Petkeljärven kansallispuisto

Puiston historia alkaa tavallaan jo paljon ennen sen virallista perustamisvuotta, sillä jo 1930-luvulla alueen metsiä alettiin suojella säästömetsinä. Sotien jälkeen Suomi oli menettänyt rajan taakse kaksi siihen mennessä perustetuista neljästä kansallispuistosta, joten kansa alkoi vaatia, että lisää uusia puistoja perustettaisiin. Näin tapahtuikin vuonna 1956, jolloin Petkeljärven kansallispuisto perustettiin yhdessä Lemmenjoen, Liesjärven, Linnansaaren, Oulangan, Pyhä-Häkin ja Rokuan kansallispuistojen kanssa.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Petkeljärvellä harjut halkovat alueen vesiä ja kohoavat metsissä reilusti ympäröivää maastoa ja vettä korkeammalle. Harjupolkuja astellessaan pääsee näkemään vanhaa metsää; esimerkiksi männyt ovat keskimäärin 150-vuotiaita, ja vanhimmat puut yli kahdensadan vuoden ikäisiä. Petkeljärven-Putkelanharjun alue on yksi Suomen arvokkaimmista harjuluontokohteista. Harjujakso on 15 kilometrin mittainen, mutta vain pieni osa huomattavasti suurempaa ja pidempää geologista muodostumaa, joka ulottuu Venäjän Karjalan Tolvajärveltä Petkeljärven ja Putkelan kautta Ilomantsiin asti Koitereelle.

Ilomantsin seudulla oli toisen maailmansodan aikana taisteluita, joiden jälkiä ja sotavarustuksia on vieläkin nähtävissä. Petraniemessä on mm. korsu ja juoksuhautoja, ja esimerkiksi Öykkösenvaarassa puiston ulkopuolella sotahistoriallinen reitti, johon kannattaa tutustua kansallispuistoreissun yhteydessä. Lähialueella on myös paljon kulttuurihistoriaa niin perinnemaisemien (mm. Kuikkalammen ja Petkeljärven välissä sijaitseva luhtaniitty) kuin karjalaisen kansanperinteen (mm. Mekrijärven runokylä) muodossa.

Esteettömiä palveluita Petkeljärven kansallispuistossa on kohtalaisesti, mutta reitit eivät ole pyörätuolilla kuljettavissa. Petkeljärven luontotupaan ja retkeilykeskuksen kahvila-ravintolaan pääsee pyörätuolilla avustajan kanssa. Retkeilykeskuksen kahviossa on esteetön wc ja Petraniemen leirintäalueella on esteetön tulistelutupa.

Petkeljärven kansallispuisto kuuluu Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen. Biosfäärialueiden tavoitteena on säilyttää luonnon monimuotoisuus ja toimia kestävästi sosiaalisella, taloudellisella ja ekologisella tavalla. Biosfäärialueella tehdään aktiivista ympäristökasvatusta, neuvontaa ja tutkimusta. Lue lisää: https://kareliabiosphere.fi/

Nähtävyydet Petkeljärven kansallispuistossa

Sotahistoriaa Petkeljärven kansallispuistossa

Sotahistoria on esillä hyvin Petkeljärvellä. Petraniemessä voi tutustua Petkeljärven retkeilykeskuksen ja luontotuvan lähistöltä löytyviin osittain entisöityihin toisen maailmansodan aikaisiin taisteluvarustuksiin, kuten korsuihin ja juoksuhautoihin, jotka ovat jääneet yllättävän vähälle esittelylle. Itse kansallispuiston alueella ei ole tiettävästi käyty talvi- tai jatkosodan aikana taisteluita, mutta aivan lähistöllä, noin 20 kilometrin päässä sijaitsee Öykkösenvaaran sotahistoriallinen reitti, ja tietysti taistelupaikkoja on Ilomantsin seudulla ollut muuallakin, kuten läheisessä Oinassalmessa.

Puistonvartijan maja

Petkeljärven kansallispuiston mielenkiintoinen nähtävyys on myös puistonvartijan maja. Sen kutsuminen majaksi on ehkä vähättelyä, sillä rakennus on ihan vähintään tavallisen kesämökin kokoinen. Maja rakennettiin puistonvartijan ja hänen perheensä asunnoksi 1960-luvulla, ja se oli aktiivisessa käytössä aina vuoteen 1974 saakka. Rakennus ja sen pihapiiri kunnostettiin alkuperäistä vastaavaan asuunsa vuonna 2004. Majaan voi tutustua sopimuksesta, ja siellä on myös pienimuotoinen näyttely sekä majoituspaikkoja, joita voi vuokrata.

