Itäisen Suomenlahden kansallispuisto

Piskuinen Itäisen Suomenlahden kansallispuisto on 9 neliökilometrin kokoaan suurempi, etenkin saaristotunnelmalla mitattuna. Itäisen Suomenlahden kansallispuisto sijaitsee merellä Kotkan, Haminan, Pyhtään ja Virolahden edustalla. Vuonna 1982 perustetun kansallispuiston päätavoitteena on arvokkaan saaristoluonnon suojeleminen ja säilyttäminen yhdessä muun kulttuuriperinnön kanssa. Lähes koko kansallispuiston alue on karua ja suojatonta ulkosaaristoa. Alkuperäistä saaristoluontoa edustavat parhaimmillaan merilinnut. Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa sijaitsevalla Mustaviirin saarella on Suomen viimeisin Unescon maailmanperintökohde; yksi ns. Struven ketjun pisteistä. Struven ketju edustaa tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä Unescon maailmanperintökohteiden joukossa.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston alueen saarille on omaleimaista niiden kallioisuus ja karuus. Likimäärin 50 % saarten pinta-alasta on iäkästä metsämaata, jota löytyy eniten suurimmilta saarilta, joita on kuitenkin vähän suhteessa muihin saariin.

Kansallispuistossa on monipuolinen ja runsas saaristolinnusto; ulkosaaristolle ominaisimpia lajeja ovat ruokki, riskilä ja lapintiira. Muita lintuja ovat mm. selkälokki, harmaalokki, räyskä ja etelänkiisla. Metsäisillä saarilla on osittain oma lintulajistonsa. Esimerkiksi idänuunilinnun on havaittu pesivän alueella, kuten myös nuolihaukan ja kalasääsken.

Itäisellä Suomenlahdella on liikuttu hyvin todennäköisesti jo kivikaudella rannikolta tehtyjen muinaisjäännöslöytöjen perusteella, mutta selvät todisteet ihmisestä löytyvät viimeistään rautakaudelta. Keskiajalta eteen päin alueella on ollut säännöllistä asutusta. Selvät merkit löytyvät myös kalastuksen harjoittamisesta ja merenkulusta, joista jäljellä on mm. kivisten ns. kalamajojen jäännöksiä joillakin saarilla sekä lukuisia pinnanalaisia hylkyjä, joita on paikallistettu alueelta 10. Merenkulusta kertovat myös eräiden luotojen rantakallioon kaiverretut laivojen kuvat sekä Kustaa III:n monogrammi ja päivämäärä 14.06.1777. Tämä muinaismuistolailla suojeltu historiallisen ajan muinaisjäännös kertoo kuninkaan seurueineen pysähtyneen paikalla Pietarin-matkallaan.

Puistossa on kaksi luontotupaa: Kaunissaaressa ja Haapasaaressa. Kaunissaareen on säännöllinen vuoroveneyhteys Kotkasta. Haapasaaren luontotupa sijaitsee Haapasaaren vanhassa kyläkoulussa, Itäisen Suomenlahden kansallispuiston pohjoispuolella. Myös Haapasaareen on säännöllinen vuoroveneyhteys Kotkasta.

Nähtävyydet Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Saapuminen Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon

Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon pääsee lukuisista satamista, jotka sijaitsevat joko puiston alueella tai sen lähialueilla. Puiston alueella sijaitsevia satamia ovat:

  • Suuri-Pisi, Virolahti. Satamanumero 108
  • Lanskeri, Hamina. Satamanumero 119
  • Ulko-Tammio, Hamina. Satamanumero 122 
  • Koivuluoto, Hamina. Satamanumero 130
  • Kilpisaari, Kotka. Satamanumero 131
  • Ristisaari, Pyhtää. Satamanumero 173
  • Mustaviiri, Pyhtää. Satamanumero 188.

Mantereelta päin autolla saapuvat voivat tiedustella tilausvenekyytejä tai vuokraveneitä kansallispuiston alueen palveluntarjoajilta mm. Kotkasta, Pyhtäältä tai Virolahdesta. Haminasta Ulko-Tammioon on säännöllinen yhteysalusliikenne kesä-heinäkuussa viikonloppuisin.

Vaellusreitit

Muut liikuntamahdollisuudet Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa voit veneillä ja purjehtia, tehdä tutkimusretkiä saarille, kalastaa, tarkkailla lintuja, meloa, uida ja sukeltaa, etsiä geokätköjä sekä talvella lumi- ja jäätilanteen salliessa myös hiihtää ja retkiluistella.

Sää Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa

Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun ottamatta. Osalle saaria on maihinnousukielto pesimäaikana tai koko vuoden luonnonsuojelusyistä. Lisäksi liikkumista on rajoitettu sotilaallisilla suoja-alueilla. Rajavyöhykkeellä on omat liikkumisrajoituksensa. Suoja-alueiden liikkumisrajoituksista tiedottaa Puolustusvoimat.
  • maastopyöräillä jokamiehenoikeudella selvästi erottuvilla poluilla
  • poimia marjoja ja ruokasieniä
  • onkia, pilkkiä ja pyytää silakkaa litkalla jokamiehenoikeudella em. liikkumisrajoitukset huomioiden. Jos olet 18–64-vuotias ja kalastat vieheellä, maksa kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Jos kalastat useammalla kuin yhdellä vavalla, esim. uistelussa tai siian kelaongissa, tarvitset lisäksi Metsähallituksen Merialueen vapaluvan nro 7412 (eräluvat.fi). Verkko- ja muuhun pyydyskalastukseen tarvitset kalastonhoitomaksun ohella Itäisen Suomenlahden kansallispuiston pyydysluvan nro 6020  (eräluvat.fi). Luvat voit ostaa myös palvelunumerosta 020 69 2424. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi

Puiston rajoitukset

Puistossa on kielletty

  • avotulen teko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana myös tulentekopaikoilla. Tarkista voimassa olevat varoitukset osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi.  Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Tulen sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikallisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan! Maatuvat jätteet voit laittaa käymälään tai kompostoriin ja pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia voit käyttää sytykkeenä. 

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Itäisen Suomenlahden kansallispuiston järjestyssääntö: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/itainensuomenlahti-js.pdf