Koloveden kansallispuisto

Kolovedellä on liikkunut ihmisiä ainakin jo vuonna 1300 eaa, jolloin eränkäynti oli vielä tärkeässä asemassa. Siitä eteenpäin alueella on ollut vakituista asutusta, ja maanviljely ja metsätalous korvasivat vähitellen pyyntikulttuurin. Alueen geologia on voimakkaasti jääkauden muovaamaa jyrkkine kalliorantoineen ja suurine korkeuseroineen, mikä näkyy erittäin selvästi maastokarttojen tiheinä korkeuskäyrinä ja rinnevarjostuksesta, jos sen valitsee karttatasoksi MML:n karttapalvelussa. Esihistoria on vankasti läsnä kolovedellä mm. lukuisten alueelta löydettyjen kalliomaalausten muodossa. Kansallispuiston tunnuksessakin komeilee eräästä kalliosta löytyneen hirven kuva.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Koloveden kansallispuiston tavoitteena on suojata Saimaan erämaista saaristoluontoa ja alueen toistasataavuotiaita metsiä. Suojelualueella elää mm. uhanalainen saimaannorppa, joka on kuulunut seudulle tuhansien vuosien ajan ja todennäköisesti paljon ennen ihmisen ilmestymistä paikalle. Saimaannorppa on yksi harvoista makean veden hylkeistä koko maailmassa. Kun Saimaan yhteys Itämereen katkesi noin 8 000 vuotta sitten maankohoamisen vuoksi, norppa jäi eristyksiin eikä sillä ollut enää mahdollisuutta päästä merelle tai takaisin. Itämerennorpalle sukua oleva saimaannorppa kehittyi omaksi alalajikseen vuosituhansien aikana. Nykyään elossa on vain noin 430 saimaannorppaa, joten laji on erittäin uhanalainen ja vaatii suojelua (Ks. mm. wwf.fi/elainlajit/saimaannorppa).

Kolovedellä on hienon vesistön ja kallioluonnon lisäksi paljon vanhoja metsiä, joiden lajisto on erittäin edustava ja monipuolinen. Metsistä löytyy mm. erikoisen nimisiä kääpiä, kuten välkkyludekääpä tai erakkokääpä. Ennen kansallipuistoksi muuttumista Koloveden metsiä on käytetty talousmetsinä, mutta siitä on jo pitkä aika. 

Hyönteisistä alueella on mm. monenlaisia kovakuoriaisia, jotka viihtyvät erityisesti puiston alueen vanhoissa haavoissa. Linnusto on vanhoille metsille ominaista, kuten esimerkiksi tikkalintuihin kuuluva käenpiika, jota voisi käyttäytymisensä perusteella luulla jopa käärmeeksi, sillä se painautuu usein matalaksi jäkälien sekaan, mistä se sitten sähisee pesän häiritsijälle ja heiluttaa päätään kaulaansa käännellen kuin käärme konsanaan. Suojavärityksensä vuoksi käenpiikaa voi olla hankala havaita, joten sen pesälle saattaa eksyä aivan vahingossa.

Kolovesi on Saimaan päävirtaamasta erillään oleva latvavesi. Sen järvenselät ovat pitkiä ja kapeita, kuten ovat myös sen salmet. Koloveden vedet ovat kirkkaita ja puhtaita, koska niiden humuspitoisuus on pieni. Puiston kirkkaiden vesien, jylhien kalliorantojen ja saarten syleilyssä on hyvin rauhallista. Moottoriveneily ei ole sallittu, eikä talvella moottorikelkkailu. Kolovedellä voit tavata saimaannorpan lisäksi myös mm. huuhkajan, kuulla korpin, sattua saukon kanssa samoille seuduille tai parhaassa tapauksessa kuulla vain veden liplatuksen kanootin tai kajakin kylkeä vasten.

Nähtävyydet Koloveden kansallispuistossa

Saapuminen Koloveden kansallispuistoon

Koloveden kansallispuisto sijaitsee Enonkoskella, vain noin 70 kilometrin päässä Savonlinnasta, hieman yli 100 km päässä Joensuusta, noin 190 km päässä Jyväskylästä tai hieman yli 130 km päässä Kuopiosta, valtatien 23 eteläpuolella. Koloveden kansallispuisto on perustettu vuonna 1990 ja sen pinta-ala on 61 neliökilometriä. Puiston alueista suurin osa sijaitsee saarissa, joille pääsee vain moottorittomalla veneellä tai meloen. Autolla saapuvat voivat pysäköidä kolmelle puiston alueella sijaitsevalle pysäköintpaikalle, jotka ovat: Kirkkorannan pysäköintialue, Kirkkorannantie 200, Enonkoski, Nahkiaissalon pysäköintialue, Nahkiaissalontietä noin 3 km tieltä nro 471 sekä Käköveden pysäköintialue, Vääräntauksentie 279, 58180 Enonkoski.

