Päijänteen kansallispuisto

Jos esimerkiksi Valkmusa tai Torronsuo ovat soiden kansallispuistoja, Päijänne on ennen muuta vesien kansallispuisto. Puisto on perustettu vuonna 1993 ja sen pinta-ala on 16 neliökilometriä. Päijänteen kansallispuisto sijaitsee eteläisellä Päijänteellä, ja sitä ympäröivät Sysmä, Padasjoki, Kuhmoinen ja Asikkala. Lahdesta kansallispuistoon on matkaa vain hieman yli 40 km, Jyväskylästä n. 140 km, Tampereelta n. 130 km ja Mikkelistä niin ikään noin 130 km.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Suurin osa puiston maapinta-alasta on lukuisissa saarissa, joten niihin on tutustuttava veneillen tai meloen, mikä on loistava tapa nauttia upeasta järviluonnostamme. Teitä myöten liikkuvalle ehkä vähän sivurooliin on jäänyt kapea ja upea, 8 kilometriä pitkä Pulkkilanharju, joka edustaa viimeisimmän jääkauden jälkiä erinomaisesti. Harju on samalla yksi Salpausselkä Geoparkin merkittävimmistä kohteista. Kansallispuiston sydän ja sen suurin saari on Kelvenne, joka on yllättäen saman pituinen kuin Pulkkilanharju.

Päijänteen kansallispuiston pinnanalaiset alueet ovat geologisesti erittäin mielenkiintoisia. Esimerkiksi Traficomin karttapalvelusta voi valitsemalla syvyystiedot karttatasoiksi nähdä, miten vaihteleva veden syvyys alueella on etenkin harjusaarten ympäristössä. Matalimmillaan vedensyvyys voi olla noin reilun metrin luokkaa ja vain lyhyen matkan päässä ollaankin jo yli 30 metrin syvänteen kohdalla.

Puistossa vieraileva pääseekin näkemään niin havumetsiä kuin lehtoja, runsasta linnustoa, kallioisia, suoraan järveen pudottavia jyrkänteitä, upeita hiekkarantoja ja saarten vieressä pinnan alla piilottelevia suppalahtia. Supat ovat muodostuneet jääkauden aikana mannerjään painaessa maanpintaa alaspäin, ja kun jää on sulanut, suuri kuoppa eli suppa on jäänyt jäljelle. Monesti suppia tavataan kuivalla maalla, mutta nimenomaan Päijänteen kansallispuistossa ne ovat pääosin vedenpinnan alapuolella.

Nähtävyydet Päijänteen kansallispuistossa

Pulkkilanharju

Päijänteen kansallispuistossa on monta upeaa paikkaa, mutta teitä myöten liikkuva saattaa ensimmäisenä ihastua 8 kilometriä pitkään Pulkkilanharjuun, joka on osa vuonna 2014 Suomen kauneimmaksi äänestettyä maisemareittiä. Pulkkilanharjua halkoo tie numero 314 Asikkalan ja Vääksyn välillä, ja reitin voi ajaa mainiosti myös pyörällä. Jos olet käynyt jo toisella kuuluisalla maisematiellä Punkaharjulla, myös Pulkkilanharjulla kannattaa ehdottomasti käydä vaikkapa vertailun vuoksi. 

Esimerkiksi Pulkkilanharju-seuran sivuilla kerrotaan seuraavaa: “Pulkkilanharjun Syttänneeltä on löydetty esihistoriallinen asuinpaikka. Syttänne-sanalle on kaksi hyvin erilaista selitystä: ruotsin kielestä suomennettuna se merkitsee ampujaa, saamen kielellä raudansulatuspaikkaa.” Kerrotaan myös, että “Kuningas Kustaa III aikoi perustaa Kukonharjun kaupungin Pulkkilanharjun Liipolanniemeen, jota varten maanmittari Henrik Gestrin laati jopa ruutuasemakaavan. Kaupunkihaave jäi kuitenkin toteutumatta.” (YLE).

Pulkkilanharju on nykyään metsäinen, mutta yli 100 vuotta sitten se oli puista paljas. Harjulla kulkee ulkoilureitti, ja harjutien varrella on myös kesäkioski ja ravintola.

