Henkilö seisoo laiturilla talvella kaupunki taustalla.

Kansalliset kaupunkipuistot

Suomessa on tätä nykyä 10 kansallista kaupunkipuistoa. Ne sijaitsevat Forssassa, Hangossa, Heinolassa, Hämeenlinnassa, Kokkolassa, Kotkassa, Kuopiossa, Porissa, Porvoossa ja Turussa. Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva laaja arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien ja virkistysalueiden kokonaisuus.

Kansallisissa kaupunkipuistoissa olennaista on niiden kaupunkikeskeisyys, laajuus ja eheys sekä ekologisuus ja jatkuvuus. Kaupunkipuistot alkavat yleensä jo ydinkeskustasta tai heti sen läheltä, ovat puisto- ja viherympäristöinä riittävän laajoja ja häiriöttömiä ja niin yhtenäisiä, että kaupunkipuisto voi yhdistää eri kaupunginosat toisiinsa.

 

Kaupunkipuistojen kriteerit

Kaupunkipuistoista on löydyttävä ns. ekologisia käytäviä, jotka antavat eri lajeille mahdollisuuden siirtyä paikasta toiseen ja olla vuorovaikutuksessa keskenään. Lisäksi kaupunkipuistojen on liityttävä ilman selviä rajoja kaupungin ulkopuolella sijaitseviin luonnonalueisiin tai kaupunkipuistoa ympäröivään maaseutuun.

Kansallisten kaupunkipuistojen on sisällettävä luonnonalueita, jotka ovat tärkeitä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Puistoissa on myös oltava merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka ilmentävät kansallista historiaa tai kaupungin omia kehitysvaiheita. Lisäksi niissä on oltava puisto- ja viheralueita, jotka ovat arkkitehtonisesti tai esteettisesti merkittäviä. (Ympäristöministeriö, Kansalliset kaupunkipuistot).

Seuraavassa esitellään lyhyesti kaikki kansalliset kaupunkipuistomme aakkosjärjestyksessä. Puistokohtaisissa esittelyissä mainitut käyntikohteet ja paikat ovat vain esimerkkejä, eivätkä edusta puistojen koko kohdekirjoa tai ole missään erityisessä tärkeysjärjestyksessä.

 

Forssa

Forssan kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2015. Puiston pinta-ala on n. 849 hehtaaria. Maaseutuympäristöön syntynyt Forssa tunnetaan teollisuuskaupunkina, mistä osoituksena ovat historialliseen teollisuusyhdyskuntarakenteeseen liittyvät puistot, työläisten asuinalueet ja tietenkin itse teollisuusrakennukset.

Forssan tarina teollisuuskaupunkina alkoi vuonna 1847 kehräämön perustamisella joen varteen. Tekstiiliteollisuuden rinnalle on sittemmin noussut monenlaista muuta toimintaa, kuten rakennus- ja elintarviketeollisuutta.

Forssan kansallinen kaupunkipuisto ilmentää siis ennen muuta historiallista rakennettua kulttuuriympäristöä, mutta myös monipuolista luontoa sen sisällä ja ympärillä. Kaupunkipuistoon kuuluu monta eri vanhaa asuin- ja teollisuusaluetta ja useita puistoja ja viheralueita. Kaupunkipuistossa vieraileva pääsee tutustumaan niin alueen teollisuushistoriaan ja nykypäivään kuin muuhun kulttuuriperintöön, sekä tietenkin myös arvokkaisiin luontokohteisiin.

Käymisen arvoisia kohteita ovat esimerkiksi Loimalammi, Salmistonmäki, Harjupuiston virkistysmetsä, Lamminmäen alue, Vieremän myllyn alue, Loimijoki lampineen, sekä puistoista Talsoilanpuisto, Loimipuisto ja Ankkalamminpuisto. Poiketa kannattaa ehdottomasti myös vaikkapa paikassa, josta Forssan tarina alkoi, eli ns. Kehräämön alueella tai pyörähtää Mäkilammin siirtolapuutarhalla, monista muista kohteista puhumattakaan.

