Helvetinjärven kansallispuisto

Helvetinjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982. Sen pinta-ala on 50 neliökilometriä. Puisto sijaitsee Seitsemisen kansallispuiston tapaan Pirkanmaalla, mutta vaikka näiden kahden puiston välillä on matkaa vain n. 50 kilometriä, puistot eivät ole veljeksiä keskenään. Helvetinjärvi onkin tunnettu kahdesta, jopa 200 miljoonaa vuotta vanhasta rotkolaaksostaan, joista eittämättä tunnetuin on Helvetinkolu. Siellä vieraileekin suuri joukko kansallispuistossa kävijöitä vuosittain.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Retkeilyreittien lähtöpisteet ovat Kankimäessä (Helvetinkoluntie 775, 34600 Ruovesi) ja Haukanhiedalla (Löytyy Google Mapsista hakusanalla Haukanhieta, Ruovesi). Kankimäessä sijaitsee myös Helvetin portti, josta löytyvät monipuoliset yrittäjävetoiset palvelut. Helvetin portti toimii sekä kansallispuiston opastuspisteenä että tarjoaa ravintola-, kahvila-, majoitus- ja karavaanaripalveluita. Ravintolan yhteydestä löytyvät myös WC-tilat.

Kansallispuistossa jokaisen telttailualueen ja tulentekopaikan yhteydessä on kuivakäymälä. Haukanhiedan käymälät ovat imulla tyhjennettäviä umpisäiliökäymälöitä.

Helvetinjärven luonto on monipuolista ja mielenkiintoista, ja lajirikkainta se on nimenomaan rotkojen ympäristössä. Tarkkaavainen kulkija huomaa, miten esimerkiksi sammallajisto muuttuu aivan pienelläkin alalla riippuen siitä, ollaanko jyrkänteen päällä vai sen juurella. Kansallispuistossa on myös vanhan metsän alueita, joille ominaisia lajeja ovat mm. erilaiset käävät.

Kovin monessa kansallispuistossa ei ole kiipeilymahdollisuutta, mutta Helvetinjärvellä on. Kesäkiipeilyyn soveltuva paikka löytyy puiston pohjoisosasta Sammakkolammin itäpuolelta, jossa voit harrastaa kiipeilyä ja laskeutumista. Kiipeilykalliossa ei ole kiinteitä rakenteita, eikä niitä sinne saa asentaa. Talvisin jääkiipeilymahdollisuus on Ison Helvetinjärven pohjoispään länsirannalla, josta löytyy ainoa jääkiipeilyyn sopiva jääputous. Siellä voi harrastaa jääkiipeilyä 15.3. asti.

Puiston alueella on useita tauko- ja tulipaikkoja, kuten Helvetinkolulla, Ison Helvetinjärven rannassa sijaitseva päivätupa. Päivätuvassa voi siis oleskella vain päiväsaikaan; sitä ei ole tarkoitettu majoituskäyttöön. Päivätuvalla ei ole kaivoa, joten otathan juomavettä mukaasi. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä.

Helvetinkolun, Kankimäen ja Haukanhiedan lisäksi taukopaikkoja on Isolla Ruokejärvellä, Heinälahdessa, Luomajärvellä, Luomanlahdessa, Ruokejärvellä ja Valkoisessa. Sen lisäksi Ruokkeenharjussa on kaivo. Kansallispuistosta löytyy myös vuokrattava Hiedan maja Haukanhiedan läheltä.

