Isojärven kansallispuisto

Monien muiden maamme kansallispuistojen tavoin myös Isojärvi on perustettu vuonna 1982. Sen pinta-ala on 22 neliökilometriä. Isojärvi on Päijänteen ohella osa miljoonia vuosia sitten kaakko–luode-suuntaisesti syntynyttä suurta repeämälinjaa, johon muodostui järviä. Isojärven seutu on jyrkkäpiirteistä ja osin haastavaa maastonmuotojen vuoksi. Kansallispuiston alue on myös ollut aikoinaan merkittävä metsienkäytön kannalta jo 1880-luvulta alkaen, ja muistona metsätyövuosista puistosta löytyy vielä kaksi vanhaa savottakämppää.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Puiston maisema on jääkauden muovaamaa, jylhää ja jyrkkää. Kansallispuiston korkein kohta, Vahtervuori, kohoaa 219 metrin korkeuteen merenpinnasta noin 100 metriä Isojärven pintaa korkeammalle. Puistossa on metsäisiä vuorimaisemia ja syviä rotkolaaksoja, ja lampien vesissä elelevät kuikan sukulainen kaakkuri ja puiston tunnuseläin majava, joka on nykyisin ainoa “metsätaloutta” harjoittava taho puiston alueella. Majavan käden – tai sanotaanko hampaanjäljistä – ei voi erehtyä, jos näkee suippopäisiksi kaluttuja puunrunkoja. Majava suosii lehtipuita, kuten haapoja, joten jos näet vaikkapa suuren kuusen juurella ison reiän, se on sitä vastoin palokärjen aikaansaannosta. Jos kivi on korkea, on vesikin syvä: Isojärven syvimmäksi kohdaksi on mitattu yli 70 metriä, ja monin paikoin syvyyttä on yli 50 metriä muutenkin. Vertailun vuoksi esimerkiksi Puijon torni on 75 metriä korkea.

Monimuotoisen maastonsa ja luontonsa ohella Isojärven kansallispuisto on oivallinen paikka tutustua vanhoihin rakennuksiin, joista mm. vuosien 1946–1947 aikana rakennettu Heretyn savottakämppä ja kämpän ympäristön rakennukset edustavat aikakautta, jolloin alueella harjoitettiin voimakkaasti metsätaloutta. Huhtalan torppa sitä vastoin viekin kävijän jo useamman sadan vuoden taakse, sillä Huhtalan vanhimmat rakennukset ovat jo 1700-luvulta, ja itse torppakin 1800-luvun puolelta.

Puistosta löytyy monenlaisia reittejä muutaman kilometrin mittaisista kokonaisuudessaan n. 20 km pituiseen yhdistelmäreittiin, ja myös esteetön yhteys Heretyn kämpältä läheiselle Kannuslahden taukopaikalle on olemassa. Muualla puistossa maasto ei mahdollista liikkumista pyörätuolilla.

Alueen nimistä kiinnostunut voi löytää puistosta ja sen ympäristöstä monia mielikuvitusta kutittelevia ja jännittävän nimisiä paikkoja, kuten Viinahonka, Viinahoilo, Hirmunpohja, Kolmikouranvuori jne.

Puistossa vierailijoille tarjolla on monenlaisia ohjelma-, välinevuokraus-, ruoka- ja majoituspalveluita, kursseja jne. Puistossa voit myös osallistua vapaaehtoistoimintaan vaikkapa kansallispuiston ystäväyhdistyksen kautta mm. erilaisissa luonnonhoitotöissä.

Isojärven kansallispuiston Ajankohtaista-sivulta ja puiston Facebook-sivuilta löytyy tietoa puistoa koskevista ajankohtaisista asioista, kuten mahdollisista rakennus- ja kunnostustöistä, liikkumisrajoituksista, uusista palveluista jne.   

Nähtävyydet Isojärven kansallispuistossa

Saapuminen Isojärven kansallispuistoon

Isojärven kansallispuisto sijaitsee Kuhmoisissa, Kuhmoinen – Länkipohja -tien (tie nro 3284) itäpuolella. Tampereelta matkaa Isojärvelle on 90 km, Jyväskylästä 90 km ja Lahdesta 100 km, joten se on melko lailla keskeisellä paikalla mistä tahansa suunnasta tultaessa. Puistoon pääset parhaiten autolla, sillä julkisia yhteyksiä sinne ei ole. Lähimmät pysäkit ovat linja-autovuoroilla Kuhmoisissa tai Länkipohjan tien varressa noin 9 kilometrin päässä puistosta.

Omalla autolla saapuville puiston pysäköintipaikat sijaitsevat Heretyssä, Huhtalassa, Kaatvuorella ja Nokipohjassa, jossa on myös veneenlaskupaikka. Ainoastaan Herettyyn johtava tie ja Heretyn pysäköintialue aurataan talvisin.

Vaellusreitit

Muut liikuntamahdollisuudet Isojärven kansallispuistossa

Isojärven kansallispuistossa voit patikoida, etsiä geokätköjä, marjastaa ja sienestää, onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella, kalastaa luvalla yhdellä vavalla, hiihtää ja lumikenkäillä talvisin, maastopyöräillä, uida ja meloa ja soutaa: Heretyn kämppäkahvilasta ja muilta kansallispuiston yhteistyöyrittäjiltä voit vuokrata soutuveneen, kanootin tai kajakin, jos sinulla ei sellaista jo ole.

Sää Isojärven kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Isojärven kansallispuistossa

Isojärven kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen mahdollisia rajoitusosia lukuun ottamatta
  • poimia marjoja ja hyötysieniä
  • onkia ja pilkkiä voi jokamiehenoikeudella. Voit myös kalastaa yhdellä vavalla maksettuasi kalastonhoitomaksun (18–64-vuotiaat) kalastonhoitomaksu (eräluvat.fi). Luvat voit ostaa erälupien verkkokaupasta (eräluvat.fi). Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi. Kalastus on kielletty Lortikan ja Latokuusikon rajoitusosissa.

Puiston rajoitukset

  • Tulenteko on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla.
  • Tilapäinen leiriytyminen on sallittu telttailualueilla, laavuilla, tulentekopaikoilla ja niiden välittömässä läheisyydessä. Maastopyöräily on järjestyssäännön mukaan sallittu ainoastaan siihen osoitetulla reitillä sekä teillä.
  • Ratsastus on sallittu tieurilla.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kielletty

  • Lortikanvuoren ja Latokuusikon rajoitusosilla liikkuminen polkujen ulkopuolella lumettomana aikana. Isojärven Kaatselän saarissa on maihinnousu ja liikkuminen kielletty 1.5. – 31.7.
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Kannuslahden keittokatoksen hormillisessa tulisijassa on mahdollista pitää erityistä varovaisuutta noudattaen tulta myös metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Tulen sytyttäjä vastaa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: Isojärven kansallispuiston järjestyssääntö (pdf 306 kt, julkaisut.metsa.fi)