 

Hanko

Suomen eteläisin kansallinen kaupunkipuisto löytyy Hangosta. Sen pinta-ala on n. 6 300 hehtaaria. Suuri koko selittyy sillä, että kaupunkipuistoon lasketaan niin mantereella olevat alueet kuin Hankoniemeä ympäröivien merialueiden saaret. Ylivoimaisesti suurin osa kansallisesta kaupunkipuistosta sijaitseekin merellä.

Hangon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2008. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu mantereen puolella useita virkistys-, puisto-, viher- ja luonnonsuojelualueita sekä historiallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä kaupunginosineen, kortteleineen ja katualueineen.

Hangon kansallisen kaupunkipuiston esittelyssä esille nousee erityisesti ns. Kylpyläpuiston alue, joka ilmentää paikan jo 1870-luvulla alkanutta kylpyläkulttuuria kauniine ja hyvin säilyneine huvilarakennuksineen sekä puisto- ja ranta-alueineen.

Hanko on merenkulku- ja kylpyläkaupungin lisäksi myös siis puutalo- ja huvilakaupunki. Puutaloarkkitehtuuriin ja upeisiin huviloihin ja villoihin tutustumiseen voi käyttää useita päiviä, mikä aurinkoisessa rannikkokaupungissa ei ole ongelma eikä mikään.

 

Heinola

Heinolan kansallinen kaupunkipuisto on perustettu vuonna 2002. Puiston kokonaispinta-ala on n. 2 084 hehtaaria. Maa-aluetta on noin 945 hehtaaria, ja osa puistosta sijoittuu läheisille vesialueille. Esimerkiksi kaupungin keskustan alueelta löytyy idyllinen puutalo- ja puistokokonaisuus mielenkiintoisine maamerkkeineen ja kulttuurimaisemineen, ja keskustasta kauempana sijaitseva vanha Heinolan kirkonkylä on myös erittäin merkittävä osa alueen historiaa.

Heinola sijaitsee harjualueella, ja harjujen lisäksi kaupunkipuistosta löytyy paljon mäkiä ja laaksoja, lehtoja, useita pienempiä puistoalueita ja viherympäristöjä sekä runsaasti siltoja, joista kaupunki myös tunnetaan. Rakennetun ympäristön lisäksi kaupunkipuiston syleilyyn sopii monenlaisia ja monipuolisia ulkoilu- ja urheilualueita sekä merkittäviä luontokohteita. Historia näkyy myös 1700-luvulta peräisin olevissa linnoitusrakenteissa ja vanhoissa lääninrajamerkeissä.

Kaupunkipuistojen kriteereissä mainitaan liittyminen saumattomasti puiston ulkopuolisiin viheralueisiin ja sujuvat siirtymät alueilta toisille. Esimerkiksi ns. Ilvesreitille ja Juustopolulle pääsee lähtemään kaupunkipuiston sisältä. Puiston sisällä on monta vapaa-ajan keidasta, jotka sijaitsevat melkeinpä kaupungin keskustassa.

 

Hämeenlinna

Vuonna 2001 perustettu Hämeenlinnan kansallinen kaupunkipuisto on Suomen ensimmäinen ja lajissaan maailman toinen. Hämeenlinna sijaitsee keskeisellä paikalla tärkeän vesireitin, Vanajaveden varrella. Puiston maapinta-ala on noin 740 hehtaaria. Vesialueet eivät Hämeenlinnassa sisälly kaupunkipuistoon.

Kansallisessa kaupunkipuistossa pääsee tutustumaan mm. keskiaikaiseen Hämeen linnaan ja näkee jälkiä kaupungin historiasta ja yhteiskuntaelämästä kautta aikojen. Eri aikojen sosiaaliset kerrostumat, sota-aika ja teollistumisen aikakausi tulevat näkyviksi rakennuksissa, asuinalueissa, kulttuuriperinnössä ja muussa ympäristössä.