Nähtävyydet Helvetinjärven kansallispuistossa

Helvetinjärven kiistaton kärkikohde on Helvetinkolu. Se on 150 – 200 miljoonaa vuotta sitten maankuoren halkeamien ja siirrosten seurauksena Ison Helvetinjärven koillisosaan syntynyt rotkolaakso. Kapea mutta syvä rotko on ehkä pieni, mutta sitäkin kuuluisampi – sen todistavat mm. sieltä otetut lukuisat valokuvat ja videot. Helvetinkolulle pääsee kätevimmin Kankimäestä, Helvetin portilta, josta johtaa Helvetistä Itään -niminen polku Isolle Helvetinjärvelle, jonka vierellä tuo suosittu rotkovajoama sijaitsee. Muutoin kohtalaisen helppokulkuisella reitillä on Helvetinkolun päässä 200-askelmaiset portaat, joiden nouseminen ja laskeutuminen käy kuntoilustakin. Helvetinjärven rannalta löytyy myös päivätupa ja tulipaikka, puuliiteri ja kuivakäymälä sekä ylempää näköalapaikka, josta rotkoa ja järven ylle avautuvaa maisemaa voi ihastella.

Iso Helvetinjärvi on osaa suurta siirroslinjaa, joka ulottuu Helvetinkolusta kaakkoon päin. Siirroslinjaan kuuluvat Ison Helvetinjärven lisäksi muutkin kapeat ja jyrkkärantaiset rotkojärvet, kuten Pitkä Helvetinjärvi, Luomajärvi ja Kovero. Ehkä parhaiten perille pääsee alueen pinnanmuodoista valitsemalla esimerkiksi Paikkatietoikkuna.fi-palvelusta karttatason, joka näyttää rinnevarjostuksen. Siitä näkee selvästi, miten syvään uurrettu ja jyrkkärajainen on linja, jolle nämä rotkojärvet sijoittuvat.

Ei niinkään nähtävyys, mutta ennen kaikkea kokemus, on kiipeily! Kiipeilykallion ylätasanteelle pääset Helvetinkolulta Karhukalliolle vievältä polulta ja alatasanteelle pääset Ruokkeenharjulle vievältä polulta. Ison Helvetinjärven pohjoispään länsirannalla on ainoa jääkiipeilyyn sopiva jääputous, jossa voi kiipeillä 15.3. saakka. Kansallispuiston muilla kallioilla kiipeily on kielletty kallioluonnon suojelemiseksi. Ellet jo harrasta kiipeilyä, puiston yhteistyötahoista löytyy myös kiipeilyn asiantuntijoita. Lisätietoja kiipeilystä Metsähallituksen mailla: https://www.luontoon.fi/kiipeily

Hienoa hiekkarantaa etsivät voivat suunnata Haukkajärven Haukanhiedalle. Vaikka siinä ei ole virallista uimarantaa, Haukanhiedalla on vesipiste, keittokatos, telttailualue ja tulentekopaikka – ja tietysti pitkä ja leveä ranta, joka avautuu länteen päin. Haukanhieta on erittäin suosittu paikka, joten kannattaa ottaa huomioon, että siellä voi olla ajoittain useitakin telttakuntia, ja puuhuollossa tms. voi siksi olla joskus puutteita. Parasta on tiedustella puiston asiakaspalvelusta paikan tilannetta ja/tai seurata Helvetinjärven kansallispuiston Ajankohtaista-sivua ja Facebook-sivuja.

Saapuminen Helvetinjärven kansallispuistoon

Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee 50 km Tampereen pohjoispuolella. Pääteiltä Ruoveden, Kurun ja Virtain suunnista on opastus alueelle. Jyväskylästä matkaa tulee noin 130 kilometriä ajoreitistä riippuen, ja Vaasaan on matkaa noin 200 kilometriä. Monet matkailijat yhdistävät Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoreissut, ja majoitusmahdollisuuksia yön yli -retkelle löytyy alueelta runsaasti.

Jyväskylästä päin saapuville vinkkinä, että matkan varrelta löytyy upea Salussärkkä, joka on kuin Punkaharju pienoiskoossa Keuruun ja Ruoveden välillä. Salussärkkä on noin kahden kilometrin mittainen harjumuodostelma, joka on syntynyt jääkaudella. Valtaosa Salussärkästä on luonnonsuojelualuetta.

