Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee Ilomantsin ja Lieksan kuntien alueella. Puisto sijoittuu Joensuu – Lieksa -tien (kantatie 73) itäpuolelle. Esimerkiksi Joensuusta Patvinsuolle tulee matkaa 90 km, Lieksasta noin 50 km, Kuopiosta n. 200 km ja Jyväskylästä n. 320 kilometriä. Sen pinta-ala on 105 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen 11. suurimman kansallispuiston. Puisto perustettiin vuonna 1982.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Puistossa näet vanhoja aarniometsiä, erämaista suoluontoa ja kirkkaina hohtavia hiekkarantoja, joille kelpaa tulla paistattelemaan päivää tai pulahtaa uimaan Suomunjärven kirkkaisiin vesiin. Patvinsuota on sanottu “karhujen asuttamaksi alueeksi”, mikä varmasti pitää paikkansa, sillä lähistön paikannimistä löytyy mm. Kontiovaara. Karhujen lisäksi Patvinsuolla liikkuu kaikkia muitakin maamme suurpetoja; sutta, ilvestä ja ahmaa. Hirviä ja majaviakin tavataan alueella. Samaan aikaan Patvinsuon kansallispuiston kanssa perustettiin Kissansuon-Raaninsuon-Tohlinsuon soidensuojelualue. Suojelualue ei ole kansallispuistoa, eikä siellä ole merkittyjä reittejä, mutta alueella saa liikkua jokamiehenoikeudella.

Patvinsuon kansallispuiston aapasuot ovat lintujen muuttoaikoina keväällä ja syksyllä täynnä lintuja. Lintuja voit tarkkailla vaikkapa Teretinniemen lintutornista tai Lahnasuolla ja Surkansuolla olevilta lintulavoilta.

Patvinsuolla tehtiin sota-aikana paljon puuhiiltä ns. hiilimiiluissa, jollaisen jäljennös on nähtävänä puiston retkeilykeskuksen lähistöllä luontopolun varrella. Sota-ajasta muistetaan lisäksi partisaanit, jotka olivat Suomen puolella operoineita neuvostoliittolaisia sotilaspartioita, joita liikkui myös Patvinsuon alueella. Lisätietoja partisaaneista mm. Wikipediasta.

Patvinsuolla on jopa 80 kilometriä erilaisia reittejä, ja suollakin pääsee patikoimaan pitkin pitkospuita pitkän aikaa. Joillakin osuuksilla olevia pitkospuita on säännöllisesti pyritty uusimaan ja korjaamaan. Lisäksi Patvinsuolle on uusittu kesällä 2021 Nälmäjoen lossilautta ja Aittoniemen silta.

Puiston keskuspaikkana toimii Suomun luontotupa. Se sijaitsee Suomunjärven läheisyydessä, Patvinsuon kansallispuiston sydämessä. Tieosoite on Suomuntie (56), Lieksa. Luontotupa on osa entistä metsänvartijan tilaa. Luontotuvalla on erityisesti lapsille suunnattu pysyvä näyttely, joka kertoo Patvinsuon eläimistä ja linnuista. Luontotupaan tutustuminen ja neuvonta on maksutonta, mutta ryhmäopastukset maastoon ovat maksullisia. Jos tulet paikalle ryhmän kanssa, kannattaa ilmoittautua ennakolta. Luontotuopa on avoinna 1.5.–30.9. välisenä aikana, ja muina aikoina tilauksesta.

Nähtävyydet Patvinsuon kansallispuistossa

Hiilimiilu

Hiilimiilu kertoo ajasta, jolloin puuhiilen valmistus oli voimissaan. Puuhiiltä on valmistettu miiluissa satoja ellei tuhansia vuosia, mistä monissa paikoissa on todisteena enää vain pelkkiä  kuoppia. Patvinsuon kansallispuistossa sen sijaan pääset näkemään, millainen hiilimiilu oikeasti oli; siitä on rakennettu autenttinen jäljitelmä puiston Mäntypolun varteen. Miiluista saatua puuhiiltä käytettiin aikoinaan, esimerkiksi 1700–1800-luvuilla mm. metalliteollisuudessa raudan sulatukseen, mutta myöhemmin, kuten sota-aikana 1940-luvulla, puuhiiltä käytettiin myös polttoaineena ns. häkäpönttöautoissa. Puuhiilen valmistus oli kovaa ja pitkäjännitteistä työtä, ja siinä oli monia eri työvaiheita sopivien puiden valinnasta aina valmiiden hiilien pakkaamiseen ja toimittamiseen eteen päin. Hiilimiilu löytyy Mäntypolun reitiltä, Kaunisniemenkankaalta.