Luonto on lähellä koko ajan Hämeenlinnan kaupunkipuistossa, mikä tekee siitä erityisen viehättävän varsinkin jalan liikkuville. Vaikkapa Rantareittiä pitkin kulkiessaan näkee vaikka mitä ihastuttavaa. Siitä todisteena ovat Rantareitillä vuosittain liikkuvat jopa 200 000 ulkoilijaa. Ja kukapa ei Aulangosta olisi kuullut, kun Hämeenlinnasta on kyse.

Musiikin tuntijat tietävät, että kuuluisin säveltäjämme Jean Sibelius on syntynyt Hämeenlinnassa. Sibeliuksen syntymäkoti toimii tätä nykyä museona ja on oiva vierailukohde kansalliseen kaupunkipuistoon tutustuville.

 

Kokkola

Rannikkokaupunki Kokkolaan perustettiin kansallinen kaupunkipuisto vuonna 2020. Kaupunkipuiston kokonaispinta-ala on huimat 19 830 hehtaaria, mistä suurin osa (yli 18 000 ha) on vesialueita. Kokkolan kansallisessa kaupunkipuistossa esiin nousee erityisesti juuri merellisyys ja meren vaikutus alueen elinkeinoihin ja asutukseen.

Maa nousee merestä Kokkolan alueella nopeasti. Merenkurkun alueella maankohoaminen on nopeinta – lähes sentin vuodessa – mikä näkyy selkeästi jo yhden ihmisiän aikana. Maisemat muuttuvat, saaria, matalikkoja ja kareja syntyy käytännössä jatkuvasti.

Maankohoamisesta johtuen Kokkolan seudun rantaluonto on monipuolista ja etenkin linnustollisesti arvokasta. Rannikkokaupungissa näkyvät lisäksi merkit maanviljelyksestä, kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä sekä tietysti laivanrakennusteollisuudesta, tervanpoltosta ja vireästä kansainvälisestäkin kaupankäynnistä.

Lukuisat puutarhat ja puistot kuuluvat olennaisesti kaupunkipuiston konseptiin. Kadunvarsia koristavat taidokkaat kukkaistutukset ja taideteokset. Puutalokaupunginosa Neristan ja erilaiset puistot, kuten Brita Marian puisto ja “Hollyhaka” ovat ehdottomasti käymisen arvoiset. Puistosta löytyy mm. jopa 90 eri puulajin arboretum, joka on varmasti luonnon ystävien mieleen. Toiminnallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaipaaville puistoista löytyy mm. amfiteatteri, rullaluistelurata, skeittiparkki ja paljon muuta, jolloin lapsillakaan ei käy aika pitkäksi.

 

Kotka

Merenrantakaupunki Kotkaan perustettiin kansallinen kaupunkipuisto vuonna 2014. Puiston laajuus maa- ja vesialueet yhteenlaskettuna on noin 2 400 hehtaaria. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto esittelee erityisesti arvokasta joki- ja meriluontoa ja historiallista rakennusperintöä, josta näkyy niin alueen teollinen kehityskulku kuin sota-ajat ja niihin liittyvät historialliset linnoitus- ja puolustusrakennelmat.

Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon sisältyy mm. merialueita itäiseltä Suomenlahdelta, moni-ilmeisiä puistoalueita, arkkitehtonisesti arvokkaita asuinalueita ja Kymijoen varren ranta-alueita. Vesi monissa yhteyksissä on laajasti esillä kaupunkipuiston eri kohteissa, kuten Sapokan Vesipuistossa, Koskipuistossa, Akvaariotalo Maretariumissa tai Merikeskus Vellamossa.

Luonto- ja virkistysarvojen tärkeyttä korostaa ehkä selvimmin entisen öljysataman tilalle rakennettu Katariinan Meripuisto, joka on nykyisin vihreä ja viihtyisä ulkoilualue mahtavine rantamaisemineen. Alueella on lisäksi historiallisen Ruotsinsalmen merilinnoituksen, Fort Katariinan jäänteitä. Linnoituksen rakenteita on pyritty entisöimään ja tuomaan selvemmin esiin sen jälkeen, kun öljysatama purettiin vuonna 2006.