Hiskian luola

Hiskian luola Sysmän Vintturissa sijaitsevalla Kammiovuorella on yksi alueen tunnetuimmista luolista. Hiskias oli kertomusten mukaan alueella yli 100 vuotta sitten asustellut erakko, joka eli Kammiovuoren metsissä, mutta piiloutui sittemmin maailmalta pieneen luolaan. Kallion ja siirtolohkareen välissä oleva pieni luola on varmaankin ollut aika ikävä paikka oleskella, mutta jos tarinat pitävät paikkansa, Hiskias oli ottanut joltakin toiselta ihmiseltä hengen, joten oli luultavasti pitänyt parempana olla yhden kiven sisässä kuin “kiven sisässä”. Kammiovuoren Hiskian luola on helposti saavutettavissa, ja se sijaitsee aivan lähellä samalla vuorella oleva Struven ketjun pistettä, noin 70 metriä pisteestä lounaseen, lähellä polkujen risteyskohtaa.

Luolista kiinnostuneille tiedoksi, että Päijänteen Judinsalon selän länsipuolella, noin 4 km Ruolahdelta pohjoiseen, sijaitsee toinen Kammiovuori, jossa myös on luola. Tämä luola onkin jo Hiskian luolaa huomattavasti suurempi, ja nimensä mukaisesti sitä voidaan kutsua kammioksi. Luolasta on kirjoitettu mm. Retkipaikassa. Jos kaksi Kammiovuorta eivät vielä riitä, löytyy suhteellisen läheltä, noin 8 km päästä kolmaskin Kammiovuori, jonka toinen nimi on Pirunvuori. Ja Pirunvuoressa on Pirunkammari-niminen luola. Tämäkin luola on kohtalaisen suuri, ja myös siitä on esittely Retkipaikassa. Alue on muutenkin erittäin mielenkiintoinen ja täynnä muinaishistoriaa, sillä viereisen Saaresjärven luoteisrannalla sijaitsee ns. Päijälän linnavuori. Eli tutkittavaa alueella riittää, myös kansallispuiston ulkopuolella.

Kelventeen saari

Toinen erittäin suosittu paikka Päijänteen kansallispuistossa on niin ikään 8 kilometriä pitkä Kelventeen saari. Kelventeen saaressa on lukuisia tauko- ja nuotiopaikkoja, käytännössä kilometrin välein saaren päästä päähän. Kelventeelle pääsee vain veneellä tai meloen. Auringosta ja uimisesta kiinnostuneet saattavat rakastua jopa 300 metrin mittaiseen Isohiedan hiekkarantaan. Vedenkorkeudesta riippuen rannassa on pitkälle matalaa, mutta noin 100 metrin päässä rannasta vesi syvenee huomattavasti. Isohieta on kesäisin erittäin suosittu paikka, joten siellä voi olla runsaasti väkeä ja paljon veneitä, kajakkeja ja kanootteja sekä telttailijoita. Luvallisia nuotiopaikkoja ei ole kuitenkaan kuin yksi.

Sysmän Linta

Hiskian luolan lisäksi Vintturin Kammiovuorella on myös toinen, ehkä jopa näyttävämpi nähtävyys, nimittäin Sysmän Linta -nimen saanut siirtolohkare, joka on arviolta 7 metriä korkea. Linta oli tarinoiden mukaan nainen, jota verrataan usein Joensuun Elliin, Suhmuran Santraan ja kaiketi myös yhtä lailla kuuluisaan Sylvia Petronella Antoinette van der Moerin eli tuttavallisemmin Petronellaan. Siirtolohkareen ohella nimiperinne jatkuu Sysmässä muutenkin, sillä vuosittain valitaan Sysmän Linta, jolla ei tämän “arvonimen” lisäksi olekaan muuta yhtymäkohtaa aikoinaan eläneeseen Linta-neitokaiseen. Sysmän Lions Club aloitti jo vuonna 1982 perinteen, jonka mukaan “Sysmän Lintaksi voidaan valita sysmäläinen tai muuallakin asuva naishenkilö, joka työssään, toimissaan tai harrastuksissaan on merkittävällä tavalla vaikuttanut Sysmän hyväksi paikkakunnalla tai sen ulkopuolella.”

Harhun saari

Päijänteen Tehinselällä sijaitsevassa Harhun saaressa eli Koreakoivussa pääset kurkistamaan erakon majaan. Hiskiaasta ja Lintasta poiketen, nyt on tiedossa paikkaan liittyvän henkilön koko nimi ja seikkaperäisempi tarina. Kyseisen erakon sanotaan olleen Toivo Pylväläinen (1894-1979), joka eleli saaressa yksinään ja kalasteli siinä sivussa. Erakon maja – tai pikemminkin mökki – on suosittu nähtävyys, josta on kirjoittanut mm. Etelä-Suomen Sanomat vuonna 2019. Pikkuruisen saaren lempinimi Koreakoivu johtuu siitä saaren kärjessä kasvoi aikoinaan suuri ja näyttävä koivu, jota ei enää ole. Saareen pääsee veneellä, meloen tai ns. erakkoristeilyllä. Saari ei ole kansallispuiston alueella eikä Metsähallituksen hoidossa, joten siellä kannattaa vain poiketa ja etsiä yöpymis- ja tulentekopaikkansa virallisilta paikoilta.

