Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Viimeisen jääkauden jälkeen kansallispuiston alue oli vielä vedenpeittämä, ja nykyisenkaltainen suoalue alkoi saada muotonsa maankohoamisen seurauksena noin 3 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Puurijärven-Isosuon kansallispuisto on perustettu vuonna 1993 ja sen pinta-ala on 28 neliökilometriä. Puisto on lähes käytännössä kokonaan suota; puustoa on lähinnä vain puiston reuna-alueilla ja suolla voi olla pieniä metsäsaarekkeita, ja kitukasvuiset männyt nousevat sieltä täältä suon yläpuolelle pieniltä mättäiltä.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Puurijärven-Isosuon alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pronssikaudelta on muistoina mm. vanhoja kivisiä hautaraunioita. Soiden ympärille muodostui merkittävämpää vakituista asutusta 1200-luvulta alkaen, ja Kokemäenjoki muodosti hyvän ja luontaisen kulkuväylän länteen aina merelle saakka sekä sisämaahan päin. Tästä muodostuukin hyvä aasinsilta nykypäivään, koska Kokemäenjoki on edelleen erittäin suosittu melontakohde, jossa on monia pitkiäkin melontareittejä, joista osa sivuaa Puurijärven-Isosuon kansallispuistoa.

Puurijärvi oli nimeään kantavan kansallispuiston perustamisen jälkeen toistakymmentä vuotta hyvin matala ja lähes umpeenkasvanut. Vedenpintaa nostettiin patoamalla, jolloin vesi nousi riittävästi, ja järvi on jälleen avoin. Edelleenkään järvi ei ole kovin syvä; sen syvimmäksi kohdaksi ilmoitetaan vain 3 metriä. Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto erottuu Suomen kansallispuistoverkostosta monipuolisen ja runsaan linnustonsa vuoksi. Puistoon kuuluvaa Puurijärveä on sanottu jopa Etelä-Suomen parhaimmaksi lintujärveksi.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston suot ovat osa Rannikko-Suomen keidas- eli kohosuovyöhykettä. Keidassoiden keskustat kohoavat korkeammalle kuin niiden reunat. Keskustat ovat usein karuja, kun taas reunat ovat rehevämpiä. Joissakin kasvaa harvalukuisesti mäntyä. Kansallispuiston suot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina, mutta ennen kansallispuiston perustamista joidenkin soiden reuna-alueita ojitettiin. Suot on sittemmin palautettu takaisin luonnontilaan tukkimalla ojat.

Nähtävyydet Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa

Kärjenkallion lintutorni

Kärjenkallion 18 metriä korkea lintutorni on yksi Pohjoismaiden

korkeimmista lintutorneista. Sen lisäksi torniin mahtuu kerralla enintään 50 henkeä, joten se on myös varmasti yksi suurimmista. Tornin juurella on tasanne sekä välillä pari pientä lepo- ja katselutasannetta, ja ylin näköalatasanne on kahdeksankulmainen katettu tasanne, josta on erinomaiset näkymät kaikkin pää- ja väli-ilmansuuntiin. Kärjenkallion lintutornille pääsee osoitteesta Yttiläntie 981, 32800 Kokemäki.

Turvesuuli

Isosuon pitkospolun varrella on turvesuuli eli turpeen kuivatukseen ja säilytykseen käytetty varastorakennus. Turvesuulissa voit tutustua turpeennoston historiaan. Isosuon polulle ja sitä kautta turvesuulille voi lähteä osoitteesta Mutilahdentie 201, 32700 Huittinen.

Puiston lähistöllä sijaitsevia puiston ulkopuolisia nähtävyyksiä

Sääksjärvi

Sääksjärvi on syntynyt maahan syöksyneen meteoriitin törmäyksen voimasta noin 600 miljoonaa vuotta sitten. Kraaterin läpimitta on noin 5 km. Jännittävänä yksityiskohtana järvestä löytyy kummallisuuksia, eli kaunis pyöreä negatiivinen painovoima-anomalia, magneettinen anomalia (magneettisten häiriöiden tasoittuminen) sekä sähköisiä anomalioita. Anomalioilla tarkoitetaan tavallisesta poikkeavia ilmiöitä, kuten esimerkiksi eroja painovoima-, magneetti- ja sähkökentässä.

Säpilän riippusilta

Kokemäenjoen ylittävä Säpilän riippusilta on historiallisesti merkittävä kulkuväylä, joka on rakennettu vuonna 1950. Silta on täysin kunnostettu sen rakentamisen jälkeen ja se avattiin jälleen käyttöön vuonna 2019. Säpilän riippusillalle pääsee osoitteesta Uppaantie, 32830 Riste.

Käräjämäki

Käräjämäellä pääset tutustumaan kahteen eriaikaiseen esihistorialliseen aikatasoon. Käräjämäellä on rautakautinen kalmisto ja kivikautinen asuinpaikka. Käräjämäki sijaitsee Kokemäen pohjoispuolella Kokemäenjoen varrella osoitteessa Käräjätie, 32800 Kokemäki. Käräjämäki saattaa olla suljettuna, joten asia kannattaa tarkistaa Kokemäen matkailupalveluista.

Saapuminen Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoon

Kansallispuistoon voi saapua esimerkiksi autolla, jolloin valittavissa on 4 eri lähtöpistettä ja pysäköintialuetta: Ahvenuksen lintutornin pysäköintialue, Kärjenkallion lintutornin pysäköintialue, Isosuon pysäköintialue ja Mutilahden lintutornin pysäköintialue. Tästä voi päätellä, että puistossa on erinomaiset mahdollisuudet lintujen tarkkailuun, mikä onkin hienojen suomaisemien lisäksi puiston parasta antia. Linja-autovuoroja Helsingistä, Turusta, Porista ja Tampereelta Huittisiin voi myös hyödyntää, mutta lähimmäs kansallispuistoa pääsee vain noin 6 kilometrin päähän bussia käyttämällä.

Vaellusreitit

Sulan maan aikana kansallispuiston alueella ei juuri muita reittejä ole, mutta hyvänä lumitalvena soilla voi mainiosti hiihtää omia latujaan tai tampata jälkensä lumikengillä, jolloin pääsee todella näkemään ja tuntemaan soiden voiman ja laajuuden. Puurijärven ja Korkeasuon rajoitusosilla liikkumista on rajoitettu 1.2.–30.11.

Kansallispuistoa sivuavat puiston ulkopuoliset melontareitit

Muut liikuntamahdollisuudet Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa

Puurijärven-Isosuon kansallispuistossa voit kävellä luontopoluilla, geokätköillä, tarkkailla lintuja, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin, marjastaa ja sienestää, meloa jokea pitkin, ja myös uida muualla kuin Puurijärvessä. Puurijärvellä liikkuminen (ml. melonta) on kielletty sulan veden aikana.

Sää Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa

Puurijärven-Isosuon kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta. Puurijärvellä ei ole luvallista meloa.
  • poimia marjoja ja ruokasieniä 

Puiston rajoitukset

  • avotulen teko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla
  • Liikkuminen Puurijärven ja Korkeasuon rajoitusosilla ajalla 1.2.–30.11., sekä Isosuon, Kiettareensuon, Aronsuon, ja Ronkansuon rajoitusosilla ajalla 1.4.–15.7. Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • Puurijärvellä liikkuminen sulan veden aikana
  • Avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana on kielletty myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset).  Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: http://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/puurijarvi-js.pdf