Junalla lähin pysäkki on Vihtari, joka sekin on tosin 26 kilometrin päässä puistosta, joten tarvitaan jatkoyhteys, esim. taksi. Junalla pääsee myös Savonlinnaan. Esimerkiksi Savonlinnan matkailupalveluista voi tiedustella yhteyksiä kansallispuistoon.

Vaellusreitit

Liikkuminen on sallittu Nahkiaissalon luontopolulla ympäri vuoden sekä Mäntysalon luontopolulla 1.5.-31.12. Muina aikoina (1.1.–30.4.) Mäntysalossa ja muissa kansallispuiston saarissa liikkuminen on kielletty.

Koloveden kansallispuisto kannattaa kokea nimenomaan vesiltä, ja monet niin tekevätkin; paikka on erittäin suosittu melontakohde. Omatoimimelojat voivat suunnitella omat reittinsä, ja tarjolla on myös opastettuja melontaretkiä, joiden reiteistä tietävät alueen melontapalveluja tarjoavat yrittäjät. Omaa kanoottia, kajakkia tai venettä ei tarvitse välttämättä olla, vaan kaikenlaista kalustoa voi myös vuokrata. Ja SUP-lautailu on tietenkin mahtava tapa kokea kansallispuisto ehkä vieläkin konkreettisemmin kuin esimerkiksi kanootista.

Muut liikuntamahdollisuudet Koloveden kansallispuistossa

Kansallispuistossa voit patikoida lyhyemmillä reiteillä tai vaeltaa pitkin Kuhankuonon retkeilyreitistöä, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin, etsiä geokätköjä, kalastaa rajoitusosia lukuun ottamatta, seurata lintuja ja muita eläimiä sekä marjastaa ja sienestää. Esimerkiksi karpalot ovat suon herkullisinta antia.

Sää Koloveden kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Koloveden kansallispuistossa

Koloveden kansallispuistossa saat

  • liikkua vesikulkuneuvoilla ja omin voimin rajoitusosia lukuun ottamatta. Ajalla 1.1.-30.4. liikkuminen on kielletty kansallispuistoon kuuluvilla saarilla. HUOM! Suurimmassa osassa Koloveden kansallispuistoa ei saa liikkua moottorikäyttöisillä vesikulkuneuvoilla. Ainoastaan Pitkäsaaren retkisatamaan ja Mäntysalon reitin alkupisteeseen saa ajaa moottoriveneellä.
  • liikkua Nahkiaissalon luontopoluilla ympäri vuoden sekä Mäntysalon luontopolulla ajalla 1.5.-31.12. 
  • Maastopyöräillä jokamiehenoikeudella rajoitusosia lukuunottamatta, selvästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja ruokasieniä rajoitusosia lukuun ottamatta.
  • onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. 

Puiston rajoitukset

  • liikkuminen kansallispuistossa on rajoitettua uhanalaisten ja harvinaisten lajien sekä niiden elinympäristöjen suojelemiseksi Koloveden karttaan merkityllä rajoitusosalla (Pieni Kolovesi) liikkuminen on kielletty ympäri vuoden. Ajalla 1.1-30.4. liikkuminen on kielletty myös kansallispuistoon kuuluvilla saarilla, mutta mantereeseen kuuluvilla osilla liikkuminen on sallittua kyseisenä aikana.
  • Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla tarvitset lisäksi Metsähallituksen Etelä-Suomen vapaluvan nro 7413 (eräluvat.fi).
  • Hirven metsästäminen on sallittu vain paikalliselle metsästysseuralle Metsähallituksen luvalla.
  • Tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille osoitetuilla paikoilla. Saarien leiriytymispaikoilla leiriytyminen on sallittu vain ajalla 1.5.-31.12.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • liikkuminen rajoitusosalla (Pieni Kolovesi) ympäri vuoden
  • liikkuminen kansallispuistoon kuuluvilla saarilla ajalla 1.1.-30.4.
  • liikkuminen jäällä moottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla kansallispuistoon kuuluvilla alueilla ajalla 1.1.-30.4.
  • liikkuminen polttomoottorikäyttöisellä veneellä,vesiskootterilla yms. vesikulkuneuvolla karttaan merkityllä alueella.
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske Kirkkorannan hormilla varustettua tulisijaa. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen  
  • verkkokalastaminen on kielletty koko alueella kuuttiaikana 1.4. – 30.6. Metsähallituksen vesialueille ei myönnetä verkkokalastuslupia.
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/kolovesi-js.pdf