Vaellusreitit

Kansallispuistossa voi toki kulkea myös polkujen ulkopuolella rajoitusosia lukuun ottamatta. Kartta ja kompassi ja/tai maastokelpoinen ja kartoiltaan ajantasainen GPS-laite on silloin tarpeen.

Muut liikuntamahdollisuudet Helvetinjärven kansallispuistossa

Helvetinjärven kansallispuistossa voit patikoida, tai vaeltaa osalla Pirkan Taival -retkeilyreittiä, onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella, marjastaa ja sienestää Haukkajärven rajoitusosaa lukuun ottamatta lintujen pesimäaikana 15.4-31.7.

Pyöräillä voit jokamiehenoikeudella rajoitusosaa lukuun ottamatta, kunhan pysyttelet selvästi erottuvilla poluilla. Varsinaisia maastopyöräilyreittejä puistossa ei ole. Lisäksi voit uida, etsiä geokätköjä sekä lumikenkäillä tai hiihtää talvisin. Alueella ei ole Metsähallituksen ylläpitämiä hiihtoreittejä, joten umpihankihiihtoon soveltuvat sukset tai liukulumikengät ovat parhaat välineet talviliikuntaan.

Sää Helvetinjärven kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Helvetinjärven kansallispuistossa

Helvetinjärven kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen rajoitusosia lukuun ottamatta
  • pyöräillä jokamiehenoikeuksin rajoitusosia lukuun ottamatta. Pyöräile vain selvästi erottuvilla poluilla.
  • poimia marjoja ja hyötysieniä
  • onkia ja pilkkiä 
  • kiipeillä ja laskeutua kalliolla Sammakkolammin itäpuolella. Kallio sijaitsee Helvetinkolun läheisyydessä, puiston pohjoisosassa. Kansallispuiston muilla kallioilla kiipeily on kielletty kallioluonnon suojelemiseksi.
  • harrastaa jääkiipeilyä 15.3. saakka. Ainoa jääkiipeilyyn soveltuva jääputous löytyy Iso Helvetinjärven pohjoispään länsirannalta.
  • Rajoitukset on tehty lintujen pesimärauhan suojaamiseksi.

Puistossa on rajoitettu

  • tulenteko, leiriytyminen ja kalliokiipeily, jotka on sallittu vain niitä varten osoitetuilla paikoilla.
  • Muuhun kuin jokamiehenoikeuksiin kuuluvaan toimintaan tarvitaan pääsääntöisesti Metsähallituksen lupa. Tällaista voi olla esimerkiksi tutkimustoiminta ja järjestetyt tapahtumat. Lisätietoa tarvittavista luvista: tutkimus- ja liikkumisluvat (metsa.fi) ja tapahtumien luvat ja ilmoitukset (metsa.fi).

Puistossa on kiellettyä

  • maihinnousu ja liikkuminen Haukkajärven rajoitusosalla 15.4. – 31.7. linnuston pesimärauhan turvaamiseksi
  • tulenteko metsäpalovaroituksen tai ruohikkopalovaaran aikana. Tarkista voimassa olevat varoitukset (ilmatieteenlaitos.fi). Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. Sytyttäjä on vastuussa aina tulenteon turvallisuudesta. Tulenteko voidaan kieltää paikkakohtaisesti.
  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • viehekalastus.

Helvetinjärven kansallispuiston alueella on myös kansallispuistoon kuulumattomia yksityisten osakaskuntien hallinnassa olevia vesialueita. Tällaisia vesialueita on esimerkiksi Haukkajärven ja Iso Helvetinjärven pohjoisosissa, Luomajärvellä ja Koverojärvellä. Kansallispuiston vesialueiden rajat näkyvät Retkikartasta.

  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajaminen siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.
  • Helvetinkolun päivätuvassa ja pihalla yöpyminen on kielletty.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan.

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: Helvetinjärven kansallispuiston järjestyssääntö (pdf 569 kt, julkaisut.metsa.fi).