Karsikkopuu

Karsikkopuu on muisto vanhalta ajalta, jolloin pääasiassa mäntyjen kylkeen kaiverrettiin usein kuolleen henkilön nimikirjaimet ja kuolinpäivä tai vähintään kuolinvuosi. Lisäksi saatettiin kaivertaa ns. varausmerkkejä. Tämä on kuitenkin uudempaa perinnettä, sillä alun alkaen karsikkopuun sanotaan syntyneen siitä, että sen oksia karsittiin ja jätettiin vain puun latva koskematta. Myöhemmin puun runkoon alettiin tehdä merkintöjä tai kaivertaa ns. karsikkolautoja, esimerkiksi juuri kuolleiden muistamiseksi, mutta myös erilaisten tapahtumien tai merkkipäivien muistoksi. Kuolleiden muistamisen lisäksi karsikolla oli myös tarkoitus estää ajasta ikuisuuteen siirtyneiden lähimmäisten palaaminen kummittelemaan.

Patvinsuon karsikkopuu sijaitsee Suomun luontotuvan läheisyydessä, ja siitä on löydetty mm. useita kuolinaikoja: 1875, 1895 ja 1973. Monissa karsikkopuissa merkinnät ovat saattaneet peittyä puun kasvaessa ja kasvattaessa paljaan kohdan ympärille uutta solukkoa ja kaarnaa; joissakin merkinnät näkyvät vain vaivoin ja toisissa taas lähes kokonaan.

Sotamuistomerkki ja piilopaikka

Partisaani-iskun uhreille pystytetty muistomerkki sijaitsee lähellä kansallispuistoa. Muistomerkki on Suomuntien varrella, osoitteessa Suomuntie 8. Sinne on esimerkiksi Luukankaan pysäköintialueelta vain 1,5 matka. Patvinsuon luontotuvalta noin kilometrin päässä on Kuikkaniemen kalamaja. Kalamajan kaltaisiin syrjäisiin kala- ja niittysaunoihin alueen asukkaat piiloutuivat partisaaneilta.

Kaunisniemen hiekkarannat

Kaunisniemen hiekkarannat ovat nimensä ansainneet. Suomunjärveen työntyvän niemen molemmin puolin on upeaa, pehmeä- ja hienohiekkaista rantaa, josta on mahdollista pulahtaa uimaan vaikkapa suositun Suomun kierron varrelta. Idyllistä hiekkarantaa löytyy myös muualta alueelta, kuten vaikkapa Kuikkaniemestä tai Kaunisniemen vastakkaiselta rannalta.

Metsän kuningas

Metsän kuningas, karhu, kontio, otso, kouvo, mesikämmen; rakkaalla eläimellä on monta nimeä. Aikoinaan karhua ei edes saanut kutsua karhuksi, vaan sille oli keksittävä muita nimiä taikauskoisuuden vuoksi. Karhua on myös palvottu, ja onpa Suomessa lukuisia ns. karhupetäjiäkin, joiden läheisyyteen yleensä vietiin kaadetun karhun kallo. Otson sanottiin syntyneen Otavan tähdistössä, ja erilaisin rituaalimenoin karhu “palautettiin” kotiinsa karhupetäjän avulla.

Olipa tämän hienon eläimen nimi mikä hyvänsä, Patvinsuon kansallispuistossa karhun saattaa hyvällä tuurilla jopa nähdä tallustelemassa suolla tai muuallakin, koska alueella on hyvin elinvoimainen karhukanta. Mesikämmenten tulee antaa olla rauhassa ja mennä omia menojaan, mutta jos mukana on zoomilla varustettu kamera tai kiikarit, voi nalleja hyvin tarkkailla ja kuvata kauempaakin. Katso lisätietoja karhusta tästä.

Saapuminen Patvinsuon kansallispuistoon

Patvinsuon kansallispuistoon pääsee parhaiten omalla autolla. Julkisia kulkuyhteyksiä puistoon ei ole, mutta linja-autolla pääsee lähimmäksi Lieksaan, josta voi tilata kimppakyydin puistoon. Autoileville tarjolla on lukuisia eri pysäköintipaikkoja, ja myös matkailuautoilla ja -vaunuilla voi pysäköidä niille pysäköintialueille, joissa on matkailuajoneuvopaikkoja. Suurin osa pysäköintialueista sijaitsee Suomuntien varrella, ja alueita on myös Lutintien varrella sekä Uimaharjuntiellä että Lahnalammentiellä. Pysäköintipaikat ovat suhteellisen pieniä, joten sesonkiaikoina ne voivat olla ruuhkaisia. Osalla pysäköintipaikoista ei ole myöskään talvikunnossapitoa. Tiedotteita pysäköintitilanteesta voi löytyä puiston sivujen Ajankohtaista-osasta ja Facebook-sivuilta.

