Linnansaaren kansallispuisto

Linnansaaren kansallispuisto onkin yksi maamme kansallispuistoveteraaneista. Se on nimittäin perustettu jo vuonna 1956. Samana vuonna perustettiin myös Liesjärven, Pyhä-Häkin, Petkeljärven, Rokuan, Oulangan ja Lemmenjoen kansallispuistot. Näitä ennen on perustettu vain kaksi puistoa vuonna 1938. Linnansaaren kansallispuisto ei ole myöskään pienimmästä päästä; sen pinta-ala on jopa 97 neliökilometriä.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Linnansaaren alueella on sekä suuria, avoimia järvenselkiä että monenlaisten saarien rykelmiä; on pieniä, mäntypuuvoittoisia kalliosaaria ja -luotoja ja isompia saaria, joissa on seka- ja lehtimetsää. Itse asiassa lehtoja on kansallispuiston alueella jopa 30 %, mitä voitaneen pitää kansallisestikin merkittävänä määränä. Lisäksi alueella elää erittäin uhanalainen ja vain Saimaalta löytyvä saimaannorppa, ja pikkuruinen koppakuoriaislaji lattarikkaseppä, josta ensimmäinen havainto on niinkin kaukaa kuin 1800-luvun puolelta. Suomessa Linnansaaren lisäksi kuoriaishavaintoja on tehty vain Kuopion lähistöltä.

Kansallispuiston merkityt reitit sijaitsevat puiston pääsaarella, Linnansaarella. Linnansaaren luoteisosassa, Linnavuorella, on todennäköisesti sijainnut aikoinaan muinaislinna, jota on jo esihistoriallisella ajalla käytetty puolustus-, pako- tai vartiopaikkana. Linnavuori on yksi Suomen järviluonnon kauneimmista näköalapaikoista, ja se on Linnansaaren torpan lisäksi puiston suosituin käyntikohde. Linnansaaren lisäksi kansallispuistossa on tietysti monta muutakin saarta, joista monilla on myös palvelurakenteita, kuten laitureita, ankkurointipaikkoja, tulipaikkoja jne. reilusti toistakymmentä. Monissa saarissa on rajoitetusti telttapaikkoja. Myös omassa veneessä voi yöpyä, jos kyseinen saari, jonka edustalle ankkuroituu, ei kuulu rajoitusosaan tai jos rajoitusosan maihinnousukielto ei ole voimassa.

Linnansaaren kansallispuiston kävijöiden kannattaa poiketa myös Saimaan luontokeskus Riihisaaressa. Sen osoite on Riihisaari, 57130 Savonlinna. Luontokeskus tarjoaa 

retkeilyneuvontaa mm. Linnansaaren luonnosta ja palveluista sekä alueen muista retkeilymahdollisuuksista. Lisäksi luontokeskus on museo, ja keskuksessa on mm. perusnäyttelyitä ja vaihtuvia näyttelyitä. Luontokeskus on avoinna ympäri vuoden. Museokauppaan ja matkailu- ja retkeilyinfoon on vapaa pääsy, mutta näyttelyihin on pääsymaksu (liput ja lisätietoja: savonlinna.fi). Luontokeskus on esteetön kohde.

Nähtävyydet Linnansaaren kansallispuistossa

Linnavuori

Linnavuori on korkea vuori Linnansaaren luoteisosassa. Paikalla oletetaan olleen rautakautisen muinaislinnan, josta ei ole kuitenkaan toistaiseksi löytynyt teorian vahvistavia esine- tms. löytöjä. Aivan läheltä, mm. noin 3 kilometrin päässä sijaitsevalta Mäntysaarelta on löydetty muinainen työ- ja valmistuspaikka, tässä tapauksessa tervahauta. Lähistöllä on myös historiallisen ajan löytöjä, kuten asuinpaikkoja ja viimeisimmän sodan aikaisia puolustusvarustusten jäänteitä.

Linnavuoren sijainti tarjoaa mahtavat näkymät alapuoliseen vesistöön ja saarten yli. Hyvällä säällä näkyvyyttä on kilometrikaupalla, joten vettä pitkin mahdollisesti seilanneet viholliset näki jo kaukaa. Vuorelta on nykyisinkin erinomaiset näkymät, ja vihollisten sijaan voi vaikka yrittää kiikaroida, näkyisikö kansallispuiston alueella elävää saimaannorppaa. Ja vaikkei näkyisikään, maisemat ovat aina hienot.

Linnavuorelle pääsee kapuamaan mm. Linnavuoren reitiltä (ks. Reitit). Veneellä tai meloen saapuvat voivat tulla halutessaan suoraan Linnavuoren juurella olevaan pieneen lahdelmaan, josta on vain parinsadan metrin matka vuoren päälle ja parhaisiin näköaloihin.

