Etelä-Konneveden kansallispuisto

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammen kunnissa noin tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Rautalammen idylliseen kylään on puistosta matkaa reilu 10 kilometriä. Tämä Pohjois-Savossa sijaitseva maaseutukunta on perinteinen suomalainen kulttuuripitäjä, jossa ovat vuosien saatossa viihtyneet niin matkailijat kuin runoilijat, taiteilijat ja säveltäjät. Tunnetuimpiin näistä lukeutuvat kenties Eino Leino sekä Kari Hotakainen.

Järjestyksessään Suomen 38. kansallispuisto on perustettu vuonna 2014 ja sen pinta-ala on noin 15 km2. Puiston tunnetuin paikka Kalajanvuori kohosi saarena noin 9 700 vuotta sitten 65 metrin korkeuteen Yoldiameren yläpuolelle. Saarten mannerjalustasta kasvoi vuosien saatossa niemi, joka muodostaa nykyisin suurimman osan Etelä-Konneveden maa-alueesta. Maan kohotessa Konnevesi muodostui vähitellen omaksi järvekseen. Kansallispuiston alueelta on löydetty runsaasti kivikautisen asutuksen merkkejä.

Lorem ipsum dolor sit amet

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec
accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam
accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa retkeilijöille järviluontoa, vuoria, karuja kallioita sekä vehreää luontoa lehtometsineen. Kansallispuiston alueelta löytyy kolme vuorenhuippua, Kalajanvuori, Loukkuvuori ja Kituvuori, jotka haastavat retkeilijöitä vaihtelevalla maastolla. Kansallispuistoa ympäröi kirkasvetinen Konnevesi, josta löytyy runsaasti pieniä saaria ja luotoja.

Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Konneveden ja Rautalammin kunnissa noin tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Rautalammen idylliseen kylään on puistosta matkaa reilu 10 kilometriä. Tämä Pohjois-Savossa sijaitseva maaseutukunta on perinteinen suomalainen kulttuuripitäjä, jossa ovat vuosien saatossa viihtyneet niin matkailijat kuin runoilijat, taiteilijat ja säveltäjät. Tunnetuimpiin näistä lukeutuvat kenties Eino Leino sekä Kari Hotakainen.

Järjestyksessään Suomen 38. kansallispuisto on perustettu vuonna 2014 ja sen pinta-ala on noin 15 km2. Puiston tunnetuin paikka Kalajanvuori kohosi saarena noin 9 700 vuotta sitten 65 metrin korkeuteen Yoldiameren yläpuolelle. Saarten mannerjalustasta kasvoi vuosien saatossa niemi, joka muodostaa nykyisin suurimman osan Etelä-Konneveden maa-alueesta. Maan kohotessa Konnevesi muodostui vähitellen omaksi järvekseen. Kansallispuiston alueelta on löydetty runsaasti kivikautisen asutuksen merkkejä.

Monimuotoisen luonnon vuoksi Etelä-Konneveden maasto on paikoin hyvin vaikeakulkuista. Vuori-Kalajan alueella pääsee kuitenkin liikkumaan myös pyörätuolilla avustajan kanssa. Lisäksi Lapinsalon saaressa on esteetön laituri. Kansallispuisto soveltuu päiväretkeilyn ja telttailun lisäksi erinomaisesti veneilyyn, kalastukseen ja melontaan. Talvella Etelä-Konneveden puisto soveltuu erinomaisesti omatoimiseen tai ohjattuun lumikenkäilyyn.

Nähtävyydet Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Monimuotoinen Konnevesi-järvi yhdessä rehevien lehtojen sekä karujen ja männikköisten kallioiden kera tarjoaa ainutlaatuista erämaatunnelmaa. Onpa sitä kutsuttu Suomen eteläisimmäksi erämaajärveksikin. Alueella sijaitsee lehmusmetsiköitä, joissa metsälehmukset kasvavat pensasmaisina sekä runkopuina. Kansallispuiston osittainen rehevyys johtuu erityisesti maaperästä, jossa on mm. emäksisiä mesotrofisia ja eutrofisia kivilajeja.

Saapuminen Etelä-Konneveden kansallispuistoon

Sijaintinsa vuoksi Etelä-Konneveden kansallispuistoon kannattaa saapua pääsääntöisesti omalla autolla, sillä julkiset kulkuneuvot eivät kulje puiston lähelle. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee Konneveden ja Rautalammin välisellä tiellä, ja sieltä on matkaa kansallispuistoon noin 7 km. Lähin juna-asema on Suonenjoella noin 30 km päässä kansallispuistosta. Lentäen pääset Kuopioon asti, joka on noin 100 km päässä Konnevedestä.

Etelä-Konneveden kansallispuiston pysäköintialue sijaitsee osoitteessa Törmälän Metsätie 136, Rautalampi. Reilun kokoiselle parkkipaikalle mahtuu noin 50 autoa. Pysäköintialueelta on matkaa Vuori-Kalajalle noin 1 km. Talvikunnossapidossa voi ajoittain olla viiveitä.

Liikuntaesteisille löytyy parkkipaikka osoitteesta Vuori-Kalajan metsätie 126, Rautalampi. Tilaa on neljälle autolle. Pysäköintialueella ei ole talvikunnossapitoa.

Vaellusreitit Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Etelä-Konnevedellä on mukavia päiväretkikohteita sekä useita haastavia retkeilyreittejä. Suurin osa reiteistä lähtee liikkeelle Vuori-Kalajan lammen rannasta, johon voit saapua myös ihastelemaan kaunista luontoa, uimaan, syömään eväitä sekä soudella retkeilijöille tarkoitetulla veneellä. Kalajan pysäköintialueelta Vuori-Kalajalle noin kilometrin pituinen reitti on vielä helppokulkuista sorapolkua, jonka voi kulkea myös maastokelpoisilla lastenrattailla.