Saapuminen Päijänteen kansallispuistoon

Päijänteen kansallispuistoon pääsee siis kaikkein parhaiten veneellä tai meloen, mutta lähimmät puiston alueella olevat autoilijan pysäköintipaikat sijaitsevat osoitteissa Karisalmen pysäköintialue, Pulkkilantie 95, Vääksy sekä Päijätsalon pysäköintialue, Sorolantie 28, Sysmä. Veneilemään tai melomaan voi lähteä mistä tahansa soveltuvasta satamasta tai vesillelaskupaikasta. Alueella on myös venetaksipalveluita sekä kesäristeilymahdollisuus. Linja-autolla pikavuoroilla pääsee Padasjoelle asti, tai Pulkkilanharjulle saakka, jos käyttää vakiovuoroja, jotka pysähtyvät pitkän harjun useilla pysäkeillä. Lisäksi puiston alueella on kaksi pysäköintialuetta Virmailansaaressa Höysniemessä, Virmailansaaren länsireunalla osoitteessa Salmelantie 44, 17500 Padasjoki sekä pysäköintialue saaren itäreunalla, jolta ei lähde varsinaisia retkeilyreittejä, mutta alueella retkeillään muuten paljon.


Myöskään pyöräilymahdollisuutta ei kannata sivuuttaa: pyörän selästä näkee maisemia kaikessa rauhassa, kohottaa samalla kuntoaan ja säästää myös ympäristöä. Vääksyn ja Sysmän välillä kulkeva tie 314 vie Pulkkilanharjun kautta, joka on ehdoton kesäkauden kohde ja mieleenpainuva kokemus pyöräilijänkin näkökulmasta. Pyörällä pääsee Päijätsalon tulentekopaikalle ja luontotornille sekä Höysniemen tulentekopaikalle.

Vaellusreitit

Muut liikuntamahdollisuudet Päijänteen kansallispuistossa

Päijänteen kansallispuistossa voit patikoinnin, veneilyn ja melonnan lisäksi myös kalastaa, marjastaa ja sienestää, etsiä geokätköjä, pyöräillä vaikka Pulkkilanharjun poikki, uida ja sukeltaa sekä talvisin jää- ja lumitilanteen salliessa myös retkiluistella, hiihtää tai purjekelkkailla. Puiston ulkopuolellakin on monia retkikohteita ja nähtävää, joten alueella saa kulumaan halutessaan useita päiviä ilman, että aika käy pitkäksi.

Sää Päijänteen kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Päijänteen kansallispuistossa

Päijänteen kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.

Puiston rajoitukset

  • tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla.
  • Päijänteen kansallispuistossa on joitakin rajoitusosia, kuten Huhtsaari, Papinsaari, Sammalsaari, Punapää ja joitakin pienempiä saaria. Tarkempi rajoitusaluetieto löytyy puiston kartasta. Rajoitusosissa on maihinnousu- ja liikkumiskielto 15.4. – 31.7. Tällä turvataan lintujen pesimärauha.
  • Kalastus: voit onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella rajoitusosia lukuun ottamatta ja kalastaa vieheellä yhdellä vavalla rajoitusosat pois lukien. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi).  Päijänteen vedet eivät kuulu kansallispuistoon. Lisätietoja kalastuksesta Päijänteellä: Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue (ekpk.fi), Etelä-Päijänteen yhteislupa-alue (kalapaikka.net) ja Kalatalouden keskusliitto (ahven.net). Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi!
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
  • Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa sanotaan lisäksi, että “on suotavaa välttää suuria nopeuksia ja meteliä moottoriveneillä ja muilla moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla (esim. vesiskootterit) liikuttaessa linnuston suojelemiseksi, muiden vesilläliikkujien, kuten melojien turvallisuuden parantamiseksi, peräaaltojen rantoihin kohdistuvien haittojen vähentämiseksi ja luonnonrauhan säilyttämiseksi. Liian kovalla nopeudella ajettaessa moottoriveneiden aiheuttamat aallot voivat aiheuttaa vesilintupoikueiden hajaantumisen ja poikasten tuhoutumisen. Nopeuden alentaminen lisää myös melojien ja pienveneilijöiden turvallisuutta kansallispuiston lähivesillä.”

Puistossa on kielletty

  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Tulenteko on kielletty metsäpalovaroituksen ja ruohikkopalovaaran aikana kaikilla Päijänteen kansallispuiston tulentekopaikoilla. Tulen sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)