 

Kuopio

Pohjois-Savossa, Kuopiossa, sijaitsee vuonna 2017 perustettu kaupunkipuisto, jossa yhdistyvät historiallinen rakennuskulttuuri ja kaupankäynnin ja teollisuuden kaupungille antama ilme. Kallaveden äärellä sijaitseva kaupunki ja sen kansallinen kaupunkipuisto muodostuu mm. monista pienemmistä puistoista, arvokkaista rakennuksista ja esimerkiksi omaperäisistä “rännikaduista”, joita pitkin voi astella tai pyöräillä rauhassa keskustan korttelista ja osasta toiseen.

Puistoon liittyy olennaisena osana myös laaja alue Etelä- Kallaveden kaunista saaristoa.

Kuopion kansallisessa kaupunkipuistossa siis voi lähteä vaikkapa luontoretkelle esimerkiksi Kuopionlahdelle, Väinölänniemeen tai Varvisaareen, jossa voi tarkkailla runsasta vesi- ja metsälinnustoa ja tutustua muutenkin luontoon ja monenlaisiin mielenkiintoisiin eliöihin.

Kaupunkipuistossa on paljon muutakin mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa, kuten erilaiset puistot, puutalokaupunginosa ja tietenkin kuuluisa Kuopion tori, josta ei elämää ja puheensorinaa puutu. Snellmanninpuisto on sen sijaan kaupungin vanhin puisto. Siellä sijaitsi aikoinaan Kuopion entinen päätori, ja nykyinen puistoalue on ollut myös historiallinen markkinapaikka.

 

Pori

Porin kansallinen kaupunkipuisto on perustettu vuonna 2002. Sitä laajennettiin neljä vuotta myöhemmin, jolloin puistoalueeseen liitettiin Käppäränpuiston ja ortodoksisen kirkon alueet.  

Porin kaupunki sijaitsee historiallisesti erittäin tärkeän vesiväylän, Kokemäenjoen varrella. Vesireitti on ollut olennaisessa roolissa niin kaupankäynnin, kulttuurin ja asutuksen leviämisessä ja kehittymisessä.

Kaupunkipuistossa voi tutustua mm. Etelärannan kivikortteleihin ja kulkea kaupunkia halkovia ja kaupungin keskustan neljään osaan jakavia puistoakseleita pitkin, kierrellä lukuisissa museoissa ja puutarhoissa, nauttia monipuolisesta kulttuuritarjonnasta ja paljon muuta. Kirjurinluoto on ulkoilijan paratiisi, mutta myös monenlaisten kulttuuritapahtumien pitopaikka. Kukapa ei Porin Jazzeista olisi kuullut; nehän järjestetään juuri Kirjurinluodolla!

Niin sanottu Luotojen alue alkaa Kirjurinluodon kärjestä, jatkuen lähes kymmenen kilometriä merelle päin. Alue toimii virkistys- ja vapaa-ajan alueena, ja alueella on myös maanviljelystä. Porin metsä liittää kansallisen kaupunkipuiston kaupunkia ympäröivään maaseutuun. Historiallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokkaaseen alueeseen kuuluvat Isomäki, Porin metsä, urheilukeskus, maauimala ja stadion, ja alue on suosittu vapaa-ajan virkistymis- ja ulkoilukohde.

 

Porvoo

Porvoon kansallinen kaupunkipuisto perustettiin vuonna 2010. Kansallisen kaupunkipuiston alue sijoittuu Porvoonjoen suistoalueelle, joka on arvokasta kulttuuri- ja luontoympäristöä. Puiston maapinta-ala on noin 1122 hehtaaria ja vesialueita puiston sisällä on noin 1030 hehtaaria. Kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu mm. erilaisia muinaismuistoalueita ja historiallisia kaupunkialueita, vanhoja puisto- ja virkistysalueita sekä luonnonsuojelualueita, kuten esimerkiksi Stensbölen luonnonsuojelualue.