Linnansaaren torpan alue

Linnansaaren torpan alue on valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä ja perinnemaisemaa, jota edelleen hoidetaan mm. kaskeamalla. Torpan historia ulottuu 1850-luvulle, jolloin alue oli vielä Waahersalon kartanon maita, joita oli parhaimmillaan tuhansia hehtaareja. Torppari Adolf Lyytikäinen asutti perheineen torppaa vuodesta 1855 vuoteen 1862, minkä jälkeen paikka on toiminut sekä metsänvartijan kämppänä että uudelleen toisten torpparien asuinpaikkana vuoteen 1913 saakka, jolloin Linnansaaren saaristo siirtyi kaupassa valtion omistukseen. Torpasta tuli sittemmin valtion metsänvartijan tila, ja torpparilain vuonna 1922 muutoksella myös metsänvartijat saattoivat lunastaa tilan itselleen, minkä silloinen metsänvartija Oskari Parviainen tekikin vuonna 1940, jolloin tilan nimi muuttui hetkeksi Louhimaaksi. Valtio osti tilan takaisin vasta vuonna 1975, jolloin siitä tuli myös osa Linnansaaren kansallispuistoa.

Nykyisin torppa on perinnetila, ja se on avoinna yleisölle veloituksetta ympäri vuoden. Perinnetilalla ei ole henkilökuntaa, mutta kesäisin alueella tehdään perinnemaiseman hoitotöitä mm. kaskeamalla. Tietojen mukaan Linnansaarella on kaskettu jo 1500-luvulla eli satoja vuosia ennen pysyvää asutusta. Aluetta kaskettiin varsinaisesti viimeisen kerran 1930-luvulla, mutta kansallispuiston luonnonhoitomielessä kaskeaminen aloitettiin uudelleen vuonna 1993.

Saimaannorppa

Saimaannorppa on tietenkin se, jonka moni haluaa Linnansaaren kansallispuistossa nähdä. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen ja herkkä eläin, joten sitä pitää tarkkailla riittävän etäältä ja hiljaa. Häiritset luonnonvaraista eläintä viimeistään silloin, kun se lähtee pois paikaltaan. Sen viereen ei siis kannata yrittää päästä veneellä tai meloen, eikä talvisin norpan lumipesien lähelle, sillä pesintä on muutenkin hankalaa ja huonoina lumitalvina vaaditaan ihmisen apua tekopesien kolaamiseen, jotta norppanaaras voisi synnyttää kuuttinsa turvallisesti. Moottoriveneily tai muilla äänekkäillä moottoriajoneuvoilla sulassa vedessä tai jäällä ajaminen voi myös häiritä norppaa. Jos haluat tutustua norppiin opastetusti, varmista, että norppasafarien ja opastettujen retkien järjestäjä toimii kestävästi ja eettisesti norppien ehdoilla.

Lue lisää saimaannorpasta: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/uhanalainen-saimaannorppa.pdf

ja katso videolta vinkit, miten voit osaltasi turvata saimaannorpan pesimärauhan. Voit myös osallistua vapaaehtoistyöhön norppakannan turvaamiseksi. Lisätietoja mm. https://wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa/

Saapuminen Linnansaaren kansallispuistoon

Linnansaaren kansallispuisto sijaitsee sinisen Saimaan Haukivedellä, valtatie 5:n itäpuolella Savonlinnan, Varkauden ja Rantasalmen kuntien alueella. Vesiteitse puiston saariin pääsee omalla veneellä, meloen tai soutaen. Kansallispuistoon on matkaa, päätepisteestä riippuen, esimerkiksi Jyväskylästä hieman yli 200 km, Kuopiosta n. 130 km, Joensuusta n. 125 km, Savonlinnasta 40 km ja Varkaudesta 60 km. Matkat ovat suuntaa-antavia, sillä esimerkiksi Google Maps tarjoaa usein kolmekin vaihtoehtoista reittiä.

Autolla saapuvat voivat pysäköidä osoitteissa Oravin pysäköintialue, Kiramontie 27, Oravi, Porosalmen pysäköintialue, Porosalmentie 313, Rantasalmi ja Mustalahden pysäköintialue, Mustalahdentie 318, Rantasalmi.

Savonlinnaan ja Varkauteen on juna- ja bussiyhteyksiä (Ks. VR ja Matkahuolto), ja Porosalmen suuntaan on linja-autovuoroja arkipäivisin Savonlinnasta ja Varkaudesta. Linja-autolla pääsee lähimmillään 3 km päähän puistosta.

Vaellusreitit

Luistelu on jokamiehenoikeus, mutta jää- ja lumitilanteen salliessa alueella on myös kaiken kaikkiaan lähes 20 kilometrin mittainen hoidettu, maksullinen retkiluisteluväylä, jonka reunassa voi ajaa myös pyörällä. Reitti lähtee Oravista ja vie Linnansaareen, Kaarnetsaareen ja Järvisydämeen.