Vaellusreitit

Hiihtoa ja lumikenkäilyä voi harrastaa Patvinsuolla talvisin lumitilanteen salliessa, itse tehtävillä reiteillä. Suohon tutustuminen talvisaikaan onkin omanlaisensa kokemus, kunhan muistaa, että leutoina mutta lumisina talvina lumen alla ei ole välttämättä kantavaa jäätä tai että lumen alla voi olla vettä, joka nousee esimerkiksi lumikengän jäljelle ja saattaa lumisohjona tarttua lumikenkiin. Kulkemisesta voi tulla tällöin huomattavasti raskaampaa ja hitaampaa. Kuivan maan puolella hiihto ja lumikenkäily voikin olla tietyissä tapauksissa järkevämpi vaihtoehto, ja puiston reittikuvauksissa sanotaan, että joillakin reittiosuuksilla voi olla ajettuna huoltokelkan jälki, jota pitkin voi hiihtää, mutta kyseessä ei ole silloinkaan ylläpidetty hiihtoreitti.

Meloa voi vaikkapa Suomunjärvellä, jolloin voi hyödyntää myös järven lukuisia, hienoa hiekkarantoja. Melontaretkelle pääsee mm.Suomun luontotuvalta, josta on mahdollista lähteä myös soutuveneilemään. Luontotuvalta voi vuokrata kanootteja ja veneitä. Haastavampaa melontakokemusta etsivät voivat testata seikkailijantaitojaan esimerkiksi Suomunjoella Suomunjärveltä Koitereelle, kun vesi on tarpeeksi korkealla. Lähistöltä löytyy myös leveämpi Lutinjoki. Melontareitit eivät ole kansallispuiston sisäpuolella.

Muut liikuntamahdollisuudet Patvinsuon kansallispuistossa

Puistossa voit patikoida, tarkkailla lintuja ja metsän eläimiä, vaeltaa, meloa, soudella, suppailla tai uida Suomunjärvellä, marjastaa ja sienestää, etsiä geokätköjä ja kalastaa vaikkapa makoisaa muikkua ja narrata isoja ahvenia evääksi. Talvella voit hiihtää tai lumikenkäillä aavoilla soilla tai metsissä omia reittejäsi. Puiston alueella ajetaan talvisin huoltokelkalla, jonka uraa pitkin voi olla myös mahdollista hiihtää, mutta kyse ei ole varsinaisesti hiihtäjiä varten ylläpidettävästä reitistä.

Sää Patvinsuon kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Patvinsuon kansallispuistossa

Patvinsuon kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä rajoitusosia lukuun ottamatta
  • maastopyöräillä jokamiehenoikeudella, selvästi erottuvilla poluilla.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille tarkoitetuilla paikoilla.
  • Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeudella. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset lisäksi Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413. Luvat voi ostaa erälupien verkkokaupasta. Pyydyskalastukseen tarvitset lisäksi Metsähallituksen Lieksan pyydysluvan nro 7003. Luvat voit ostaa palvelunumerosta 020 69 2424. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.
  • Liikkumista on rajoitettu Lahnalammen pysäköintialueen ja Pirskanlammen telttailualueen välillä. Ulkoilureitti kulkee osittain rajavartiolaitoksen ampuma-alueella. Ampuma-alue on merkitty maastoon punaisella puiden ympärillä olevalla renkaalla. Ampuma-alueella liikkuminen on kielletty ampumaharjoitusten aikana. Harjoitusten ajankohdat on merkitty maastossa alueen läheisyydessä sijaitseviin kyltteihin ja alueelle johtavien reittien varsille. Katso tarkempia tietoja mm. ampumaharjoituksista: Ajankohtaista Patvinsuolla
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • kaikenlainen kalastaminen Ison Hietajärven tutkimusalueella
  • kaikenlainen kalastaminen Hietajärven Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) alueella
  • liikkuminen rajoitusosissa merkittyjen polkujen ulkopuolella ajalla 1.3.–10.7. sekä Hietajärven Ympäristön yhdennetyn seurannan (YYS) alueella ajalla 1.1.–10.7. ja 1.8.– 31.12.
  • moottorikelkkojen käyttö
  • moottorilla varustetuilla vesikulkuneuvoilla liikkkuminen kansallispuiston kaikilla vesillä
  • avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • metsästäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa ekopisteitä lukuun ottamatta, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!

Puiston ekopisteet sijaitsevat Suomun luontotuvan ja Kurkilahden pysäköintialueilla. Ekopisteissä voit lajitella kompostijätteen sekä palamattoman jätteen. Lisäksi alueen kuivakäymälöihin voit laittaa kompostoituvaa materiaalia. Mitkään muut roskat eivät kuulu kuivakäymälöihin. Pieniä määriä paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä nuotiossa. Ekopisteet on tarkoitettu vain puistossa retkeillessä syntyneiden jätteiden kierrätykseen.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/patvinsuo-js.pdf

Kissansuon-Raanisuon-Tohlinsuon soidensuojelualueen järjestyssääntö: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/kissansuo-js.pdf