastoon merkityillä ulkoilureiteillä Isokurun, Noitatunturin ja Isonkurunkankaan reittejä lukuun ottamatta.

Muut liikuntamahdollisuudet Pyhä-Luoston kansallispuistossa

Pyhä-Luoston kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa, maastopyöräillä lähes kaikilla reiteillä ja erikseen maastopyöräilyä varten suunnitelluilla reiteillä, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin, marjastaa ja sienestää sekä onkia, pilkkiä ja viehekalastaakin järvivesissä (kalastonhoitomaksulla tai vapaluvalla). Reiteille pääsee joko Luoston tai Pyhätunturin puoleisesta päästä ja muutamasta muustakin kohdasta, ja reittejä on runsaasti niin aloitteleville retkeilijöille kuin vaativimmillekin vaeltajille puistossa ja puiston ulkopuolella.

Sää Pyhä-Luoston kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Pyhä-Luoston kansallispuistossa

Pyhä-Luoston kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta. Isokurun rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu vain merkityllä kesäreitillä. Isokurussa ei ole talvireittiä lumivyöryvaaran takia. Peurakeron rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on sallittu ajalla 1.6–14.2. Katso rajoitusvyöhykkeet (merkitty punaisella vinoviivoituksella ja ristikkokuviolla) Retkikartta.fi. Näet rajoitusalueet selvemmin, kun valitset karttapohjaksi taustakartan maastokartan sijasta.
  • poimia marjoja ja ruokasieniä
  • onkia ja pilkkiä järvivesissä.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko on sallittu virkistys- ja rajoitusvyöhykkeellä vain sille osoitetuilla taukopaikoilla.
  • Lyhytaikainen leiriytyminen maastossa on sallittu rajoitusvyöhykettä lukuun ottamatta. Suositeltavaa kuitenkin on, että leiriytyminen tapahtuu taukopaikkojen läheisyydessä.
  • Talvipyöräily on sallittu muualla paitsi huolletuilla hiihtoladuilla sekä Isokurun ja Peurakeron rajoitusosissa.
  • Pyöräily sulan maan aikana on sallittu kaikilla maastoon merkityillä ulkoilureiteillä Isokurun, Noitatunturin ja Isonkurunkankaan reittejä lukuun ottamatta.
  • Viehekalastuta varten on maksettava kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi) tai Metsähallituksen erillinen vapalupa. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
  • Metsästäminen on sallittu vain paikallisille asukkaille.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • Liikkuminen Isokurun rajoitusvyöhykkeellä merkityn reitin ulkopuolella on kielletty ympäri vuoden.
  • Miehittämättömän ilma-aluksen eli kuvauskopterin, eli dronen lennättäminen on kielletty ympäri vuoden Isokurun rajoitusvyöhykkeellä. 
  • Liikkuminen ja dronen lennättäminen on kielletty Peurakeron rajoitusvyöhykkeellä ajalla 15.2.–31.5. Tarkista rajoitusalueet Retkikartta.fi-palvelusta. Jos alueet näkyvät epäselvästi, valitse karttapohjaksi maastokartan sijasta taustakartta.
  • Tulenteko on kielletty metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).

Kielto ei koske Ahvenlammen ja Huttujärven keittokatoksia, Huttuloman, Isokurun, Rykimäkeron ja Ukko-Laavun kotia eikä Isokurun ja Karhunjuomalammen puolikotia. Poikkeuksena on, että Karhunjuomalammen laavulla tulenteko on kielletty. Kielto ei myöskään koske Yli-Luoston ja Huttuloman autiotupien, eikä Huttujärven, Kuukkelin ja Yrjölän vuokratupien kamiinoja. Tulenteko saatetaan tarvittaessa kuitenkin kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.

  • Pyöräily sulan maan aikaan on kielletty merkittyjen reittien ulkopuolella.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo sille tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • uiminen ja koirien uittaminen Pyhänkasteenlammessa ja muissa Isokurun lammissa sekä Karhunjuomalammessa
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa kuivakäymälään tai kompostoriin, mutta niitä ei saa laittaa imutyhjennyskäymälöihin Isokurun ja Rykimäkeron kodilla, Karhunjuomalammen päivätuvalla, Huttuloman autiotuvalla, Huttujärven vuokratuvalla tai Lampivaaran laavulla.

Pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Reittien lähtöpaikoilla on ekopisteitä, joissa voit lajitella erityyppiset jätteet kuten metalli-, lasi- ja sekajätteet. Lue lisää roskattomasta retkeilystä tästä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti).

Koska Pyhä-Luoston kansallispuistossa on kattavat mahdollisuudet myös pyöräilyyn ja pyöräreittejä käyttävät myös jalan liikkujat, pyöräilijöiden ja muiden liikkujien hyvä yhteispeli ja toisten huomioon ottaminen ovat erityisen tärkeitä. Tutustu siis mm. pyöräilyetikettiin puiston sivuilla ja katso puiston pyöräilykartta tästä.

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/pyhaluosto-js.pdf