Kansallispuiston lähiseuduilla ja mm. Ilomantsin ympäristössä on lukuisia hienoja luonto- ja kulttuurikohteita, kuten mm. Mekrijärvellä. Retki puistoon kannattaakin yhdistää kiertokäyntiin tällaisilla kohteilla.

Saapuminen Petkeljärven kansallispuistoon

Petkeljärven kansallispuisto sijaitsee itäisimmässä Suomessa lähellä Venäjän rajaa, Ilomantsissa, Joensuu–Ilomantsi-tien (tie 74) itäpuolella. Petkeljärvelle on Joensuusta 90 km ja Ilomantsista 23 km, ja esimerkiksi Jyväskylästä n. 330 km, Kuopiosta n. 220 km ja Lahdesta n. 420 km. Petkeljärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1956 ja sen pinta-ala on 7 neliökilometriä. Näin ollen Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin, mutta sillä on suuri sydän.

Petkeljärvelle pääsee parhaiten omalla autolla. Julkisia kulkuyhteyksiä puistoon ei ole, ja lähimmät junat kulkevat Joensuuhun saakka ja tarjolla on myös linja-autoyhteyksiä Joensuusta Ilomantsiin (matkahuolto.fi). Pyöräillen voi saapua paikalle pikkuteitä polkien vaikka Ilomantsista, ja johtaapa puistoon maastopyöräilyreitti Pogostan kierroskin. Puistossa on useita pysäköintialueita Petkeljärventien varrella, alkaen osoitteesta Petkeljärventie 25. Tilavin pysäköintialue on Petraniemessä retkeilykeskuksen yhteydessä, ja Petraniemeen voi tulla myös matkailuautolla tai -vaunulla, jossa saa yöpyä lyhytaikaisesti.

Vaellusreitit

Hiihtämällä tai lumikengin voi liikkua puistossa, mutta merkittyjä ja ylläpidettyjä reittejä ei ole. Jäätilanne voi myös vaihdella, ja virtapaikoissa ja salmissa ei ole turvallista liikkua.

Meloa voi vaikka läheisellä Koitajoella, ja pyöräilijöille on tarjolla monipuolisia reittejä, kuten suosittu Pogostan kierros, jonka pituus on 91 kilometriä. Katso lisätietoja Pogostan kierroksesta ja muista kansallispuistoa sivuavista alueen pyöräily- ja retkeilyreiteistä tästä linkistä.

Muut liikuntamahdollisuudet Petkeljärven kansallispuistossa

Petkeljärven kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa, kalastaa, marjastaa ja sienestää, uida, pyöräillä, hiihtää ja lumikenkäillä talvella, etsiä geokätköjä sekä veneillä ja meloa. Alueen yhteistyöyrittäjiltä löytyy varusteita ja välineitä, joten omia ei tarvitse välttämättä ottaa mukaan. Puistoa sivuavat pitkätkin vaellus- ja maastopyöräilyreitit, joten puistoon voi poiketa vaikka lähtisi kauempaakin vaeltamaan tai pyöräilemään.

Sää Petkeljärven kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Petkeljärven kansallispuistossa

Petkeljärven kansallispuistossa saat

  • liikkuajalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä
  • maastopyöräillä jokamiehenoikeudella, selvästi erottuvilla poluilla.

Puiston rajoitukset

  • tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille tarkoitetuilla paikoilla
  • moottoriveneellä saa liikkua vain Petkeljärvellä ja Valkiajärvellä
  • onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeudella. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu. Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset lisäksi Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413 (eräluvat.fi). Pyydyskalastukseen tarvitset lisäksi Metsähallituksen Ilomantsin pyydysluvan nro 7004 (eräluvat.fi). Luvat voit ostaa myös palvelunumerosta 020 69 2424. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • metsästäminen
  • moottoriajoneuvolla ajaminen siihen tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • laskeutuminen ilma-aluksilla (helikopteri, kuumailmapallo, vesitaso tms.) kansallispuiston vesialueelle ilman Metsähallituksen lupaa
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.
  • Kaikki kalastus on kielletty Kuikkalammessa, Pienessä Kuikkalammessa, Savulammessa ja Mustalammessa.

Puistossa ei ole Petkeljärven leirintäalueen ekopistettä lukuun ottamatta muuta jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/petkeljarvi-js.pdf