Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuisto

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Satakunnan rajalla, suurimmalta osaltaan Kauhajoen kunnan alueella. Puisto on perustettu vuonna 1982, ja sen pinta-ala on 67 neliökilometriä. Puisto on aivan lähellä Lauhanvuoren kansallispuistoa, jonne on matkaa vain n. 15 kilometriä.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto esittelee eteläisen suoluonnon parhaita paloja, kuljettaa retkeilijän pitkin loivia harjumaastoja ja tutustuttaa kävijän alueen rikkaaseen kulttuurihistoriaan. Kansallispuiston alueella on ennallistettu soita hyvin laajalti, ja paikka on myös suoluonnon ilmastovaikutusten tärkeä tutkimuskohde. Kansallispuiston kulttuurihistoriaa ovat mm. esihistorialliselta ajalta oleva Kyrönkankaan tie, vuosina 1808–1809 soditun Suomen sodan ja 1860-luvulla maatamme vaivanneiden ns. suurten nälkävuosien jäljet.

Pysyvä asutus Kauhajoen ja Karvian seuduille tuli tiettävästi vasta 1500-luvulla, mutta jo paljon sitä ennen on alueella liikkunut eränkävijöitä, kalastajia ja metsästäjiä, mistä kertovat mm. alueelta löytyneet pyyntikuopat. Tervanpoltto oli 1600-luvulta alkaen tärkeässä asemassa, koska terva oli kysytty vientituote ja tarpeen laivanrakennusteollisuudessa. Pyyntikuoppien ohella alueelta tunnetaan useita tervahautoja.

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistoa halkova Kyrönkankaan museotie on ollut aikoinaan tärkeä kulkuväylä, jolla on pitkä historia. Näin siitä kertoo Museoviraston ylläpitämä Kulttuuriympäristön palveluikkuna Kyppi: “Osittain Karvian ja osittain Kauhajoen alueella, Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa kulkeva Kyrönkankaan tie on mainittu vuonna 1556 Jaakko Teitin laatimassa maamme yleisiä valtateitä koskevassa selvityksessä. Teitin selostuksessa kerrotaan, että tie kulki Korsholman linnakkeesta Hämeenlinnaan erämaan halki. Tuolloin tie oli vielä kangasmaastoon syntynyt polku, jota alettiin vasta 1600-luvun puolella kunnostaa ratsutieksi. Tien oletetaan olleen käytössä viimeistään keskiajalla.”

Kyrönkankaan tiestä tuli postitie vuonna 1644 postitie, ja tiehen tehtiin parannuksia noin 10 vuotta myöhemmin. Kestikievarit Karvialla ja Nummijärvellä palvelivat tien käyttäjiä. Kyrönkankaan tie oli vilkas liikenneväylä aina 1770-luvulle saakka.

Lauhanvuoren ohella Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto on osa Lauhanvuori-Hämeenkankaan Unescon kansainvälistä Geopark-aluetta. UNESCOn Global Geopark -kohteet on valittu tarkkojen kriteerien mukaan, ja niistä saa tietoja kullekin Geopark-kohteelle ominaisista ja yksilöllisistä maantieteellisistä ja kulttuurillisista piirteistä, jotka ovat merkittäviä myös maailmanlaajuisesti. Geopark-alueiden kallio- ja maaperän rakenteet ja muodostumat ovat kansainvälisestikin arvokkaita.

Nähtävyydet Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Saapuminen Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistoon

Kansallispuistoon pääsee kätevästi autolla, ja pysäköintipaikkoja on useita: Salomaa, Nummikangas ja Katikankanjoni. Salomaan pysäköintialueelle mahtuu noin 17 autoa, Nummikankaalle 5. Ainoastaan Katikankanjonin pysäköintipaikalla on talvikunnossapito. Linja-autoilla voi pysäköidä Nummikankaan pysäköintialueelle ja matkailuautoilla tai -vaunuilla Salomaalla, jossa yöpyminen on rajoitettu yhteen yöhön. Kyrönkankaan kesätie on suljettu puomein Salomaan ja Nummikankaan pysäköintialueiden välillä, eikä sitä voi ajaa autolla. Vuoroliikenne liikennöi Karviaan asti, josta on vielä 11 km puistoon. Pyörälläkin alueelle pääsee varsin hyvin, sillä useita pyöräilyreittejä risteilee seudulla, kuten Kauhanevan-Pohjankankaan ja Lauhanvuoren puistot yhdistävä reitti. Pyöräily on ympäristöystävällinen ja kuntoa-kohottava tapa tutustua kansallispuistoihin, ja se säästää myös tilaa pysäköintialueilla.

Vaellusreitit

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa ei ole ylläpidettyjä hiihtoreittejä, mutta lähialueilla on kuntien omia latuverkostoja, joista saa tietoa kuntien omilta verkkosivuilta. Talvisaikaan puistossa voi kuitenkin liikkua omia latujaan suksilla tai tehdä omat reittinsä lumikenkäillen. 

Muut liikuntamahdollisuudet Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa voit tarkkailla lintuja, kuten puiston tunnuslintua liroa, tai muita suon alueen asukkaita, joista esim. kurjet ovat hyvin runsaslukuisia. Patikoi metsä- ja suoluonnossa kiertävillä reiteillä tai kulje pitkin keskiaikaista Kyrönkankaan tietä, marjasta ja sienestä tai pyöräile valtakunnallista pyöräilyreittiä tai alueen kuntien ylläpitämiä reittejä. Kauhalammilla voit uida sekä kalastaa mato-ongella tai pilkillä. Muualla kansallispuistossa kalastus on kielletty. Hiihdä tai lumikenkäile talvella.

Sää Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Kauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa

Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun ottamatta
  • pyöräillä jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla, rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja ruokasieniä.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko ja leiriytyminen on sallittu vain niille osoitetuilla paikoilla.
  • Tapahtumien järjestäminen kansallispuiston alueella edellyttää aina Metsähallituksen lupaa.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).
  • Kauhanevan rajoitusosalla on liikkuminen sallittu ainoastaan merkityllä polulla ajalla 1.4.–15.9. Tällä rajoituksella turvataan linnuston pesimärauha.

Puistossa on kielletty

  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai hormillisia, katettuja tulentekopaikkoja. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti. Tulen sytyttäjä on aina vastuussa tulenteon turvallisuudesta.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Poimia saa ainoastaan marjoja ja ruokasieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen tarkoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Kalastus on kielletty lukuun ottamatta Kauhalampea, jossa onkiminen ja pilkkiminen sallittu. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuiston järjestyssääntö