Lauhanvuoren kansallispuisto

Vuonna 1982 perustettu Lauhanvuoren kansallispuisto sijaitsee Isojoen, Kauhajoen ja Kankaanpään kuntien alueella, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntien rajalla. Puiston pinta-ala on 57 neliökilometriä. Puiston keskellä kohoaa suuri Lauhanvuori, jonka korkeus merenpinnasta on 230 metriä. Vuori onkin ollut aikoinaan saari, joka nousi jääkauden jälkeen vetäytyvien vesien ylle pitkiksi ajoiksi ylhäiseen yksinäisyyteensä. Maakuntien raja kulkee vuoren huipulla.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Kallioperältään Lauhanvuoren alue on hiekkakiveä, jota ympäröi huomattavasti yleisempi ja vanhempi graniittivaltainen vyöhyke. Hiekkakivi on niinkin “nuorta” kuin noin 1 000–600 miljoonan vuoden takaa, verrattuna esimerkiksi graniittiin ja muihin vanhemman peruskallion kivilajeihin, joilla on ikää lähemmäs 1,9 miljardia vuotta. Esimerkiksi vielä noin 420 miljoonaa vuotta sitten Suomi sijaitsi päiväntasaajan kohdalla, ja hiekkakivi on peräisin tuolta ajalta. Se on kuitenkin suurelta osin peittynyt hiekan, moreenin ja turpeen alle, mutta hiekkakivihistoria paljastuu Lauhanvuoren muinaisrannalla 800 metriä pitkänä ja parhaimmillaan noin 50 metriä leveänä muinaisrantavallina, joka tunnetaan nimellä Kivijata.

Lauhanvuoren alueella on laajoja suoalueita, jotka pääsee näkemään hyvin ylhäältä päin Lauhanvuoren laella kohoavasta korkeasta näkötornista Länsi-Suomen korkeimman vuoren päältä. Soilla elää runsaslukuinen lintulajisto mm. kurkineen, metsoineen ja riekkoineen, metsissä saattaa kuulla ja nähdä vaikkapa tilhiä, järripeippoja ja kulorastaita. Kasvisto edustaa sekä eteläistä että pohjoista lajistoa, koska Lauhanvuoren alue on Suomenselän vedenjakaja-aluetta.

Seudun vahvasta eräperinteestä ja pyyntikulttuurista kertovat lukuisat eläin- ja pyyntivälineaiheiset paikannimet, kuten Näätäluoma, Karhukangas, Paulapuskanlakso jne. Nimi Lylykeidas viitannee muinoin hiihtämällä tehtyihin pyyntiretkiin, jolloin ns. epäparisia suksia kutsuttiin nimillä lyly ja kalhu. Metsästyksen lisäksi myös kalanpyyntiä harrastettiin, ja lohikaloja oli alueen virtavesissä aikoinaan runsaasti. Siitä arvatenkin on säilynyt paikannimi Lohikeidas.

Metsästyksen ja kalastuksen lisäksi Lauhanvuoren alueella on harjoitettu aikojen saatossa myös tervanpolttoa ja metsätaloutta aina 1970-luvulle asti, ja myllynkiviäkin on harvinaisesta hiekkakivestä valmistettu. Lauhanvuoren laella kasvatettiin siemenperunaa, koska sinne ei halla ulottunut. Ja olipa puiston alueella sijaitsevasta jännittävän kuuloisesta Spitaalijärvestä otettu sen parantavaksi väitettyä vettä ja kuljetettu sitä Venäjän ruhtinaille asti.

Puiston alueella liikuskelee hirviä ja metsäpeurankin voi hyvällä tuurilla päästä näkemään; ensimmäiset alueen metsäpeurat 150 vuoteen palautettiin luontoon vuonna 2019. Metsäpeura metsästettiin Suomesta sukupuuttoon noin sata vuotta sitten, ja sen jälkeen on tehty paljon töitä peurakannan palauttamiseksi takaisin perinteisille asuinpaikoilleen läntiseen Suomeen.

Lauhanvuoren kansallispuisto on osa Lauhanvuoren ja Hämeenkankaan alueen Unescon kansainvälistä Geopark-verkostoa. Suomen uusin Geopark-alue kattaa Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen, Kankaanpään, Karvian, Jämijärven ja Siikaisen sekä Parkanon ja Kihniön alueet, jotka muodostavat yhtenäisen luontomatkailualueen. Suomen ensimmäinen Geopark sijaitsee Rokualla. Katso lisää Geoparkista tästä esitteestä.

Lauhan vuokratuvan pihapiirissä on vapaassa käytössä oleva esteetön puolikota sekä esteetön kuivakäymälä. Puolikodan läheisyyteen pääsee autolla, mutta tiellä on lukittu puomi, jonka avainkoodin saa Metsähallituksen asiakaspalvelusta. Näkötornilla on esteetön kuivakäymälä.

Nähtävyydet Lauhanvuoren kansallispuistossa

Saapuminen Lauhanvuoren kansallispuistoon

Seinäjoelta ja Porista on matkaa kansallispuistoon noin 90 km, Tampereelta ja Vaasasta noin 140 km, Jyväskylästä n. 215 kilometriä.

Esteettömät palvelut: Puiston keskellä olevalle Spitaalijärvelle on pyörätuolilla kuljettavissa oleva yhteys pysäköintialueelta noin 500 m päästä. Järven rannassa on 500 metrin pituinen esteetön polku sekä esteetön keittokatos ja kuivakäymälä.

Vaellusreitit

Lauhanvuoren alueella ja ympäristössä on myös Isojoen ja Kauhajoen kuntien ylläpitämiä hiihtolatuja. Isojoen kunnan latuinfo on siirtynyt osoitteeseen https://www.hiihtoladut.fi/

Muut liikuntamahdollisuudet Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuistossa voit patikoida, marjastaa ja sienestää, pyöräillä Geobike-reitillä, uida Spitaalijärvessä sekä hiihtää ja lumikenkäillä talvisin. Lauhanvuorella voikin edullisista maasto-olosuhteista johtuen olla lunta talvella silloinkin, kun muualla on lumetonta.

Sää Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Lauhanvuoren kansallispuistossa

Lauhanvuoren kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, polkupyörällä, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta. Likolammien rajoitusosalla kulku on kokonaan kielletty 15.4. – 31.7. linnuston pesimärauhan turvaamiseksi.
  • pyöräillä jokamiehenoikeudella rajoitusosia lukuun ottamatta, selvästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja hyötysieniä.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille osoitetuilla paikoilla. Retkikeitintä (kaasu, polttoneste) saa käyttää muuallakin.
  • Spitaalijärven telttailualueella, keittokatoksen puoleisella rannalla telttailu ei ole sallittua. Spitaalijärven pysäköintialueen matkailuautopaikoilla saa yöpyä enintään kolme yötä kerrallaan.
  • Hirvenajo metsästyksen yhteydessä kansallispuiston alueella on aina luvanvaraista. Katso tarkemmat ohjeet ja luvanhakumenettely osoitteesta https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/luvat/tutkimus-ja-liikkumisluvat/
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta. Risukeittimet luetaan yleisesti nykyään avotuleksi, kuten myös kertakäyttögrillit.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo sille osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • autojen pysäköiminen muualla kuin liikennemerkein osoitetuilla pysäköintialueilla
  • roskaaminen, muita ihmisiä häiritsevä toiminta, rakenteiden, muinaismuistojen tai raunioiden vahingoittaminen
  • kalastaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt:

Järjestyssääntö