Lemmenjoen kansallispuisto

Suomen pohjoisin kansallispuisto, Lemmenjoen kansallispuisto, on samalla myös kaikkein suurin huimaavalla 2 858 neliökilometrin pinta-alallaan. Se on perustettu vuonna 1956, mutta tämänhetkisen kokonsa se saavutti vasta myöhemmin vuosina 1971 ja 1981 tehtyjen aluelaajennusten myötä. Puiston länsiosa rajoittuu on noin 60 km matkalta Norjan rajaan. Puiston halki virtaava kuuluisa joki on noin 70 km mittainen. Lemmenjoen merkitys arvokkaana luontokohteena alkoi näkyä asiakirjoissa jo 1900-luvun alussa, ja kaiken kansan retkeilykohteeksi puisto alkoi kehittyä kunnolla vasta perustamisensa jälkeen.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Lemmenjoen kansallispuisto valittiin Erä-lehden äänestyksessä Suomen suosituimmaksi vaellusalueeksi vuonna 2005. Koostaan huolimatta Lemmenjoen kansallispuisto on ollut kävijämääriltään hyvin maltillinen; vuosittain vain hieman yli 20 000 kävijää. Siksi hyvin rauhallista ja kiireetöntä kansallispuistokokemusta ja vaelluksen vapautta etsivälle erämainen Lemmenjoki sopii erinomaisesti. 

Jos Yhdysvalloissa oli Klondike suuren kultaryntäyksen kohteena, niin Suomessa se varmasti on ollut Lemmenjoki. Ei ehkä samassa mittakaavassa, mutta monelle vähintään yhtä tärkeänä; Lemmenjoellekin lähdettiin unelmien ja rikkauden perässä sankoin joukoin, kun kultaa ensimmäisen kerran 1940-luvulla alueelta löydettiin. Onpa paikka vieläkin tärkeä kullan lähde, vaikka esimerkiksi koneellinen kullankaivuu loppui vuonna 2020. Kultaa etsitään nykyisin käsin, ja sitkeimmät kullankaivajat alueella ovat olleet omilla valtauksillaan jo kymmeniä vuosia. Lemmenjoki on kuitenkin paljon muutakin kuin kullan luvattu maa; se on laaja, lähes koskematon erämaa, jollaisia on enää harvassa. Autio Lemmenjoen kansallispuisto ei kuitenkaan ole, vaan sen alueella elää runsaslukuinen eliölajisto – ja tietenkin poroja! Porotalous on ollut alueen tärkeitä elinkeinoja jo pitkään, ja se jatkuu edelleen monenlaisista haasteista huolimatta. Jo paljon ennen porotaloutta, alueella harjoitettiin peuranpyyntiä, mistä muistona ovat lukuisat pyyntikuopat, joita on löytynyt esimerkiksi Morgamjärven ja Juurakkojärven väliseltä alueelta ja alueen jokien varsilta kymmenittäin.

Nimi  Lemmenjoki tulee siitä, että Lemmenjokilaakso on kasvustoltaan vehreämpää ja rehevämpää kuin sen ympäristössä keskimäärin, mikä on johtanut johtopäätökseen, että seutu on lämpimämpi kuin muualla; saamen kielen nimi leammi tarkoittaa suomeksi lämmintä. Ajan mittaan nimestä on suomalaistunut Lemmenjoki. Rakkauden kanssa sillä ei siis liene tekemistä, paitsi että juuri nimittäin kiihkeimpänä kulta-aikana Lemmenjoella vaikutti kuuluisa naisihminen nimeltään Sylvia Petronella van der Moer – tuttavallisemmin tunnettu nimellä Petronella. Silloin kiihkeyttä ja rakkauttakin osoitettiin myös muuta kuin joenpenkoilta löytynyttä arvometallia kohtaan. Tämä tosielämän hahmo voi olla joillekin vanhojen suomalaisten elokuvien ystäville tuttu myös elokuvasta Rovaniemen markkinoilla.
Lemmenjoen kansallispuistossa on villin erämaan tuntu; on paljaslakisia tuntureita ja laajoja soita, joiden ylitykseen sulan maan aikana tuskin kannattaa lähteä, on tiettömiä taipaleita kaukana kaikesta hälinästä – ja myös alueita, joilla ei matkapuhelin kuulu eikä data liiku. Kansallispuiston kallioperä on pääasiassa granaatti-kordieriittigneissiä, mutta alueella on myös harvinaisempaa serpentiiniä epämääräisinä vyöhykkeinä ja esiintyminä, joista kaikkia ei vieläkään tunneta. Serpentiinikallioita löytyy ainakin kansallispuiston syrjäisemmistä etelä- ja itäosista, ja niillä esiintyviä kasveja sanotaan serpentiinilajeiksi. Sellaisia ovat mm. serpentiinipikkutervakko ja tunturihärkin serpentiinirodut tai lapinnädän serpentiinimuoto. Tällaiset erikoislaatuiset kasvupaikat kyllä erottuvat muusta ympäristöstä.

Nähtävyydet Lemmenjoen kansallispuistossa

Lisätietoja näistä ja muista alueen nähtävyyksistä löydät tästä.