Puistot ja rantapromenadi kahviloineen houkuttelevat kaupunkilaisia ja matkailijoita nauttimaan ilmapiiristä ja silmän- ja ruumiin ravinnosta. Vanha Porvoo on monelle tuttu valokuvista, mutta paikan päällä sen historiallinen arvo vasta avautuu. Vanhat kartanot ja mm. empirekorttelit houkuttelevat rakennusperinnöstä kiinnostuneita.

Merkittävät kohteet Porvoon kansallisessa kaupunkipuistossa eivät äkkiä lopu, joten vierailuun kannattaa varata runsaasti aikaa. Esimerkiksi lukuisat puistot ja puistometsät ovat luonnollisesti parhaimmillaan kesäaikana, mutta kaupungissa kannattaa vierailla muulloinkin, kuten joulun aikaan, jolloin kaupunki ja kadut on valaistu tunnelmallisesti ja kauniilla puutaloalueella voi tuntea pääsevänsä entisaikojen joulun vuosikymmenten takaiseen tunnelmaan.

 

Turku

Suomen vanhimpaan kaupunkiin, Turkuun, perustettiin kansallinen kaupunkipuisto vuonna 2011. Puiston maapinta-ala on 2 200 hehtaaria, ja siihen kuuluu myös 940 hehtaaria vesi- ja lähes 900 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Turun kansallisen kaupunkipuiston virallisia avajaisia juhlittiin kuitenkin vasta kaksi vuotta myöhemmin, koska haluttiin juhlia samaan aikaan Turun vuoroa olla Euroopan kulttuuripääkaupunkina. Kulttuuri onkin Turun kansallisessa kaupunkipuistossa selvästi läsnä, ja onhan ikiaikainen Turku myös ikiaikainen kauppakaupunki.

Turku on kasvanut Aurajoen varteen ja ympärille, ja Aurajoki onkin kaupunkipuiston ominta ydintä. Kaupungin eri puistot ja viheralueet ovat viihtyisiä oleskelu- ja kohtaamispaikkoja, ja historialliset rakennukset, kuten mahtava Turun linna, kutsuvat historiasta kiinnostuneita tutkimaan, seikkailemaan ja hakemaan tietoa. Tiedettä, kirjallisuutta ja koulutusta on tunnetusti vaalittu Turussa jo vuosisatoja, ja sitä tehdään edelleen.

Kulttuurielämää, kirjastoja, museoita, näyttelyitä, taidetta, teatteria, musiikkia ja liikuntaa, näkyy monessa muodossa Turun kaupunkipuiston alueella. Ulkoilu ja virkistäytyminen luonnossa sujuu kuin itsestään, koska monille poluille ja reiteille pääsee kaupungilta todella näppärästi, sekä ulkoilusaarille vaikkapa omalla veneellä, meloen tai yhteysaluksilla, esimerkiksi upealle Airistolle.

 

Kansallispuistot, jotka ovat lähellä kaupunkipuistoja

Jos haluat vierailla sekä kansallispuistossa että kaupunkipuistossa samalla reissulla, esimerkiksi Kotkan kansallisen kaupunkipuiston lähellä sijaitsee niin Valkmusan kuin Itäisen Suomenlahden kansallispuisto. Porin kansallista kaupunkipuistoa lähellä on Selkämeren kansallispuisto, Forssaa lähimpänä sijaitsee Torronsuon kansallispuisto, Kuopiota lähinnä on Etelä-Konneveden kansallispuisto, Turusta pääsee vesitse Saaristomeren kansallispuistoon ja Hangosta voi navigoida Tammisaaren saariston kansallispuistoon.

Lue lisää

Kaikkien kansallisten kaupunkipuistojen tarkemmat tiedot ja esittely löytyvät Kansalliset kaupunkipuistot -sivustolta ja kaupunkien omilta sivuilta.