Muut liikuntamahdollisuudet Linnansaaren kansallispuistossa

Linnansaaren kansallispuistossa voit mm. meloa ja veneillä, kalastaa rajoitukset huomioiden, marjastaa ja sienestää, patikoida, tarkkailla lintuja ja uida sekä talvisin jää- ja lumitilanteen salliessa retkiluistella ja hiihtää sekä lumikenkäillä.

Sää Linnansaaren kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Linnansaaren kansallispuistossa

Linnansaaren kansallispuistossa saat

  • liikkua omin voimin ja vesikulkuneuvoilla rajoitusosia lukuun ottamatta
  • maastopyöräillä  jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja hyötysieniä rajoitusosia lukuun ottamatta.  

Puiston rajoitukset

  • Liikkumista puiston alueella on rajoitettu saimaannorpan häiriöttömän pesinnän turvaamiseksi: maihinnousu ja liikkuminen on kielletty osalla kansallispuiston saarista 1.1.-30.4. Surmaluotojen saariryhmän ympärillä liikkumisrajoitus ulottuu myös jääalueelle 50 metrin etäisyydelle saarten rannasta. Saimaannorppa rakentaa pesän rannan läheisyydessä olevaan lumikinokseen. Pesää on hankala havaita jäältä, koska sen kulkuaukko on piilossa, ja norppa kulkee pesään avannon kautta.
  • Saimaannorpan ja rantalinnuston häiriöttömän pesinnän turvaamiseksi maihinnousu ja liikkuminen on kielletty osalla kansallispuiston saarista 1.1.-15.7.
  • Liikkuminen moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla jäiden aikana (1.1.-30.4.) on kielletty. Katso tarkemmat tiedot kansallispuiston järjestyssäännössä olevasta karttaliitteestä.
  • Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeudella rajoitukset pois lukien. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset lisäksi Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413 (eräluvat.fi). Luvat voi ostaa erälupien verkkokaupasta. Pyydyskalastusta varten tarvitset kalastonhoitomaksun lisäksi Metsähallituksen Haukiveden pyydysluvan nro 7008 (eräluvat.fi). Luvat ovat voit ostaa myös palvelunumerosta 020 69 2424. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

Haukiveden kalastusrajoitukset saimaannorpan suojelemiseksi:

  • Kaikenlainen kalastus on kielletty Linnansaarenlammessa.
  • Valtion vesialueilla verkkokalastus on kielletty. 
  • Useat osakaskunnat ovat rauhoittaneet vesialueensa verkkokalastukselta 15.4.–30.6.
  • Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (mmm.fi) on kielletty tiettyjen pyydysten ja kalastustapojen käyttö keskeisillä norpan esiintymisalueilla.

Muut rajoitukset

  • Hirven ajaminen metsästämisen yhteydessä on sallittua Metsähallituksen luvalla.
  • Leiriytyminen kansallispuistossa on kielletty 1.1.-30.4. Tilapäinen leiriytyminen on sallittu 1.5.-31.12. vain sille osoitetuissa paikoissa. Metsähallitus voi myöntää luvan tilapäiseen leiriytymiseen Linnansaaren pääsaarella 1.1. ja 30.4 välisenä aikana.
  • Tulenteko on sallittu vain sille osoitetuissa paikoissa käyttäen ainoastaan tarkoitukseen varattua, paikalle tuotua puuta. Retkikeittimen käyttö on sallittu muuallakin. Tulenteko on kokonaan kielletty metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).
  • ratsastaminen ja koiravaljakolla liikkuminen on sallittua Metsähallituksen luvalla
  • käpyjen ja siementen kerääminen on sallittua Metsähallituksen luvalla (ks. edellä)
  • riistaeläimen haltuunotto on sallittua Metsähallituksen luvalla (ks. edellä)
  • matkailutoiminta on sallittua Metsähallituksen luvalla (ks. edellä)
  • tieteellinen toiminta esim. kasvien kerääminen sallittua Metsähallituksen luvalla (ks. edellä)
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • liikkuminen ja maihinnousu rajoitusosilla 1.1.-30.4 tai 1.1.-15.7.
  • liikkuminen moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla osissa kansallispuiston vesialueista talvella (jääpeitteen aikaan)
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi).  Kielto ei koske Sammakkoniemen keittokatosta ja hormilla varustettua tulentekopaikkaa, mutta tulenteko voidaan tarvittaessa kieltää paikallisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • kalastus Linnansaarenlammessa
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen 
  • roskaaminen ja muita häiritsevä toiminta
  • rakennelmien, muinaismuistojen tai raunioiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan, esimerkiksi Oravin kyläkaupalla sijaitsevaan jätteiden lajittelupisteeseen. Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/linnansaari-js.pdf