Saapuminen Lemmenjoen kansallispuistoon

Lemmenjoki sijaitsee todella pohjoisessa, Inarin ja Kittilän välisen tien nro 955 ja Inarin ja Angelin välisen tien nro 9553 rajaamalla alueella. Inarista Lemmenjoen Njurkulahteen on matkaa n. 50 km ja Kittilästä Lemmenjoelle tulee n. 160 km.

Puiston kävijöitä palvelee Ylä-Lapin luontokeskus Siida, jonka osoite on Inarintie 46, 99870 Inari ja joka on avoinna lähes ympäri vuoden. Katso tarkemmat tiedot ja aukioloajat keskuksen omilta sivuilta. Lisäksi Ivalossa on Metsähallituksen palvelupiste osoitteessa 

Sairaalantie 3B, 99800 Ivalo (Inari), josta saa mm. retkeilyneuvontaa, lupia ja karttoja.

Vaellusreitit

Lisäksi Lemmenjoen kansallispuistossa on maastopyöräilymahdollisuus merkityillä reiteillä, mutta puiston reitit eivät sovellu kovin hyvin maastopyöräilyyn, mutta vaativia reittejä pyöräillä haluaville niistä voi olla iloa. Hiihtäjille on tarjolla mm. Joenkielisen 8 km hiihtoreitti, Njurgulahti–Morgamoja-hiihtoreitti n. 25 km (joen jäällä ja huoltokelkkauraa pitkin), sekä melojille Lemmenjoen melontareitti, ks. lisätietoja tästä.

Muut liikuntamahdollisuudet Lemmenjoen kansallispuistossa

Lemmenjoen kansallispuistossa voit patikoida ja vaeltaa kaikessa rauhassa, meloa, kalastaa, kokeilla kullanhuuhdontaa, kalastaa, poimia marjoja ja sieniä sekä maastopyöräillä merkityillä reiteillä. Parhaat pyöräilyreitit kuitenkin löytyvät muualta, mutta ainahan sitä voi kokeilla – ja Lapin lumon voit kokea vaikkapa pyöräilemällä pitkillä ja suorilla maanteillä, jolloin näet ja kuulet paljon enemmän kuin autossa istumalla. Puiston yrittäjät kuljettavat myös mielellään retkeilijää pitkin kuuluisaa Lemmenjokea ja kertovat alueesta ja sen historiasta ja merkityksestä.

Sää Lemmenjoen kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Lemmenjoen kansallispuistossa

Lemmenjoen kansallispuistossa saat

  • liikua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosaa lukuunottamatta. Katso rajoitusalueet mm. Retkikartasta, jossa ne erottuvat parhaiten, kun taustakartaksi valitaan Taustakartta. Ravadaskönkään rajoitusosassa liikkuminen on sallittu vain merkityillä poluilla.
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.

Puiston rajoitukset

  • Avotulen teko ja leiriytyminen kansallispuiston virkistysvyöhykkeellä on sallittu vain niille tarkoitetuilla paikoilla.
  • Pyöräily on sallittu vain merkityillä reiteillä. 
  • Kalastaminen on mahdollista kalastusalueella myös virtavesissä. Viehekalastus on sallittua kalastonhoitomaksulla koko puiston alueella järvivesissä. Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeudella lampi- ja järvivesissä. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

    Kalastusalueet: Lemmenjoen kalastusalue (nro 1562) käsittää Lemmenjoen sivujoet (mm. Máttit Ravadas, Searitjoki, Vasko- ja Postijoen latvavedet) ja joitakin alueen järvivesiä. Lemmenjoella voit kalastaa Juutuanjoen vyöhyke 6 luvalla (nro 1578). Vaskojoki sisältyy myös Juutuanjoen lupaan, vyöhyke 5 Lemmenjoen kansallispuiston alueella. Voit ostaa luvat eräluvat.fi-palvelusta. Luvat voit hankkia myös alueen yrittäjiltä tai Metsähallituksen palvelupisteistä. Epäselvissä tapauksissa ota yhteys Metsähallituksen asiakaspalveluun.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa.Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen aikana. Metsäpalovaroituksen aikana on avotulen teko aina kielletty, myös merkityillä tulentekopaikoilla, jos alueelle on annettu metsäpalovaroitus (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja, mutta tulenteko voidaan kuitenkin kieltää tarvittaessa paikkakohtaisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • koiravaljakolla ajaminen
  • leiriytyminen rajoitusvyöhykkeellä
  • puiden, pensaiden sekä muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläimien pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo sille tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen
  • Metsästys on kielletty muilta kuin paikkakuntalaisilta. Paikkakuntalaisille metsästys on sallittu kotikuntansa alueella (metsästyslain 8 §).
  • Kansallispuistossa on myös ns. syrjä- tai erämaavyöhyke, jolla on omat sääntönsä. Katso lisätietoja niistä puiston järjestyssäännöistä (alla).

ROSKATON RETKEILY
Lemmenjoenkin kansallispuistossa ohjataan roskattomaan retkeilyyn. Vaikka puiston tuvissa ja retkeilyrakenteiden yhteydessä olisikin jäteastia, jätehuolto Lemmenjoen kansallispuiston kokoisella alueella on haastavaa. Kiitos, kun tuot pois puistosta sen mitä sinne vietkin ja panostat omalta osaltasi myös yleiseen siisteyteen puistossa!

Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat myös ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. Njurkulahden pysäköintialueella sekajäteastia. Lue lisää roskattomasta retkeilystä tästä

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/lemmenjoki-jsfin.pdf