Polkuja ja retkeilyreittejä on eri pituisina, mutta jokainen niistä on melko haastava korkeuserojen sekä kivikkoisen ja juurakkoisen maaston vuoksi. Reittien kiertämiseen kannattaa siis varata runsaasti aikaa. Pisimmällä reitillä, Kolmen vuoren kierroksella (16 km), voit vaikka yöpyä teltassa kauniin Konnevesi-järven maisemissa. Retkeilyreittien lisäksi Konnevedeltä löytyy myös veneilyreittejä sekä melontareittejä.

Kolmen vuoren vaellusreitin varrella on myös paikka nimeltä Majaniemi. Majaniemi on Konneveden seurakunnan omistamaa aluetta, jota vuokraa paikallisten matkailuyrittäjien joukko. Majaniemestä löytyy vuokratupa, sauna ja katettu tulipaikka sekä kuivakäymälä. Katso lisätietoja osoitteesta majaniemi.org. Majaniemeen pääsee toki myös vesitse meloen tai veneellä, ja tehdäänpä sinne säännöllisiä pysähdyksiä myös paikallisten risteily-yrittäjien toimesta, jolloin sinne voit päästä kesäisin myös tilausristeilyllä Konneveden Häyrylänrannasta.

Muut liikuntamahdollisuudet Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Suosituin aktiviteetti Etelä-Konneveden kansallispuistossa on retkeily. Puistoon on helppo tulla viettämään päivää patikoinnin ja luonnosta nauttimisen parissa. Konneveden ranta tarjoaa erinomaiset puitteet leiriytymiseen sekä eri pituisille päiväretkille. Puistosta löytyy useita käymälöitä, tulentekopaikkoja sekä laavuja.

Konnevesi-järvellä voi veneillä sekä meloa kansallispuiston levittyessä läheisiin saariin asti. Lintujen pesimäaikana, 15.4.-31.7., rantautumista pienille saarille sekä luodoille kannattaa välttää. Veneenlaskupaikkoja on runsaasti eri puolilla järveä ja veneellä on helppo tehdä useamman päivän retkiä leiriytymällä esimerkiksi Enonrantaan. 

Melontaretket Konnevedellä ovat unohtumattomia. Sokkeloisen saariston tarjoama hiljainen ja jylhä ympäristö houkuttelee pidemmillekin retkille. Saarilla on useita rantautumispaikkoja, joissa on rentouttava pitää evästaukoja. Kansallispuistossa ja sen lähialueilla on useita Rautalammin ja Konneveden kuntien ylläpitämiä melontareittejä. 

Kalastus Konnevedellä on suosittu laji, sillä kansallispuiston lähettyvillä on useita koskikalastuskohteita. Neljää ylintä koskea, Siikakoskea, Taikinaista, Karinkoskea ja Kellankoskea, vuokrataan kalastajille koskikohtaisesti vähintään yhdeksi vuorokaudeksi kerrallaan. Järvialueilla voi onkia sekä pilkkiä jokamiehenoikeudella. Viehekalastus on sallittua yhdellä vavalla. Kalastusoppaiden kanssa voit päästä kalastelemaan järville sekä virtavesien suvannoille, jotka ovat erityiskalastusaluetta.

Sää Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing vestibulum. Fringilla nec accumsan eget, facilisis mi justo, luctus pellentesque vitae gravida non diam accumsan posuere, venenatis at mi turpis.

Säännöt Etelä-Konneveden kansallispuistossa

Etelä-Konneveden kansallispuistossa saat

  • liikkua jalan, hiihtäen, soutaen ja meloen
  • pyöräillä vain teillä ja selvästi erottuvilla poluilla
  • leiriytyä tilapäisesti jokamiehenoikeudella. Telttailuun suositellaan taukopaikkojen läheisyyttä.
  • poimia marjoja ja hyötysieniä
  • onkia ja pilkkiä jokamiehenoikeudella sekä kalastaa järvialueella vieheellä yhdellä vavalla. Jos kalastat vieheellä ja olet 18–64-vuotias, maksa  kalastonhoitomaksu. Tarkista kalastusrajoitukset osoitteesta kalastusrajoitus.fi 

Puiston rajoitukset

Kansallispuistossa on kielletty

  • lemmikkieläinten vapaana pitäminen kaikkina aikoina
  • puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen. Kerätä saa ainoastaan marjoja ja hyötysieniä.
  • maa- tai kallioperän vahingoittaminen ja maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen
  • luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen
  • selkärangattomien eläinten pyydystäminen tai kerääminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen tai rakenteiden vahingoittaminen
  • moottoriajoneuvolla ajo siihen osoitettuja teitä lukuun ottamatta
  • roskaaminen ja rakenteiden vahingoittaminen.

Puistossa ei ole jätehuoltoa, joten sen mitä jaksat kantaa luontoon, jaksat kantaa poiskin. Jos löydät muiden jättämiä roskia, teet hienon ympäristöteon, jos otat ne mukaasi ja pudotat paluumatkallasi vaikkapa matkasi varrella olevissa taajamissa sopivaan ja luvalliseen jäteastiaan!

VASTUULLINEN RETKEILY
Vastuullinen retkeilijä ottaa huomioon niin ympäristön kuin toisetkin retkeilijät. Vaikka jokamiehenoikeudet ovatkin laajat, ne eivät kuitenkaan ole lupa tehdä mitä tahansa. Retkietiketti on siis hyvä ottaa haltuun, jolloin kaikilla on mukavaa ja turvallista liikkua upeassa luonnossamme. (luontoon.fi/retkietiketti)

Tarkemmat puiston järjestyssäännöt: https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Js/etela-konnevesi-js.pdf